Siirry pääsisältöön

Nele Neuhaus: Lumikin on kuoltava

Oksan hyllyltä -blogissa alkaa tänään dekkariviikko!
Oksan hyllyltä -blogin julkistaman dekkariviikon kunniaksi on aika kirjoittaa dekkareista. Minä osallistun viikon viettämiseen ainakin yhden dekkarin verran: nyt on aika puhua Nele Neuhausin kirjasta Lumikin on kuoltava.

"Hän keskittyi jälleen edessään olevaan asiakirjaan, silmäili raportin läpi ja kirjoitti ylös pari nimeä. Viimeisin kohtaaminen Tobias Sartoriuksen kanssa oli jättänyt jälkeensä kummallisen tunteen. Mitä, jos mies kaikki nämä vuodet olikin puhunut totta, mitä jos hän todella ei ollutkaan tyttöjen murhaaja? Silloin ensinnäkin oikea murhaaja oli yhä vapaalla jalalla, mutta sen lisäksi väärä tuomio oli sekä vienyt kymmenen vuotta Tobiaksen elämästä että tuhonnut hänen isänsä koko toimeentulon."
Nele Neuhaus:
Lumikin on kuoltava
(WSOY 2016)
Alkuteos Schneewittchen muss sterben 2010
Suomentanut Veera Kaski
558 sivua
Nele Neuhaus on ollut viime aikoina suomalaismediassakin runsaasti esillä. Naista mainostetaan Saksan tämän hetken myydyimpänä rikoskirjailijana, ja tämä käsillä oleva Lumikin on kuoltava on Neuhausin kansainvälinen läpimurtoromaani, joka on osa rikoskomisario Pia Kirchhofista kertovaa kirjasarjaa. 

Tarinan alussa vankilasta vapautuu Tobias Sartorius, joka tuomittiin aikanaan kahden 17-vuotiaan tytön surmasta. Paluu kotikylään Altenheiniin on haastava: rikoksesta tuomittua ei oteta lämmöllä vastaan, ja pian selviää, että kotikylä ei ole kohdellut silkkihansikkain myöskään Tobiaksen perhettä.

Kun Tobiaksen äidiksi myöhemmin paljastuva nainen putoaa kävelysillalta liikenteen sekaan, päätyy Pia Kirchhoff yhdessä Oliver von Bodensteinin kanssa tutkimaan tapausta. Putosiko nainen vahingossa vai tyrkättiinkö hänet tarkoituksella alas? Mitä on meneillään kylässä, josta Tobiaksen äiti on lähtenyt ja jonne Tobias on vuosien jälkeen palannut? Oliko Tobias syyllinen tekoihin, joista hänet tuomittiin? Entä mihin joutui kylään hiljattain muuttanut teinityttö Amelie?

Tarina on pullollaan erilaisia ja osin erikoisiakin hahmoja, joista varsin moni voisi kaiken pahan taustalla. Altenheimissa salaisuuksia riittää; on valtarakenteita ja pinnan alla kytee monenlaista. Henkilögalleria on laaja, ja varsinkin alkuun riittää tekemistä, että mukana pysyy. Eikä henkilöiden runsauden myötä ole ihme, että lopulta selviää useammalla kyläläisellä olevan luurankoja kaapissaan.

Minun makuuni henkilöitä olisi kärsinyt hieman karsia, eikä juonen suoristaminenkaan olisi ollut pahitteeksi. Silti on pakko todeta, että tarina kyllä koukuttaa ja vie mukanaan. Mielelläni perehdyn Pian ja Oliverin tutkimuksiin jatkossakin: he ovat kiinnostava työpari.

Kirjasta muualla: Hemulin kirjahylly, Luetut.net, Kaksi sivullista, Kirjakaupan tytöt ja Kirjakirppu.

Helmet 2016 -listalla dekkari asettuu kohtaan 25. Kirjassa on yli 500 sivua.

Kommentit

  1. Tämä kirja on tiiviisti minun kesälukulistallani. Tykkään siitä, että juonilankoja riittää joten kirja kuulostaa oikein lupaavalta. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, että aiot tämän lukea. Tulen sitten katsomaan, mitä ajattelit. :)

      Poista
  2. Olen tämän kanssa loppusuoralla ja nautinto on ollut lukea. Komppaan MarikaOksaa, juonien runsaus ei ollenkaan haittaa:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jaksat sitten juoniviidakossa minua paremmin. :) Odottelen innolla, josko tästä postaat jotain.

      Poista
  3. Koukutuin myös! Kerrankin minusta ei ollut liikaa henkilöitä - se on joskus dekkaritiiliskivien ongelma ja pysyin kärryillä :) Johtuu ehkä siitä, että luin sen hyvin tiivisti, joululomalla, parissa kolmessa lukukerrassa. Ja nyt kun sanot, totta, ettei esim. juuri tuo siltajuttu juuri mitään tuonut itse asiaan lisää eli karsimisen varaa olisi ollut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiivis lukeminen taitaa olla tälle eduksi. Neuhausin nimi jäi tämän myötä mieleen, kirjailijan tuotanto kiinnostaa jatkossakin.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Venla Kuoppamäki: "Sun poika kävi täällä"

Tuntui, että vihdoin kaikkein pahin puristus rinnassani alkoi hellittää, vaikka sairaalassa käynnit olivat edelleen kokonaisuutena raskaita. En silti edes miettinyt vaihtoehtoa, etten olisi siellä käynyt, sillä vielä paljon raskaampaa olisi ollut olla käymättä. Oma pieni rakas poikani. Venla Kuoppamäki: "Sun poika kävi täällä" Teos 2022 ulkoasu Dog Design 224 sivua äänikirjan lukija Vilma Melasniemi kesto 9 t 18 min Venla Kuoppamäen teos "Sun poika kävi täällä"  kertoo äidin näkökulmasta, minkälaista elämä mielenterveysongelmaisen nuoren kanssa on. Kuoppamäen poika Oskari sairastuu alle kaksikymppisenä tyypin 1 kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön. Ajoittain poika on hyvin alakuloinen, ajoittain maaninen ja lopulta myös psykoottinen. "Sun poika kävi täällä"  on päiväkirjamainen kuvaus syksystä 2014 vuoden 2018 lopulle. Kuoppamäki käy töissä, joogaa ja matkustaa, mutta kaiken keskellä on Oskari, joka ei pärjää ilman äitinsä tukea. Äiti tekee kaikkensa saadakse

Anthony Doerr: Taivaanrannan taa

Kun Anna lakaisee ompelimon työhuoneen lattiaa, kun hän raahaa taas kangaspakkaa tai hiilisankoa, kun hän istuu ompelimossa Marian vieressä sormet turtina ja hengitys silkin yllä huuruten, hän harjoittelee kirjaintensa piirtämistä mielensä tuhannelle tyhjälle sivulle. Joka merkki edustaa äännettä ja äänteitä yhdistelemällä muodostetaan sanoja ja sanoja yhdistelemällä rakennetaan maailmoja. Anthony Doerr: Taivaanrannan taa WSOY 2022 alkuteos Cloud Cuckoo Land suomentaja Seppo Raudaskoski kansi Martti Ruokonen 554 sivua äänikirjan lukija Jukka Pitkänen kesto 16 t 38 min Kolme eri aikakautta, kolme eri paikkaa, kolme päähenkilöä: keskiaika, nykypäivä ja tulevaisuus; Konstantinopoli, Idaho ja avaruus; Anna, Zeno ja Konstance. Anna on orpotyttö, joka oppii lukemaan. Keskiajalla se ei todellakaan ole mikään itsestäänselvyys varsinkaan, kun Anna sattuu olemaan tyttö. Annan rinnalle asettuu toinen keskiajan tärkeä hahmo, Omeir, joka on joutunut jo pienenä jättämään kotiseutunsa. Kotinsa hän jä

Miranda Cowley Heller: Paperipalatsi

Ja sitten se hetki, jona tiesin sen tapahtuvan: kaikki se viini, Jonasin kaunis lausuntaääni, mieheni Peter sohvalla grappahuuruissaan, kolme lastani unten mailla mökissään, äiti jo pesemässä astioita tiskialtaassa kirkkaankeltaiset kumihanskat käsissään illallisvieraista vähät välittämättä. Katseemme viipyivät toisissaan sykäyksen liian pitkään.  Miranda Cowley Heller: Paperipalatsi Tammi 2022 alkuteos The Paper Palace 2021 suomentanut Tuulia Tipa alkuperäiskansi Lauren Peters-Collaer 403 sivua Kesä Cape Codissa. Koolla koko perhe; Elle ja Peter, heidän lapsensa, Ellen äiti. Lapsuuden tuttu mökkikylä Perämetsä ja kaikki on kuten tavallisesti. Vaan ei sittenkään ole. Edellisyönä Ellen maailma on nyrjähtänyt tavanomaisilta raiteiltaan. Hän on pettänyt aviomiestään Jonasin kanssa. Jonasin, jonka hän on tuntenut ikuisuuden ja jonka kanssa hänen piti mennä naimisiin. Niin sovittiin jo teini-iässä. Elämä kuitenkin tuli sopimuksen tielle. Tapahtui liian paljon, ja kertomuksen nykyhetkessä El