Siirry pääsisältöön

Blogger Recognition Award





Kirja vieköön! -blogin Riitta ojensi minulle palkintohaasteen. Kiitos!

Blogger Recognition Award- hasten ohjeet ovat seuraavanlaiset:
1. Kirjoita postaus palkinnosta logoineen
2. Kerro lyhyesti kuinka aloitit bloggaamisen
3. Anna ohjeita aloitteleville bloggaajille
4. Mainitse ja linkitä blogi, joka sinut nimesi
5. Nimeä 10 bloggaajaa palkinnonsaajiksi
Tässäpä minun ajatuksiani:
2. Kuinka aloitin bloggaamisen? 
Olin äitiyslomalla pienen pojan kanssa, kun päätin vihdoin toteuttaa pitkäaikaisen haaveeni ja perustaa kirjablogin. Yksi syy aloittamiseen oli se, että kiireen pehmittämä pääni ei millään meinannut muistaa, mitä olen lukenut ja mitä en, ja useamman kerran kävi niin, että jonkun kirjan aloitettuani tajusin, että tässähän on jotain tuttua. Blogista onkin ollut kätevä katsoa, mitä olen lukemistani kirjoista ajatellut ja mitä kirjat ovat käsitelleet.
3. Ohjeita aloitteleville bloggaajille
En varmasti ole mikään oikea henkilö antamaan bloggausohjeita, mutta jos joku ohje on "pakko" antaa, se on seuraava: Jos bloggaaminen kiehtoo, aloita ihmeessä. Maailma ei mullistu, jos into jonkun ajan kuluttua laantuu, mutta todennäköisempää on, että bloggaaminen vie mukanaan ja harrastuksesta saa enemmän kuin osasi etukäteen kuvitellakaan.
5. Palkinnonsaajien nimeäminen
Ai että, tämä nimeäminen on aina niin vaikeaa. Käsittääkseni palkinto on aika moneen blogiin jo päätynyt, joten rikon sääntöjä sen verran, että en kymmentä blogia ala nimetä. Kolme on maaginen luku, joten nimeän seuraavat:

Luettua elämää

Rakkaudesta kirjoihin

Kommentit

  1. Kiitos haasteesta, Jonna! <3 Voisin oikeastaan kopioida nuo vastauksesikin, sillä niin samantapainen historia meillä on blogin perustamisessa ja sitten tuo ohjeiden antaminenkin on vähän vaikeaa, koska en osaa yhtään markkinoida blogiani, kunhan kirjoitan omaksi ilokseni.

    Hyvää lomaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ole hyvä! Omaksi ilokseni minäkin tätä teen. :)

      Poista
  2. Ihan mainio ohje minusta! Jos bloggaaminen kiinnostaa, niin blogi vain pystyyn - mitäpä sitä liikaa miettimään. Blogi muotoutuu kyllä ajallaan oman näköiseksi. Ja sen voi tosiaan lopettaa, jos ei se viekään mukanaan (vaikea kuvitella, ettei veisi!) :)

    Elinalle tuohon ylle sanoisin, että eihän ohjeiden antaminen tarkoita markkinointia tai mainostamista. Minusta ajatus on jopa kummallinen, mutta kuvaa sitten kait tätä nykyaikaa. :O

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, ajattelen kai pikemminkin niin, että voidakseen antaa ohjeita, pitäisi olla huippubloggari ja tuntuu hassulta antaa ohjeita, kun ei blogini ole mitenkään erityisen suosittu tai kunnianhimoinen. Voisin paremminkin neuvoa, että älä ainakaan näin toimi, jos haluat perustaa trendikkään blogin. Harrastamisen iloa voin kyllä levittää ja siitähän tässä haasteessa on enemmänkin kyse. Jonnan ohje on siinä mielessä juuri oikea, eli perustamaan vaan heti, jos siltä tuntuu.

      Poista
    2. Kiitos, Elegia. :)
      Elina, minulla on ihan samansuuntaisia ajatuksia. En koe olevani mikään huippu tässä hommassa, joten jätän mielelläni ohjeiden antamisen muille. Ja mieluusti luen, mitä ohjeita muut antavat.

      Poista
    3. Aivan samanmoisia aatoksia minulla! Olen päätynyt siihen, että on iloekstraa, jos joku erehtyy lukemaan postauksia, kun minulle lukeminen ja siitä kirjoittaminen on itselle tärkeä harraste. Muuta neuvoa ei oikein ole.

      Poista
    4. Kiitos haasteesta! Niin siinä kävi, että kirjabloggaajanharrastusilo ilmenee kantaattina: https://tuijata.wordpress.com/2016/06/12/blogger-recognition-award/

      Poista
  3. Kiva Jonna kun otit haasteen vastaan!

    Minulla on myös hatara pää enkä muista mitä olen lukenut. Aivan sama juttu - jossain puolivälissä kirja alkaa tuntua tutulle! Blogi on hyvä 'muistipankki'!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kun haastoit. Tätä oli kiva miettiä!

      Poista
  4. Kiitos maagiseen lukuun päätymisestä. Vastaan kesäkuun kuluessa. Mainio harrastus tämä!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kristin Hannah: Satakieli

"Vianne sulki silmänsä ja ajatteli: Tule jo kotiin, Antoine . Enempää hän ei sallinut itselleen, vain yhden hiljaisen pyynnön. Miten hän selviytyisi yksin tästä kaikesta – sodasta, kapteeni Beckistä, Isabellesta?" Kristin Hannah: Satakieli WSOY 2019 Alkuteos The Nightingale  2015 Suomentanut Kaisa Kattelus 450 sivua Kristin Hannahin romaani Satakieli  tarkastelee toista maailmansotaa ja saksalaisten osuutta siinä näkökulmasta, joka ei usein tule esille: nyt ollaan Ranskassa, jonka natsit ovat miehittäneet. Keskitysleirit jäävät enimmäkseen taustalle, mutta saksalaisten uhka on läsnä vahvasti. Vianne on nuori perheenäiti, jonka puoliso joutuu sotaan. Vianne huolehtii pariskunnan Sophie-tyttärestä ja yrittää pärjätä säännöstelyn ja pelottavien uutisten keskellä. Elämää saapuu Pariisista sekoittamaan Viannen pikkusisko Isabelle, joka ei halua taipua uhkien ja vallanpidon alle. Nuori nainen liittyy vastarintaliikkeeseen ja on valmis vaarantamaan paljon vastustaaksee...

Taylor Jenkins Reid: Tähtienvälinen

Hänen astuessaan lennonvalvontakeskukseen jokin siellä tuntui silti vetävän häntä puoleensa luita ja ytimiä myöten. Samalta oli tuntunut, kun hän oli katsonut kaukoputkellaan ja nähnyt Jupiterin vyöt ensimmäistä kertaa. Ja kun hän oli taivutellut vanhempansa viemään hänet Kuolemanlaaksoon kolmatta opiskeluvuotta edeltävänä kesänä ja nähnyt kahden ja puolen miljoonan valovuoden päässä siintävän Andromedan galaksin. Yhtä kirkasta taivasta hän ei ollut sen koommin nähnyt. Taylor Jenkins Reid: Tähtienvälinen Gummerus 2025 alkuteos Atmosphere kansi Faceoff Studio, Tim Green suomentanut Jade Haapasalo 412 sivua Muistiini on jäänyt lapsuudestani vahva jälki Challenger-avaruussukkulan tuhosta pian sen taivaalle laukaiseminen jälkeen. Vuosi oli 1986, ja kuten tiedetään, sinä vuonna tapahtui paljon muutakin järisyttävää. Mutta jokin avaruusraketin kohtalossa mietitytti minua pitkään, ja sittemmin olen tullut siihen tulokseen, että avaruus kiehtoo minua kyllä mutta se myös pelottaa äärettömyydess...

Camilla Nissinen: Rihmasto

Muistoni ovat sumuisia. Ne sekoittuvat, muuttavat muotoaan ja sotkeutuvat keskenään. Välillä ne ovat minua lähellä. Ne sykkivät suonissa ja valahtavat äkkiarvaamatta käsiin. Joskus en saa niistä mitään otetta, en tunnista niistä itseäni enkä äitiä, ja aina toisinaan uskon, ettei mikään siitä koskaan tapahtunut, että minä olen vain keksinyt kaiken, täyttänyt tarinan puuttuvat palaset unikuvilla. Camilla Nissinen: Rihmasto Tammi 2025 kansi Tuomo Parikka 344 sivua Almalla on pieni vauva. Puoliso Johannes on läsnä ja kaiken pitäisi olla periaatteessa hyvin. Mutta uusi rooli, johon ei saa koulutusta , ei tunnukaan heti omalta vaan äitiys on vaikeaa. Turvaverkkoja pienellä perheellä ei juuri ole: Alman äiti on poissa kuvioista ja Ilmari-ukki kärsii pitkälle edenneestä muistisairaudesta. Samaan aikaan äitiys saa Alman pohtimaan menneisyyttään ja vaikeaa lapsuuttaan, johon jonkinlaista vakautta toi Ilmari. Vuosikymmeniä aiemmin Ilmari on jättänyt taakseen sotatantereet ja väkivaltaisen isän. H...