Siirry pääsisältöön

Andrew Michael Hurley: Hylätty ranta

"Tuuli milloin heikkeni, milloin yltyi. Ulvoi entistä kimakammin. Se oli sinnikkyydessään papin veroinen, joskus häntä äänekkäämpi, ja se piti vanhempaa saarnaa hiekasta ja merestä. Varoitti kirkkokansaa pysymään poissa Loneysta."

Andrew Michael Hurley:
Hylätty ranta (WSOY 2016)
Alkuteos The Loney 2014
Suomentanut Jaakko Kankaanpää
427 sivua
Andrew Michael Hurleyn romaani Hylätty ranta valittiin viime vuonna vuoden parhaaksi esikoisromaaniksi Isossa-Britanniassa. Se ei ole mikään ihme: tarina on vahva, tunnelmaltaan mieleenjäävä ja kiinnostava. Innolla odotan kirjasta tekeillä olevaa elokuvaa.

Tarinan minäkertoja on Tonto, joka muistelee teini-ikäänsä ajoittuvaa aikaa, kun hänen perheensä matkaa osana isompaa seuruetta Loney-nimiseen paikkaan Luoteis-Englantiin. Mukana on myös veli Hanny, oikealta nimeltään Andrew, joka on mykkä. Syvästi uskovainen äiti odottaa, että Loneyn kappelin pyhä vesi parantaa Hannyn, mutta tarvittavaa rituaalia odotellessa Tonto toimii monessa kohtaa veljensä tulkkina.

Loneyn kylä on kummallinen paikka. Siellä tapahtuu outoja asioita, jotka kylmäävät lukijaa. Viimeisillään raskaana oleva tyttö, parkuva vauva, näkönsä takaisin saava vanha nainen, outo miesjoukkio ja mies, joka ei uskalla puhua - siinä on jo paljon aineksia kylmäävään tunnelmaan. Lisäksi on vielä miljöö, jota Hurley kuvaa hienosti ja joka täydentää tarinaa asettuen lähestulkoon yhdeksi henkilöhahmoksi muiden rinnalle.
Loneyssa kaikki eli niin kuin piti elää. Tuuli, sade ja meri olivat luonnontilassaa, alati vastasyntneitä, kesyttömiä. Luonto teki mitä luonnon kuului. Kuoleman ja uudistumisen katkeamaton kierto jatkui ilman että kukaan pani sitä merkille - kukaan paitsi Hanny ja minä.
Hylätty ranta on arvoituksellinen romaani. Mukana on niin uskoa ja toivoa kuin pahuutta, ja erityisesti viimeksi mainittu on lähes käsin kosketettavaa. Paljon jätetään rivien väleihin lukijan pääteltäväksi ja päätettäväksi, suoria vastauksia ei juuri tarjota. Oikeastaan koko kertomus menneiden vuosikymmenien tapahtumista asettuu lopulta aika nyrjähtäneeseen valoon. Hylätty ranta olisikin mainiota lukupiiriluettavaa kaikessa aukkoisuudessaan ja tulkinnanvaraisuudessaan. Suosittelen toki muutenkin, mikäli hienovaraisen kylmäävä tarina kiinnostaa.

Annikan mielestä kirja kannattaa lukea draamana sen sijaan, että sitä lähestyisi kauhukirjallisuutena. Olen samaa mieltä. Tapahtumien virittäminen vie melko kauan, ja jos odottaa kauhun puistatuksia alusta loppuun, saattaa pettyä. Krista kiittelee koukuttavaa tarinaa.

PS. Kirjaa myydään sekä mustalla että valkoisella kannella. Kuvan ennakkokappaleesta näkee molemmat vaihtoehdot.

Kommentit

  1. Minulla on tämä kesken ja nautin kyllä lukemastani. Mietin samoin, että tämä sopisi hyvin lukupiirikirjaksi. Keskusteltavaa varmasti riittäisi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, oikein kutkuttaisi päästä keskustelemaan tästä. :)

      Poista
  2. Pistänpä korvan taakse, kun itsekin kuulun lukupiiriin!

    Olet jo ehkä saanut tämän haasteen, mutta postausta en ainakaan löytänyt, joten vastaa, jos kiinnostut: http://hannankirjokansi.blogspot.fi/2016/06/unpopular-bookish-opinions-haaste.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lukupiiriin tätä ehdottomasti suosittelen.
      Kiitos haasteesta, en ollut sitä vielä saanut.

      Poista
  3. Odotukseni kirjan suhteen olivat hieman erilaiset, mutta pidin tarinasta. Lukijalta vaaditaan myös osansa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä tämä lukijaltakin tosiaan vaatii, mutta mukavasti teos jää mieleen kytemään.

      Poista
  4. Minä petyin, kun kaipasin lisää sitä kauhua. En splatteria, mutta väristyksiä. Oli kirjassa kyllä hienoja kohtia paikoin, hienoa ilmaisua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä en tätä kauhuksi edes luokittelisi, ennemmin psykologiseksi romaaniksi. Kauhukirjallisuudelta odotan vähän muuta, ja alku menikin ihmetellessä, milloin kauhistuttaa.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Haaste: kirjankansibingo

Haasteeseen osallistuvat saavat käyttää bingokuvaa omissa postauksissaan. Kesän ajalle on varmasti taas luvassa monenmoista haastetta, ja päätin minäkin - ensimmäistä kertaa muuten - kyhätä kokoon lukuhaasteen. Viime kesänä Le Masque Rouge -blogin Emilie emännöi kirjabingoa , ja siitä kehittelin edelleen kirjankansibingon. Bingorivejä täytetään lukemalla kirja, jonka kansikuva vastaa kutakin bingoruutua. Eli jos luetun kirjan kansikuvassa on lapsi, saa ruksata kyseisen lokeron. Bingo muodostuu vaakasuorasta, pystysuorasta tai vinottaisesta, kulmasta kulmaan ulottuvasta rivistä, jossa on viisi lokeroa. Samaa kirjaa ei voi käyttää useampaan lokeroon. Lokeroiden täyttämisessä saa käyttää omaa tulkintaa, kunhan ei vihreää lue punaiseksi. Haaste alkaa huomenna 15.5. ja päättyy 15.8. Elokuun loppuun mennessä toivon jonkinlaista bingokoontia, joka tulisi linkittää tämän postauksen kommentteihin. Bingoajien kesken arvotaan syyskuun alussa jonkinlainen kirjallinen palkinto. Koska tä...

Historiallista romantiikkaa 💓

Äänikirjakoosteessa on tarjolla historiallisia romaaneja: tämänkertaisessa kvartetissa kohdataan monenlaisia tunteita ja erilaisia ihmisiä erilaisissa ympäristöissä. 1700-luvun skotlantilaislinnasta siirrytään ensin parisataa vuotta ajassa eteenpäin mutta pysytään Skotlannissa. Sen jälkeen aika pysyy kuta kuinkin samana mutta maisema vaihtuu Petsamoon. Viimeisessä romaanissa taas liikutaan hieman pohjoiseen ja mennään ajassa hitusen verran taaksepäin. **********   Samassa ovi avautui koputtamatta. Tulija ei ollut palvelijatar eikä edes Charlotten äiti, vaan Fingal MacTorrian, joka marssi sisään naistenhuoneeseen kuin maailman luonnollisimpana asiana. – Täällä kaivataan kuulemma apua, mies sanoi. Kaisa Viitala: Klaanin vieraana Karisto 2024 kansi Timo Numminen äänikirjan lukija Emma Louhivuori kesto 15 t 32 min Kaisa Viitalan historiallinen romaani Klaanin vieraana  aloittaa Nummien kutsu -sarjan, joka sijoittuu 1700-luvulle. Päähenkilö on Agnes, lontoolaisperheen hellitty tytä...

Gianni Solla: Ystävyyden oppimäärä

Alkuvuosina yritin säilyttää sen vahvan tunteen, joka oli liittänyt minut Nicolasiin ja Teresaan. He olivat minulle nyt vielä välttämättömämpiä kuin silloin, koska he määrittivät, millainen halusin olla, syyn, miksi olin lähtenyt, ja ainoan syyn, miksi voisin palata. On piikkejä, jotka tekevät kipeää vasta silloin, kun niitä yrittää vetää ulos lihasta. Minun tapauksessani piikillä oli nuo kaksi nimeä. Gianni Solla: Ystävyyden oppimäärä Otava 2024 alkuteos Il ladro di quaderni  2023 suomentanut Helinä Kangas 248 sivua Ystävyyden oppimäärä on kertomus siitä, miten oppimattomasta sikopaimenesta tulee maineikas koomikko, jonka monologit viihdyttävät ihmisiä. Kaikki alkaa vuodesta 1942, kun pieneen Tora e Piccillin kylään Italiaan saapuu Mussolinin käskystä joukko juutalaisia peltotöihin. Heidän joukossaan on Nicolas, kaunis nuorukainen, jonka pahoinpitelyn osallistuu ontuva sikatilan poika Davide, romaanin minäkertoja.  Vaikka nuorukaisten välit eivät ole alkuun kovin lupaavat, he...