Siirry pääsisältöön

Leeni Peltonen: Valvomo - Kuinka uneton oppi nukkumaan

"Aamuyöllä se tuli, pakokauhu.
Sudenhetki, sysimusta hetki.
Vihasin tätä paskatautia, vihasin ja häpesin. Se asui sisälläni kuin ahne loinen. Mädätti sisältäpäin, imi kaiken voiman ja myrkytti elämäni.
Olin väsynyt kamppailemaan. Olin väsynyt valvomaan. Olin väsynyt elämään unettoman minäni kanssa."
Leeni Peltonen:
Valvomo - Kuinka uneton oppi nukkumaan
(Otava 2016)
146 sivua (e-kirja)
Leeni Peltosen teos Valvomo kertoo unettomuudesta, joka on pahimmillaan koko elämän rampauttava vaiva. Jokainen yöllä asioitaan murehtinut tietää, miten ahdistavaa se on, mutta kun valvominen aiheuttaa vielä kroonista väsymystä, joka vaikuttaa arkisiin toimiin ja arjessa selviytymiseen, voi unettomuudesta tulla todellinen peikko.
Olin unettomina öinä pelkkä sykkyrällä käpristelevä huolikimppu. Ymmärsin itsekin, että tällainen murehtiminen oli naurettavaa. Miksi minun pitäisi kantaa kaikki maailman taakat? Miksi kuvittelin, että voisin? Miksi en osannut olla huolehtimatta?
Leeni Peltonen on itse kärsinyt unettomuudesta pitkään. Kirjassa seurataan hänen tietään auttajalta toiselle. Keinoja unettomuuden hoitoon kyllä löytyy, se kirjasta käy ilmi, mutta itselle sopivan avun löytäminen ei olekaan aivan helppoa. Turhan usein käy niin, että unetonta hoidetaan lääkkein, jotka eivät ole ongelmattomia nekään.

Unettomuuden kauheus on siinä, että se saattaa kestää vuosikausia. Se myös aiheuttaa esimerkiksi elimistön vastustuskyvyn alentumista, puhumattakaan henkisistä paineista. Aina ei tarvitse nukkua hyvin, mutta olennaista olisi löytää keinoja, joiden avulla unta voi parantaa edes hieman.

Leeni Peltonen kirjoittaa elävästi ja sujuvasti. Hänen vahva läsnäolonsa tekstissä tekee kirjasta helposti lähestyttävän, ja unettomuudesta kärsiville kirja on ehdottomasti suositeltavaa luettavaa. Eipä teoksen avaaminen tekisi pahaa unettoman läheisellekään.

Kommentit

  1. Valvomo on minunkin lukupinossa. Tämä on parhaimpia unikirjoja, mitä olen lukenut. Yleensä ne puuduttavat lukijan, mutta Peltonen osaa kirjoittaa. Totta, unettoman kaveri tuota tarvitsisi myös.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sellaisen, joka ei itse kärsi unettomuudesta, voi olla todella vaikea ymmärtää unetonta. Siten kirja olisi hyvää luettavaa myös unettomien läheisille.
      Peltonen on niin mukavasti itse läsnä, että kirjaa lukee mielellään.

      Poista
  2. Tämä pitää ehdottomasti lukea :) Vaikka tuo ikävä vaiva enää ole ollut itselleni ajankohtainen (onneksi) pitkiin aikoihin niin aihe ja muiden kokemukset kiinnostavat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannattaa tutustua, vaikkei ongelma itselle niin ajankohtainen enää olisikaan. Kirjasta saa hyviä vinkkejä sen varalle, jos unettomia hetkiä joskus ilmaantuu. Toivottavasti ei ilmaannu. :)

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin

Kaikki mitä tarvitsin tai halusin oli kodin ja yhteisön näkökulmasta väärin. Siksi se kaikki oli pidettävä salassa. Olin lapsesta asti tottunut kätkemää omat tarpeeni, ja siihen oli aina liittynyt ahdistus, häpeä ja kylmä yksinäisyyden tunne. Noina vuosina ristiriita kasvoi niin valtavaksi, että halusin vain olla rauhassa. Samaa halusivat ystäväni. He pakenivat kodin sääntöjä, uhkailua ja väkivaltaa karkaamalla, ja minä lähdin heidän mukaansa. Kun lähdimme, meillä ei enää ollut kotia. Olimme yhteiskunnalle näkymättömiä ja yhteisön silmissä hylkiöitä, mutta meillä oli toisemme. Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin WSOY 2022 kansi Anna Makkonen 226 sivua Ujuni Ahmed on 3-vuotiaana Somaliasta Suomeen muuttanut musliminainen, joka avaa Elina Hirvosen kanssa kokemuksiaan ja elämäntarinaansa kirjassa Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin . Teos on tarkoitettu ensisijaisesti Ujuni Ahmedin kaltaisille, jotka kokevat olevansa vääränlaisia ja erilaisia

Tuuve Aro: Lihanleikkaaja

"Hän kosketti nenäänsä ja ajatteli että se oli hänet pettänyt. Hän kumartui ja asetti päänsä pölkylle. Kirvestä oli hankala pidellä mutta se osui kohteeseen nirhaisten nenänpäästä palan joka jäi ihosta roikkumaan." (Novellista Haju ) Tuuve Aro: Lihanleikkaaja (WSOY 2017) 153 sivua Tuuve Aron novellikokoelma Lihanleikkaaja  on tuttua Aroa: Vinksahtaneisuutta ja absurdiutta tarjoillaan lukijalle tiiviissä paketeissa. Arkisiin tilanteisiin sekoittuu mystisyyttä, joka jää paikoin mietityttämään pitkäksi aikaa. Kahdentoista novellin joukosta löytyy monenlaisia lukukokemuksia. Aloitusnovelli Suojatie  etenee varsin ennalta arvattavasti mutta päättyy kauniisti: Hetken verran kurjet pysyivät tiukasti muodossaan kuin yhteisen mielen liikuttamana, sitten aura jo hajosi ja muutti suuntaa. Kokoelman päättävä Kahdet kasvot  puolestaan on ilahduttava tarina Tomista, jonka elämän lähtökohdat eivät ole loistokkaat ja jolle arkea ovat asiat, joista nykytodellisuudessa nostettaisii