Siirry pääsisältöön

Toisen vuosineljänneksen kirjoja

Kesäinen lukuhetki.
Huhti-kesäkuussa kirjoitin blogiin yhteensä 23 kirjasta. Jälleen bloggaaminen laahaa hieman perässä, sillä kaikista lukemistani teoksista en ole ehtinyt vielä kirjoittaa.

Kaunokirjallisuutta luin tuttuun tapaan enemmän kuin tietokirjallisuutta. Tietokirjoja luin yhteensä 5, ja niissä näkyi yksi esseekirja, yksi elämäkerta, yksi ujoutta käsittelevä tietokirja ja kaksi omakohtaisiin kokemuksiin perustuvaa teosta.
Kaunokirjallisuutta kului 18 kirjan verran.
Käännetyn ja suomalaisen kirjallisuuden suhteeksi muodostui 8-15 siten, että kotimainen kirjallisuus oli enemmän esillä.

Olen oikeastaan aina ajatellut, että luen enemmän nais- kuin mieskirjailijoiden teoksia, mutta usein on käynyt niin, että pitkällä aikavälillä suhde on aika tasainen. Nyt kuitenkin lukemistossani on ollut selvästi enemmän naispuolisten kirjailijoiden teoksia.
Naiskirjailijoiden kirjoja 17, mieskirjailijoiden teoksia 6.
Kirjaston palveluja tuli jälleen hyödynnettyä siten, että kirjastolainojen osuus luetuista teoksista oli suurin: kymmenen kirjastolainaa. Kirjoitin blogiini yhteensä kuudesta arvostelukappaleesta. Kuvitelmiini kuuluu, että en juuri osta kirjoja, mutta niin vain omia ostoksia oli huhti-kesäkuussa listalla yhteensä kuusi kappaletta.
Yhden kirjan sain lahjaksi.
Painetut kirjat jyräävät edelleen: luin yhteensä 16 p-kirjaa vuoden toisella neljänneksellä. E-kirjoja lukemistooni kuului neljä.
Toisella vuosineljänneksellä kuuntelin kolme äänikirjaa.
Haasterintamalle kuuluu sellaista, että Kurjen siivellä -lukuhaasteen sain viimein korkattua yhdellä kirjalla. Helmet 2016 -lukuhaaste eteni neljällätoista teoksella niin, että nyt listalla on 29 kirjaa. Vuositavoitteeni 25 kirjaa on siis jo nyt saavutettu, ja lisää on tulossa. Kansojen juurilla -haaste ei ole edennyt lainkaan, vaikka se on minusta tavattoman kiinnostava. Samoin on laita Seitsemännen taiteen tarinat -haasteen kanssa. From Fiction to Reality -haaste eteni kahden kirjaparin verran, joten siinäkin olen vuositavoitteeni saavuttanut.
Uutena aloitin Lukutoukan kulttuuriblogin kesäbingon, johon olen saanut tähän mennessä neljä hajarastia.
Lisää haastesaavutuksiani täällä.

Heinäkuussa on tulossa bloggauksia ainakin eräästä tietokirjasta, yhdestä omaelämäkerrallisesta sarjakuvasta ja kaunokirjallisuudesta. Viimeksi mainittu laji on tietenkin runsaasti taas esillä, ja tiedossa on esimerkiksi Keltaista kirjastoa ja vetävä suomalainen dekkari.

Hyvää heinäkuun jatkoa!

Kommentit

  1. Mukavat tilastot. :) Minulla on mutu-fiiliksen mukaan suurin e-kirjainnostus laskenut, mutta kesäkuun reissuilla sentään tuli jokunen luettua. Jotenkin se lukulaite vaan helposti unohtuu pölyä keräämään jonnekin hyllun nurkalle. Pitäisi ehkä kokeilla e-kirjojen lainausta niin laisin laitteen taas kunnolla hyötykäyttöön.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla e-kirjojen lukemista on vauhdittanut se, kun aloin lainata niitä kirjastosta. Kaikki lukemani e-kirjat taisivatkin itse asiassa olla kirjastosta. Muuten tartun mieluummin yleensä p-kirjaan, mutta joskus sähköisyys on kätevää. :)

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin

Kaikki mitä tarvitsin tai halusin oli kodin ja yhteisön näkökulmasta väärin. Siksi se kaikki oli pidettävä salassa. Olin lapsesta asti tottunut kätkemää omat tarpeeni, ja siihen oli aina liittynyt ahdistus, häpeä ja kylmä yksinäisyyden tunne. Noina vuosina ristiriita kasvoi niin valtavaksi, että halusin vain olla rauhassa. Samaa halusivat ystäväni. He pakenivat kodin sääntöjä, uhkailua ja väkivaltaa karkaamalla, ja minä lähdin heidän mukaansa. Kun lähdimme, meillä ei enää ollut kotia. Olimme yhteiskunnalle näkymättömiä ja yhteisön silmissä hylkiöitä, mutta meillä oli toisemme. Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin WSOY 2022 kansi Anna Makkonen 226 sivua Ujuni Ahmed on 3-vuotiaana Somaliasta Suomeen muuttanut musliminainen, joka avaa Elina Hirvosen kanssa kokemuksiaan ja elämäntarinaansa kirjassa Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin . Teos on tarkoitettu ensisijaisesti Ujuni Ahmedin kaltaisille, jotka kokevat olevansa vääränlaisia ja erilaisia

Tuuve Aro: Lihanleikkaaja

"Hän kosketti nenäänsä ja ajatteli että se oli hänet pettänyt. Hän kumartui ja asetti päänsä pölkylle. Kirvestä oli hankala pidellä mutta se osui kohteeseen nirhaisten nenänpäästä palan joka jäi ihosta roikkumaan." (Novellista Haju ) Tuuve Aro: Lihanleikkaaja (WSOY 2017) 153 sivua Tuuve Aron novellikokoelma Lihanleikkaaja  on tuttua Aroa: Vinksahtaneisuutta ja absurdiutta tarjoillaan lukijalle tiiviissä paketeissa. Arkisiin tilanteisiin sekoittuu mystisyyttä, joka jää paikoin mietityttämään pitkäksi aikaa. Kahdentoista novellin joukosta löytyy monenlaisia lukukokemuksia. Aloitusnovelli Suojatie  etenee varsin ennalta arvattavasti mutta päättyy kauniisti: Hetken verran kurjet pysyivät tiukasti muodossaan kuin yhteisen mielen liikuttamana, sitten aura jo hajosi ja muutti suuntaa. Kokoelman päättävä Kahdet kasvot  puolestaan on ilahduttava tarina Tomista, jonka elämän lähtökohdat eivät ole loistokkaat ja jolle arkea ovat asiat, joista nykytodellisuudessa nostettaisii