Siirry pääsisältöön

Leena Parkkinen: Säädyllinen ainesosa

"Kerron sinulle kaiken", oli Elisabeth sanonut heidän erotessaan. Ajatus sai Saaran hengityksen tiivistymään. Tällaisia asioita tapahtui hänelle, Saaralle. Miehiä, jotka seurasivat Elisabethia keskellä päivää. Ajatus sekä innosti häntä että sai poltteen leviämään vatsasta ylöspäin."

Leena Parkkinen:
Säädyllinen ainesosa
(Teos 2016)
335 sivua
Olen säästellyt kirjoitustani Leena Parkkisen romaanista Säädyllinen ainesosa, sillä kirja sopii mielestäni erinomaisesti meneillään olevaan naistenviikkoon sekä Leenan nimipäivään. Tarinan valokeilaan asettuvat naiset, ja miehet asettuvat valoisan alueen reunoille tai varjoon. Ja millaiset naiset valokeilassa ovatkaan!
Kirjablogien naistenviikkoa emännöi Tuija.

Saara on ehkä päällepäin tavallinen kauppalan tyttö mutta sitkeä ja rohkea. Rakasta, kärsi ja unhoita sopisi Saaran motoksi, ja niin hän kai yrittääkin toimia. Hän yrittää olla muiden toiveiden kaltainen ja unohtaa omat halunsa, tyytyä siihen, mitä on. Olla Juhanin vaimo ja Eliaksen äiti, kotirouva töölöläiskodissa - olisiko siinä riittämiin?

Elisabeth on toista maata. Hän on maailmanmatkaaja, joka taitaa useita kieliä, hän on itsevarma ja osaava. Varsinainen femme fatale, jos sellainen termi tässä yhteydessä sallitaan.

Yhteistäkin naisilla on. Molemmilla on menneisyys, joka vaikuttaa nykyhetkeen ja tulevaisuuteen. Elisabethin kintereillä menneisyys kulkee konkreettisesti, Saaraa se seuraa symbolisemmin.

Leena Parkkinen kirjoittaa kahdesta naisesta ja naisten välisestä ystävyydestä taitavasti. 1940- ja 1950-lukujen ajankuvat on rakennettu hallitusti, ja melkein voi haistaa savukkeen, kun astutaan Elisabethin kattohuoneiston juhliin.

Jännite astuu mukaan vähitellen, ja yhtäkkiä kirjaa huomaa lukevansa melkein jo henkeä pidätellen. Samalla kuoritaan kerros kerrokselta esille menneisyyttä, joka herättää kysymyksiä melkein yhtä paljon kuin tarinan nykyhetki. Eikä siinä ohessa voi olla miettimättä ajallista kontekstia, avioliittoa, miehen ja varsinkin naisen asemaa. Puhumattakaan rakkaudesta, ystävyydestä, seksuaalisuudesta ja uskollisuudesta. Entä sitten politiikka? Ja ruoka, siitäkin romaanissa puhutaan, paljon. Vaikka aineksia on runsaasti, muodostuu niistä kokonaisuutena tasapainoinen ateria, jonka maut ovat viehkosti sopusoinnussa. Jälkimaku on vahva, suorastaan erinomainen.

Säädyllisestä ainesosasta ovat kirjoittaneet myös ainakin Sara, Tuija, Suketus, MaiskuLaura, Kaisa Reetta, KatriKatja, Arja ja Leena Lumi.

Helmet 2016: 1. Ruuasta kertova kirja.

Kommentit

  1. Tasapainoinen ateria, tosiaan, vaikka aineksia on melkein ähkyksi asti. Jälkimaku on lähestulkoon hienostunut :)

    VastaaPoista
  2. Tätä odotan kyllä kovasti itsekin, vielä vaan pitäisi malttaa kun aika moni on edelleen kirjastojonossa edelläni. Toivottavasti ennakko-odotukset eivät vaan kasva liian suuriksi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on aina vaarana, että lopulta tulee odottaneeksi liikaa. Toivottavasti niin ei käy vaan odotuksesi täyttyvät.

      Poista
  3. Makoisa valinta Leenan-päivään!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä tuntui jotenkin aivan selvältä valinnalta tähän päivään. :)

      Poista
  4. Loistava täsmävalinta. Säädyllinen ainesosa on niin maukas, että vie kielen mukanaan.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Haaste: kirjankansibingo

Haasteeseen osallistuvat saavat käyttää bingokuvaa omissa postauksissaan. Kesän ajalle on varmasti taas luvassa monenmoista haastetta, ja päätin minäkin - ensimmäistä kertaa muuten - kyhätä kokoon lukuhaasteen. Viime kesänä Le Masque Rouge -blogin Emilie emännöi kirjabingoa , ja siitä kehittelin edelleen kirjankansibingon. Bingorivejä täytetään lukemalla kirja, jonka kansikuva vastaa kutakin bingoruutua. Eli jos luetun kirjan kansikuvassa on lapsi, saa ruksata kyseisen lokeron. Bingo muodostuu vaakasuorasta, pystysuorasta tai vinottaisesta, kulmasta kulmaan ulottuvasta rivistä, jossa on viisi lokeroa. Samaa kirjaa ei voi käyttää useampaan lokeroon. Lokeroiden täyttämisessä saa käyttää omaa tulkintaa, kunhan ei vihreää lue punaiseksi. Haaste alkaa huomenna 15.5. ja päättyy 15.8. Elokuun loppuun mennessä toivon jonkinlaista bingokoontia, joka tulisi linkittää tämän postauksen kommentteihin. Bingoajien kesken arvotaan syyskuun alussa jonkinlainen kirjallinen palkinto. Koska tä...

Historiallista romantiikkaa 💓

Äänikirjakoosteessa on tarjolla historiallisia romaaneja: tämänkertaisessa kvartetissa kohdataan monenlaisia tunteita ja erilaisia ihmisiä erilaisissa ympäristöissä. 1700-luvun skotlantilaislinnasta siirrytään ensin parisataa vuotta ajassa eteenpäin mutta pysytään Skotlannissa. Sen jälkeen aika pysyy kuta kuinkin samana mutta maisema vaihtuu Petsamoon. Viimeisessä romaanissa taas liikutaan hieman pohjoiseen ja mennään ajassa hitusen verran taaksepäin. **********   Samassa ovi avautui koputtamatta. Tulija ei ollut palvelijatar eikä edes Charlotten äiti, vaan Fingal MacTorrian, joka marssi sisään naistenhuoneeseen kuin maailman luonnollisimpana asiana. – Täällä kaivataan kuulemma apua, mies sanoi. Kaisa Viitala: Klaanin vieraana Karisto 2024 kansi Timo Numminen äänikirjan lukija Emma Louhivuori kesto 15 t 32 min Kaisa Viitalan historiallinen romaani Klaanin vieraana  aloittaa Nummien kutsu -sarjan, joka sijoittuu 1700-luvulle. Päähenkilö on Agnes, lontoolaisperheen hellitty tytä...

Gianni Solla: Ystävyyden oppimäärä

Alkuvuosina yritin säilyttää sen vahvan tunteen, joka oli liittänyt minut Nicolasiin ja Teresaan. He olivat minulle nyt vielä välttämättömämpiä kuin silloin, koska he määrittivät, millainen halusin olla, syyn, miksi olin lähtenyt, ja ainoan syyn, miksi voisin palata. On piikkejä, jotka tekevät kipeää vasta silloin, kun niitä yrittää vetää ulos lihasta. Minun tapauksessani piikillä oli nuo kaksi nimeä. Gianni Solla: Ystävyyden oppimäärä Otava 2024 alkuteos Il ladro di quaderni  2023 suomentanut Helinä Kangas 248 sivua Ystävyyden oppimäärä on kertomus siitä, miten oppimattomasta sikopaimenesta tulee maineikas koomikko, jonka monologit viihdyttävät ihmisiä. Kaikki alkaa vuodesta 1942, kun pieneen Tora e Piccillin kylään Italiaan saapuu Mussolinin käskystä joukko juutalaisia peltotöihin. Heidän joukossaan on Nicolas, kaunis nuorukainen, jonka pahoinpitelyn osallistuu ontuva sikatilan poika Davide, romaanin minäkertoja.  Vaikka nuorukaisten välit eivät ole alkuun kovin lupaavat, he...