Siirry pääsisältöön

Toisen vuosineljänneksen kirjoja

Kesäinen lukuhetki.
Huhti-kesäkuussa kirjoitin blogiin yhteensä 23 kirjasta. Jälleen bloggaaminen laahaa hieman perässä, sillä kaikista lukemistani teoksista en ole ehtinyt vielä kirjoittaa.

Kaunokirjallisuutta luin tuttuun tapaan enemmän kuin tietokirjallisuutta. Tietokirjoja luin yhteensä 5, ja niissä näkyi yksi esseekirja, yksi elämäkerta, yksi ujoutta käsittelevä tietokirja ja kaksi omakohtaisiin kokemuksiin perustuvaa teosta.
Kaunokirjallisuutta kului 18 kirjan verran.
Käännetyn ja suomalaisen kirjallisuuden suhteeksi muodostui 8-15 siten, että kotimainen kirjallisuus oli enemmän esillä.

Olen oikeastaan aina ajatellut, että luen enemmän nais- kuin mieskirjailijoiden teoksia, mutta usein on käynyt niin, että pitkällä aikavälillä suhde on aika tasainen. Nyt kuitenkin lukemistossani on ollut selvästi enemmän naispuolisten kirjailijoiden teoksia.
Naiskirjailijoiden kirjoja 17, mieskirjailijoiden teoksia 6.
Kirjaston palveluja tuli jälleen hyödynnettyä siten, että kirjastolainojen osuus luetuista teoksista oli suurin: kymmenen kirjastolainaa. Kirjoitin blogiini yhteensä kuudesta arvostelukappaleesta. Kuvitelmiini kuuluu, että en juuri osta kirjoja, mutta niin vain omia ostoksia oli huhti-kesäkuussa listalla yhteensä kuusi kappaletta.
Yhden kirjan sain lahjaksi.
Painetut kirjat jyräävät edelleen: luin yhteensä 16 p-kirjaa vuoden toisella neljänneksellä. E-kirjoja lukemistooni kuului neljä.
Toisella vuosineljänneksellä kuuntelin kolme äänikirjaa.
Haasterintamalle kuuluu sellaista, että Kurjen siivellä -lukuhaasteen sain viimein korkattua yhdellä kirjalla. Helmet 2016 -lukuhaaste eteni neljällätoista teoksella niin, että nyt listalla on 29 kirjaa. Vuositavoitteeni 25 kirjaa on siis jo nyt saavutettu, ja lisää on tulossa. Kansojen juurilla -haaste ei ole edennyt lainkaan, vaikka se on minusta tavattoman kiinnostava. Samoin on laita Seitsemännen taiteen tarinat -haasteen kanssa. From Fiction to Reality -haaste eteni kahden kirjaparin verran, joten siinäkin olen vuositavoitteeni saavuttanut.
Uutena aloitin Lukutoukan kulttuuriblogin kesäbingon, johon olen saanut tähän mennessä neljä hajarastia.
Lisää haastesaavutuksiani täällä.

Heinäkuussa on tulossa bloggauksia ainakin eräästä tietokirjasta, yhdestä omaelämäkerrallisesta sarjakuvasta ja kaunokirjallisuudesta. Viimeksi mainittu laji on tietenkin runsaasti taas esillä, ja tiedossa on esimerkiksi Keltaista kirjastoa ja vetävä suomalainen dekkari.

Hyvää heinäkuun jatkoa!

Kommentit

  1. Mukavat tilastot. :) Minulla on mutu-fiiliksen mukaan suurin e-kirjainnostus laskenut, mutta kesäkuun reissuilla sentään tuli jokunen luettua. Jotenkin se lukulaite vaan helposti unohtuu pölyä keräämään jonnekin hyllun nurkalle. Pitäisi ehkä kokeilla e-kirjojen lainausta niin laisin laitteen taas kunnolla hyötykäyttöön.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla e-kirjojen lukemista on vauhdittanut se, kun aloin lainata niitä kirjastosta. Kaikki lukemani e-kirjat taisivatkin itse asiassa olla kirjastosta. Muuten tartun mieluummin yleensä p-kirjaan, mutta joskus sähköisyys on kätevää. :)

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Shelley Read: Minne virta kuljettaa

  Eräänä yönä matalien pilvien riippuessa laakson yllä me kaksi – syntymätön lapseni ja minä – käperryimme pesäämme huopien alle, ja siellä maatessani kuvittelin kaikkien metsän eläinten tekevän samoin, asettuvan levolle, kääriytyvän kerälle omaan lämpöönsä. Mietin, että jotkut metsän äideistä tunsivat lastensa potkivan sisällään aivan samalla tavalla, kun toiset taas ruokkivat ja hoivasivat ja suojelivat jälkeläisiään niin kuin minä pian tekisin. Ajattelin kaikkea sitä elämää, joka alkoi, kesti ja päättyi ympärilläni, suurimmasta karhusta pienimpään hyönteiseen, siemeneen, nuppuun ja kukkaan. Metsässä en ollut yksin. Olin varma, että juuri se oli yksi niistä asioista, joita Wil oli yrittänyt selittää minulle. Syleilin lempeästi vatsani kumpua, sekä lastani että myös jotain muuta, jotain sanoin kuvaamatonta valtavuutta, jonka osa tunsin olevani. Shelley Read: Minne virta kuljettaa Otava 2023 alkuteos Go as a river suomentanut Jaakko Kankaanpää äänikirjan lukija Mirjami Heikkinen kesto

Blogistanian Globalia -äänestyksen voittaja on...

Kirjabloggaajat, -grammaajat ja -tubettajat äänestivät jälleen parhaista lukukokemuksistaan. Vuoden 2023 kirjaparhaimmistoa äänestettiin viime viikolla: Blogistanian Globalia -kategoriassa ääniä antoi 51 äänestäjää ja mainituksi tuli 80 eri teosta. Voittajaksi nousi 15 pisteellä  Martha Wellsin  Hälytystila – Murhabotin päiväkirjat 1  (Hertta Kustannus) , suomentaja Mika Kivimäki! Arvioissa scifisarjan avaavaa teosta on luonnehdittu seuraavasti: Tämä olikin aika hurmaava tapaus tämä Murhabotti . –  Katarooman kirjaimia   Jäi lämmin fiilis . –  @kalmanoudotkirjat Miten mahtava tunne lukea näin hyvää scifiä suomeksi ja toivomme, että suomennoksen myötä teos löytää valtavan määrän uusia lukijoita, sillä sen se todella ansaitsee.      – @reading_with_pet_dragon Claire Keeganin  Nämä pienet asiat  (Tammi) , suomentaja Kristiina Rikman   sijoittui Globaliassa toiseksi yhdellätoista pisteellä. Siitä on todettu muun muassa näin: Sadassa sivussa Keegan luo täyden ja koskettavan kertomuksen, jok