Siirry pääsisältöön

Elly Griffiths: Korppikuningas

"– Vastaapa nyt: liittyykö siihen arkeologiseen löytöön jotain ristiriitoja? 
Henry hieroo naamaansa. Lopulta hän sanoo miltei kuiskaten: – Kampuksen oikeistoryhmä on rasistisia ääliöitä, joilla ei riitä keskenään jaettavaksi edes yhtä aivosolua. Mutta heidän lisäkseen on alaryhmä, jonkinlainen salaseura. He kutsuvat itseään Valkoiseksi kädeksi. Heillä on pakkomielteinen suhde historiaan, varsinkin kuningas Arthuriin."
Elly Griffiths: Korppikuningas
Tammi 2019
Alkuteos Dying Fall 2012
Suomentanut Anna Lönnroth
372 sivua
Äänikirjan lukija Krista Putkonen-Örn
Kesto 11 t 24 min.
Ruth Galloway on taas täällä. Nyt hän on taapero-Katen äiti ja yksinhuoltaja, joka saa murheellisen uutisen: entinen opiskelukaveri Dan on kuollut tulipalossa. Hieman ennen kuolemaansa Dan on lähettänyt Ruthille kirjeen, joka antaa otaksua, ettei kuolintapauksessa olekaan kysymys pelkästä onnettomuudesta. Minkä merkittävän löydän Dan teki ennen kuolemaansa?

Ruth matkustaa Blackpoolin kaupunkiin tutkiakseen asiaa tarkemmin. Sattumalta sinne päätyy perhelomalle tietenkin myös komisario Harry Nelson, jonka kanssa Ruth leikkii kissa-hiirileikkiä ja joka on kotoisin Blackpoolista. Harry ei ole lomailevaa sorttia, joten hän ryhtyy mielellään selvittämään, mitä hämärää Danin kuolemassa oikein on.

Dan työskenteli Pendlen yliopistolla, jonka historian laitokselta löytyykin monenlaista menijää. Aika monella tuntuu olevan syitä haluta saattaa Dan pois päiviltä, ja yliopiston suojissa toimivalla uusnatsismia ihannoivalla salaseuralla tuntuu olevan omat syynsä sotkeentua historiallisiin tutkimuksiin.

Korppikuningas on tuttua ja mukavaa Ruth Galloway -laatua, jossa tarjoillaan jännitystä sopivissa määrin sortumatta liiallisiin raakuuksiin. Ihan yhtä paljon en tästä osasta viehättynyt kuin aiemmista, mutta kyllä tämänkin mielellään luki – tai siis kuunteli. Galloway-sarjan hahmoissa on mukavaa eloa niin, että he alkavat vähitellen tuntua jo melkein tuttavilta. Onnistutaanpa tarinassa säikäyttämäänkin yhden hahmon kohtalolla.


Tällä viikolla myös kirjablogeissa vietetään Dekkariviikkoa. Lisää kertoo Lukeva peikko.

Korppikuninkaan ovat lukeneet myös NiinaMarikaOksa, Kirsi, Mari, Piritta ja Mai.

Helmet-kirjastojen lukuhaaste: 30. Kirjan kannessa on kaupunkimaisema.
Ja Kirjankansibingosta ruksaan kohdan Lomahaave.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin

Kaikki mitä tarvitsin tai halusin oli kodin ja yhteisön näkökulmasta väärin. Siksi se kaikki oli pidettävä salassa. Olin lapsesta asti tottunut kätkemää omat tarpeeni, ja siihen oli aina liittynyt ahdistus, häpeä ja kylmä yksinäisyyden tunne. Noina vuosina ristiriita kasvoi niin valtavaksi, että halusin vain olla rauhassa. Samaa halusivat ystäväni. He pakenivat kodin sääntöjä, uhkailua ja väkivaltaa karkaamalla, ja minä lähdin heidän mukaansa. Kun lähdimme, meillä ei enää ollut kotia. Olimme yhteiskunnalle näkymättömiä ja yhteisön silmissä hylkiöitä, mutta meillä oli toisemme. Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin WSOY 2022 kansi Anna Makkonen 226 sivua Ujuni Ahmed on 3-vuotiaana Somaliasta Suomeen muuttanut musliminainen, joka avaa Elina Hirvosen kanssa kokemuksiaan ja elämäntarinaansa kirjassa Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin . Teos on tarkoitettu ensisijaisesti Ujuni Ahmedin kaltaisille, jotka kokevat olevansa vääränlaisia ja erilaisia

Tuuve Aro: Lihanleikkaaja

"Hän kosketti nenäänsä ja ajatteli että se oli hänet pettänyt. Hän kumartui ja asetti päänsä pölkylle. Kirvestä oli hankala pidellä mutta se osui kohteeseen nirhaisten nenänpäästä palan joka jäi ihosta roikkumaan." (Novellista Haju ) Tuuve Aro: Lihanleikkaaja (WSOY 2017) 153 sivua Tuuve Aron novellikokoelma Lihanleikkaaja  on tuttua Aroa: Vinksahtaneisuutta ja absurdiutta tarjoillaan lukijalle tiiviissä paketeissa. Arkisiin tilanteisiin sekoittuu mystisyyttä, joka jää paikoin mietityttämään pitkäksi aikaa. Kahdentoista novellin joukosta löytyy monenlaisia lukukokemuksia. Aloitusnovelli Suojatie  etenee varsin ennalta arvattavasti mutta päättyy kauniisti: Hetken verran kurjet pysyivät tiukasti muodossaan kuin yhteisen mielen liikuttamana, sitten aura jo hajosi ja muutti suuntaa. Kokoelman päättävä Kahdet kasvot  puolestaan on ilahduttava tarina Tomista, jonka elämän lähtökohdat eivät ole loistokkaat ja jolle arkea ovat asiat, joista nykytodellisuudessa nostettaisii