Siirry pääsisältöön

Elly Griffiths: Korppikuningas

"– Vastaapa nyt: liittyykö siihen arkeologiseen löytöön jotain ristiriitoja? 
Henry hieroo naamaansa. Lopulta hän sanoo miltei kuiskaten: – Kampuksen oikeistoryhmä on rasistisia ääliöitä, joilla ei riitä keskenään jaettavaksi edes yhtä aivosolua. Mutta heidän lisäkseen on alaryhmä, jonkinlainen salaseura. He kutsuvat itseään Valkoiseksi kädeksi. Heillä on pakkomielteinen suhde historiaan, varsinkin kuningas Arthuriin."
Elly Griffiths: Korppikuningas
Tammi 2019
Alkuteos Dying Fall 2012
Suomentanut Anna Lönnroth
372 sivua
Äänikirjan lukija Krista Putkonen-Örn
Kesto 11 t 24 min.
Ruth Galloway on taas täällä. Nyt hän on taapero-Katen äiti ja yksinhuoltaja, joka saa murheellisen uutisen: entinen opiskelukaveri Dan on kuollut tulipalossa. Hieman ennen kuolemaansa Dan on lähettänyt Ruthille kirjeen, joka antaa otaksua, ettei kuolintapauksessa olekaan kysymys pelkästä onnettomuudesta. Minkä merkittävän löydän Dan teki ennen kuolemaansa?

Ruth matkustaa Blackpoolin kaupunkiin tutkiakseen asiaa tarkemmin. Sattumalta sinne päätyy perhelomalle tietenkin myös komisario Harry Nelson, jonka kanssa Ruth leikkii kissa-hiirileikkiä ja joka on kotoisin Blackpoolista. Harry ei ole lomailevaa sorttia, joten hän ryhtyy mielellään selvittämään, mitä hämärää Danin kuolemassa oikein on.

Dan työskenteli Pendlen yliopistolla, jonka historian laitokselta löytyykin monenlaista menijää. Aika monella tuntuu olevan syitä haluta saattaa Dan pois päiviltä, ja yliopiston suojissa toimivalla uusnatsismia ihannoivalla salaseuralla tuntuu olevan omat syynsä sotkeentua historiallisiin tutkimuksiin.

Korppikuningas on tuttua ja mukavaa Ruth Galloway -laatua, jossa tarjoillaan jännitystä sopivissa määrin sortumatta liiallisiin raakuuksiin. Ihan yhtä paljon en tästä osasta viehättynyt kuin aiemmista, mutta kyllä tämänkin mielellään luki – tai siis kuunteli. Galloway-sarjan hahmoissa on mukavaa eloa niin, että he alkavat vähitellen tuntua jo melkein tuttavilta. Onnistutaanpa tarinassa säikäyttämäänkin yhden hahmon kohtalolla.


Tällä viikolla myös kirjablogeissa vietetään Dekkariviikkoa. Lisää kertoo Lukeva peikko.

Korppikuninkaan ovat lukeneet myös NiinaMarikaOksa, Kirsi, Mari, Piritta ja Mai.

Helmet-kirjastojen lukuhaaste: 30. Kirjan kannessa on kaupunkimaisema.
Ja Kirjankansibingosta ruksaan kohdan Lomahaave.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kristin Hannah: Satakieli

"Vianne sulki silmänsä ja ajatteli: Tule jo kotiin, Antoine . Enempää hän ei sallinut itselleen, vain yhden hiljaisen pyynnön. Miten hän selviytyisi yksin tästä kaikesta – sodasta, kapteeni Beckistä, Isabellesta?" Kristin Hannah: Satakieli WSOY 2019 Alkuteos The Nightingale  2015 Suomentanut Kaisa Kattelus 450 sivua Kristin Hannahin romaani Satakieli  tarkastelee toista maailmansotaa ja saksalaisten osuutta siinä näkökulmasta, joka ei usein tule esille: nyt ollaan Ranskassa, jonka natsit ovat miehittäneet. Keskitysleirit jäävät enimmäkseen taustalle, mutta saksalaisten uhka on läsnä vahvasti. Vianne on nuori perheenäiti, jonka puoliso joutuu sotaan. Vianne huolehtii pariskunnan Sophie-tyttärestä ja yrittää pärjätä säännöstelyn ja pelottavien uutisten keskellä. Elämää saapuu Pariisista sekoittamaan Viannen pikkusisko Isabelle, joka ei halua taipua uhkien ja vallanpidon alle. Nuori nainen liittyy vastarintaliikkeeseen ja on valmis vaarantamaan paljon vastustaaksee...

Taylor Jenkins Reid: Tähtienvälinen

Hänen astuessaan lennonvalvontakeskukseen jokin siellä tuntui silti vetävän häntä puoleensa luita ja ytimiä myöten. Samalta oli tuntunut, kun hän oli katsonut kaukoputkellaan ja nähnyt Jupiterin vyöt ensimmäistä kertaa. Ja kun hän oli taivutellut vanhempansa viemään hänet Kuolemanlaaksoon kolmatta opiskeluvuotta edeltävänä kesänä ja nähnyt kahden ja puolen miljoonan valovuoden päässä siintävän Andromedan galaksin. Yhtä kirkasta taivasta hän ei ollut sen koommin nähnyt. Taylor Jenkins Reid: Tähtienvälinen Gummerus 2025 alkuteos Atmosphere kansi Faceoff Studio, Tim Green suomentanut Jade Haapasalo 412 sivua Muistiini on jäänyt lapsuudestani vahva jälki Challenger-avaruussukkulan tuhosta pian sen taivaalle laukaiseminen jälkeen. Vuosi oli 1986, ja kuten tiedetään, sinä vuonna tapahtui paljon muutakin järisyttävää. Mutta jokin avaruusraketin kohtalossa mietitytti minua pitkään, ja sittemmin olen tullut siihen tulokseen, että avaruus kiehtoo minua kyllä mutta se myös pelottaa äärettömyydess...

Camilla Nissinen: Rihmasto

Muistoni ovat sumuisia. Ne sekoittuvat, muuttavat muotoaan ja sotkeutuvat keskenään. Välillä ne ovat minua lähellä. Ne sykkivät suonissa ja valahtavat äkkiarvaamatta käsiin. Joskus en saa niistä mitään otetta, en tunnista niistä itseäni enkä äitiä, ja aina toisinaan uskon, ettei mikään siitä koskaan tapahtunut, että minä olen vain keksinyt kaiken, täyttänyt tarinan puuttuvat palaset unikuvilla. Camilla Nissinen: Rihmasto Tammi 2025 kansi Tuomo Parikka 344 sivua Almalla on pieni vauva. Puoliso Johannes on läsnä ja kaiken pitäisi olla periaatteessa hyvin. Mutta uusi rooli, johon ei saa koulutusta , ei tunnukaan heti omalta vaan äitiys on vaikeaa. Turvaverkkoja pienellä perheellä ei juuri ole: Alman äiti on poissa kuvioista ja Ilmari-ukki kärsii pitkälle edenneestä muistisairaudesta. Samaan aikaan äitiys saa Alman pohtimaan menneisyyttään ja vaikeaa lapsuuttaan, johon jonkinlaista vakautta toi Ilmari. Vuosikymmeniä aiemmin Ilmari on jättänyt taakseen sotatantereet ja väkivaltaisen isän. H...