Siirry pääsisältöön

Kamila Shamsie: Jumala joka kivessä

"Hiljaisuus oli täydellinen lukuun ottamatta katossa pyörivää tuuletinta ja hänen ääntään; se puhui salin artefakteille yksinkertaisin kreikan lausein, joita ne kaikki tuntuivat ymmärtävän: siivekäs merihirviö, iktyokentaurit ja kalanpyrstöiset härät, Buddhan eteen polvistuneet tritonit, Häntä jumaloivat Indra ja Brahma, siivekäs hahmo joka istui akhaimenidien veistämän pylvään kappaleella katselleen ympärilleen syvistä silmäkuopista."
Kamila Shamsie:
Jumala joka kivessä
(Gummerus 2015)
Alkuteos A God in Every Stone 2014
Suomentanut Raimo Salminen
385 sivua
Eletään 1910-luvulla Labrandan kaivauksilla Turkissa, missä Vivian Rose Spencer, nuori englantilaisnainen, on isänsä vanhan ystävän Tahsin Beyn mukana perehtymässä historiallisiin löytöihin. Isänsä tahdosta Viv uhmaa aikansa sukupuolisidonnaisuuksia muun muassa opiskelemalla yliopistossa historiaa ja egyptologiaa ja lähtemällä kaivausretkikunnan mukaan - äitinsä vastalauseista huolimatta.

Sekä matkan aihe että matkakumppani kiehtovat Viviania niin, että hän pohtii mahdollisuutta olla palaamatta kotimaahansa Isoon-Britanniaan. Kohtalo kuitenkin päättää toisin: syttyy maailmansota eikä naisella ole vaihtoehtoja. Tie vie takaisin kotiin Lontooseen.

Jumala joka kivessä ei kuitenkaan ole tarina vain englantilaisnaisesta, vaan myöhemmin kuvaan astuu pataani Qayyum Gul läheisineen. Erityisesti hänen veljensä nousee merkittävään asemaan Vivin elämässä.

Romaani on historiallinen, täynnä tapahtumia, joita en muista koulun historian tunneilla juuri hahmottaneeni. Intian ja Ison-Britannian yhteiseen menneisyyteen olisi kiinnostavaa perehtyä enemmänkin. Kenen joukoissa taistella, tuntuu olevan iso kysymys monen mielessä, eikä ilman kapinointia selvitä, kun maailma on epävakaa. Historian lisäksi Shamsie sukeltaa romaanissaan myytteihin, ja erään tarun mukaan Dareios lahjoitti Skylaksille diadeemin. Tuo samainen diadeemi on esine, jonka useampi romaanin henkilö haluaa löytää.

Jumala joka kivessä on runsas, historiallinen hyppäys 1900-luvun alkuvuosikymmeniin niin Euroopassa kuin Aasiassa. Shamsie kuvaa todentuntuisesti erilaisia kulttuureita ja mennyttä aikaa - mutta jokin jää puuttumaan. En oikein päässyt tarinaan kiinni, en kokenut hahmoja riittävän läheisiksi, jotta olisin suuremmin välittänyt heistä, vaikka kovia kohtaloita matkan varrelle osuikin. Tarinalinja tuntui vaikealta hahmottaa, ja olisin kaivannut yhtenäisempää, selkeämpää kokonaisuutta. Ehkä odotuksenmukaisuuksia on haluttu välttää, mutta minun makuuni tarinassa hypähdellään liiaksi kaivausten ylitse puolelta toiselle. Joitakin kertoja piti palata takaisin katsomaan, miten tässä nyt näin kävi.

Miljöönsä Shamsie hallitsee, mutta tarina jättää kylmäksi.

Kirjasta muualla: Mari A:n kirjablogi, Kirjanurkkaus, Kaisa Reetta, Reader, why did I marry him?, Rakkaudesta kirjoihin ja Tuijata.

Lukutoukan kulttuuriblogin kesäbingossa romaani asettuu ruutuun Menneisyyteen sijoittuva kirja.

Kommentit

  1. Aika lailla oli omatkin fiilikseni samat kuin sulla. Ei ollut helppoa päästä kyytiin mukaan, vaikka tämä kiinnostava kyllä olikin. Koin, että olisi pitänyt olla enemmän tietoa historiasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiinnostavia elementtejä kirjaan kyllä mahtui, mutta lopulta tuntui siltä, että vähemmän olisi ollut enemmän. Eikä historiatietous olisi ollut pahitteeksi.

      Poista
  2. Oh, en tiennytkään että Shamsielta on tullut uusi romaani! Tykkäsin hurjasti Poltetuista varjoista, mutta Kartanpiirtäjästä jäi hieman samanlainen olo kuin sinulle tästä - miljöö oli todentuntuinen ja kaunis, mutta henkilöhahmot hieman ohuita ja etäiseksi jääviä. Taidan kuitenkin tällekin antaa vielä mahdollisuuden, ei nämä huonoja kirjoja kuitenkaan ole olleet. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Poltettuja varjoja on kehuttu, mutta tämä oli minulle ensimmäinen kosketus Shamsien tuotantoon. Ehkä tälle kannattaa tosiaan mahdollisuus antaa. :)

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Venla Kuoppamäki: "Sun poika kävi täällä"

Tuntui, että vihdoin kaikkein pahin puristus rinnassani alkoi hellittää, vaikka sairaalassa käynnit olivat edelleen kokonaisuutena raskaita. En silti edes miettinyt vaihtoehtoa, etten olisi siellä käynyt, sillä vielä paljon raskaampaa olisi ollut olla käymättä. Oma pieni rakas poikani. Venla Kuoppamäki: "Sun poika kävi täällä" Teos 2022 ulkoasu Dog Design 224 sivua äänikirjan lukija Vilma Melasniemi kesto 9 t 18 min Venla Kuoppamäen teos "Sun poika kävi täällä"  kertoo äidin näkökulmasta, minkälaista elämä mielenterveysongelmaisen nuoren kanssa on. Kuoppamäen poika Oskari sairastuu alle kaksikymppisenä tyypin 1 kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön. Ajoittain poika on hyvin alakuloinen, ajoittain maaninen ja lopulta myös psykoottinen. "Sun poika kävi täällä"  on päiväkirjamainen kuvaus syksystä 2014 vuoden 2018 lopulle. Kuoppamäki käy töissä, joogaa ja matkustaa, mutta kaiken keskellä on Oskari, joka ei pärjää ilman äitinsä tukea. Äiti tekee kaikkensa saadakse

Anthony Doerr: Taivaanrannan taa

Kun Anna lakaisee ompelimon työhuoneen lattiaa, kun hän raahaa taas kangaspakkaa tai hiilisankoa, kun hän istuu ompelimossa Marian vieressä sormet turtina ja hengitys silkin yllä huuruten, hän harjoittelee kirjaintensa piirtämistä mielensä tuhannelle tyhjälle sivulle. Joka merkki edustaa äännettä ja äänteitä yhdistelemällä muodostetaan sanoja ja sanoja yhdistelemällä rakennetaan maailmoja. Anthony Doerr: Taivaanrannan taa WSOY 2022 alkuteos Cloud Cuckoo Land suomentaja Seppo Raudaskoski kansi Martti Ruokonen 554 sivua äänikirjan lukija Jukka Pitkänen kesto 16 t 38 min Kolme eri aikakautta, kolme eri paikkaa, kolme päähenkilöä: keskiaika, nykypäivä ja tulevaisuus; Konstantinopoli, Idaho ja avaruus; Anna, Zeno ja Konstance. Anna on orpotyttö, joka oppii lukemaan. Keskiajalla se ei todellakaan ole mikään itsestäänselvyys varsinkaan, kun Anna sattuu olemaan tyttö. Annan rinnalle asettuu toinen keskiajan tärkeä hahmo, Omeir, joka on joutunut jo pienenä jättämään kotiseutunsa. Kotinsa hän jä

Miranda Cowley Heller: Paperipalatsi

Ja sitten se hetki, jona tiesin sen tapahtuvan: kaikki se viini, Jonasin kaunis lausuntaääni, mieheni Peter sohvalla grappahuuruissaan, kolme lastani unten mailla mökissään, äiti jo pesemässä astioita tiskialtaassa kirkkaankeltaiset kumihanskat käsissään illallisvieraista vähät välittämättä. Katseemme viipyivät toisissaan sykäyksen liian pitkään.  Miranda Cowley Heller: Paperipalatsi Tammi 2022 alkuteos The Paper Palace 2021 suomentanut Tuulia Tipa alkuperäiskansi Lauren Peters-Collaer 403 sivua Kesä Cape Codissa. Koolla koko perhe; Elle ja Peter, heidän lapsensa, Ellen äiti. Lapsuuden tuttu mökkikylä Perämetsä ja kaikki on kuten tavallisesti. Vaan ei sittenkään ole. Edellisyönä Ellen maailma on nyrjähtänyt tavanomaisilta raiteiltaan. Hän on pettänyt aviomiestään Jonasin kanssa. Jonasin, jonka hän on tuntenut ikuisuuden ja jonka kanssa hänen piti mennä naimisiin. Niin sovittiin jo teini-iässä. Elämä kuitenkin tuli sopimuksen tielle. Tapahtui liian paljon, ja kertomuksen nykyhetkessä El