Siirry pääsisältöön

Leena Parkkinen: Säädyllinen ainesosa

"Kerron sinulle kaiken", oli Elisabeth sanonut heidän erotessaan. Ajatus sai Saaran hengityksen tiivistymään. Tällaisia asioita tapahtui hänelle, Saaralle. Miehiä, jotka seurasivat Elisabethia keskellä päivää. Ajatus sekä innosti häntä että sai poltteen leviämään vatsasta ylöspäin."

Leena Parkkinen:
Säädyllinen ainesosa
(Teos 2016)
335 sivua
Olen säästellyt kirjoitustani Leena Parkkisen romaanista Säädyllinen ainesosa, sillä kirja sopii mielestäni erinomaisesti meneillään olevaan naistenviikkoon sekä Leenan nimipäivään. Tarinan valokeilaan asettuvat naiset, ja miehet asettuvat valoisan alueen reunoille tai varjoon. Ja millaiset naiset valokeilassa ovatkaan!
Kirjablogien naistenviikkoa emännöi Tuija.

Saara on ehkä päällepäin tavallinen kauppalan tyttö mutta sitkeä ja rohkea. Rakasta, kärsi ja unhoita sopisi Saaran motoksi, ja niin hän kai yrittääkin toimia. Hän yrittää olla muiden toiveiden kaltainen ja unohtaa omat halunsa, tyytyä siihen, mitä on. Olla Juhanin vaimo ja Eliaksen äiti, kotirouva töölöläiskodissa - olisiko siinä riittämiin?

Elisabeth on toista maata. Hän on maailmanmatkaaja, joka taitaa useita kieliä, hän on itsevarma ja osaava. Varsinainen femme fatale, jos sellainen termi tässä yhteydessä sallitaan.

Yhteistäkin naisilla on. Molemmilla on menneisyys, joka vaikuttaa nykyhetkeen ja tulevaisuuteen. Elisabethin kintereillä menneisyys kulkee konkreettisesti, Saaraa se seuraa symbolisemmin.

Leena Parkkinen kirjoittaa kahdesta naisesta ja naisten välisestä ystävyydestä taitavasti. 1940- ja 1950-lukujen ajankuvat on rakennettu hallitusti, ja melkein voi haistaa savukkeen, kun astutaan Elisabethin kattohuoneiston juhliin.

Jännite astuu mukaan vähitellen, ja yhtäkkiä kirjaa huomaa lukevansa melkein jo henkeä pidätellen. Samalla kuoritaan kerros kerrokselta esille menneisyyttä, joka herättää kysymyksiä melkein yhtä paljon kuin tarinan nykyhetki. Eikä siinä ohessa voi olla miettimättä ajallista kontekstia, avioliittoa, miehen ja varsinkin naisen asemaa. Puhumattakaan rakkaudesta, ystävyydestä, seksuaalisuudesta ja uskollisuudesta. Entä sitten politiikka? Ja ruoka, siitäkin romaanissa puhutaan, paljon. Vaikka aineksia on runsaasti, muodostuu niistä kokonaisuutena tasapainoinen ateria, jonka maut ovat viehkosti sopusoinnussa. Jälkimaku on vahva, suorastaan erinomainen.

Säädyllisestä ainesosasta ovat kirjoittaneet myös ainakin Sara, Tuija, Suketus, MaiskuLaura, Kaisa Reetta, KatriKatja, Arja ja Leena Lumi.

Helmet 2016: 1. Ruuasta kertova kirja.

Kommentit

  1. Tasapainoinen ateria, tosiaan, vaikka aineksia on melkein ähkyksi asti. Jälkimaku on lähestulkoon hienostunut :)

    VastaaPoista
  2. Tätä odotan kyllä kovasti itsekin, vielä vaan pitäisi malttaa kun aika moni on edelleen kirjastojonossa edelläni. Toivottavasti ennakko-odotukset eivät vaan kasva liian suuriksi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on aina vaarana, että lopulta tulee odottaneeksi liikaa. Toivottavasti niin ei käy vaan odotuksesi täyttyvät.

      Poista
  3. Makoisa valinta Leenan-päivään!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä tuntui jotenkin aivan selvältä valinnalta tähän päivään. :)

      Poista
  4. Loistava täsmävalinta. Säädyllinen ainesosa on niin maukas, että vie kielen mukanaan.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin

Kaikki mitä tarvitsin tai halusin oli kodin ja yhteisön näkökulmasta väärin. Siksi se kaikki oli pidettävä salassa. Olin lapsesta asti tottunut kätkemää omat tarpeeni, ja siihen oli aina liittynyt ahdistus, häpeä ja kylmä yksinäisyyden tunne. Noina vuosina ristiriita kasvoi niin valtavaksi, että halusin vain olla rauhassa. Samaa halusivat ystäväni. He pakenivat kodin sääntöjä, uhkailua ja väkivaltaa karkaamalla, ja minä lähdin heidän mukaansa. Kun lähdimme, meillä ei enää ollut kotia. Olimme yhteiskunnalle näkymättömiä ja yhteisön silmissä hylkiöitä, mutta meillä oli toisemme. Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin WSOY 2022 kansi Anna Makkonen 226 sivua Ujuni Ahmed on 3-vuotiaana Somaliasta Suomeen muuttanut musliminainen, joka avaa Elina Hirvosen kanssa kokemuksiaan ja elämäntarinaansa kirjassa Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin . Teos on tarkoitettu ensisijaisesti Ujuni Ahmedin kaltaisille, jotka kokevat olevansa vääränlaisia ja erilaisia

Tuuve Aro: Lihanleikkaaja

"Hän kosketti nenäänsä ja ajatteli että se oli hänet pettänyt. Hän kumartui ja asetti päänsä pölkylle. Kirvestä oli hankala pidellä mutta se osui kohteeseen nirhaisten nenänpäästä palan joka jäi ihosta roikkumaan." (Novellista Haju ) Tuuve Aro: Lihanleikkaaja (WSOY 2017) 153 sivua Tuuve Aron novellikokoelma Lihanleikkaaja  on tuttua Aroa: Vinksahtaneisuutta ja absurdiutta tarjoillaan lukijalle tiiviissä paketeissa. Arkisiin tilanteisiin sekoittuu mystisyyttä, joka jää paikoin mietityttämään pitkäksi aikaa. Kahdentoista novellin joukosta löytyy monenlaisia lukukokemuksia. Aloitusnovelli Suojatie  etenee varsin ennalta arvattavasti mutta päättyy kauniisti: Hetken verran kurjet pysyivät tiukasti muodossaan kuin yhteisen mielen liikuttamana, sitten aura jo hajosi ja muutti suuntaa. Kokoelman päättävä Kahdet kasvot  puolestaan on ilahduttava tarina Tomista, jonka elämän lähtökohdat eivät ole loistokkaat ja jolle arkea ovat asiat, joista nykytodellisuudessa nostettaisii