Siirry pääsisältöön

Unpopular bookish opinions -haaste




Sain Hannalta Unpopular bookish opinions -haasteen - kiitos! Tämä onkin kiintoisa haaste, johon liittyviä postauksia olen mieluusti lueskellut. Mutta voi vietävä, miten vaikeaa on ollut keksiä kysymyksiin omia vastauksia. Yritetäänpä kuitenkin!


Tässä haasteen säännöt:

1. Linkitä haasteen antaja blogipostaukseesi ja lisää haasteen säännöt postaukseen.
2. Vastaa haasteen kysymyksiin.
3. Lähetä haaste vähintään kolmelle henkilölle ja linkitä heidän bloginsa postaukseesi.
4. Ilmoita haasteen saajille haasteesta ja linkitä heille postauksesi, jotta he tietävät,
    mikä on homman nimi.


Ja sitten minun vastauksiini:

1. Kirja tai kirjasarja, josta kaikki muut pitävät, mutta sinä et?
Paul Auster tuntuu kirjoineen olevan ulottumattomissani, vaikka moni häntä ylistää. Näkymätöntä on kehuttu paljon, mutta minä en romaanista innostunut. Ajatuksiani löytyy täältä.

2. Kirja tai kirjasarja, josta sinä pidät, mutta kukaan muu ei pidä?
Kirjamakuni ei taida olla niin originelli, että voisin tähän vastata oikein mitään. "Kukaan muu" on lisäksi aika vahvasti sanottu - kuten on myös tuo edellisen kohdan "kaikki muut".

3. Kolmiodraama, jossa päähenkilö päätyy yhteen sen kanssa, jonka et olisi halunnut? 
Mitä olisi seurannut, jos William Stoner olisi valinnut toisin?


4. Suosittu kirjagenre, josta et pidä tai josta haluaisit pitää, mutta et pysty:
Olen viime vuosina huomannut, että chick lit ei vain enää uppoa. Joskus luin esimerkiksi Himoshoppaajia paljonkin, mutta nykyään ne eivät enää onnistu viihdyttämään. Romantiikka ei myöskään kuulu suosikkilukemistooni.

5. Pidetty, suosittu tai rakastettu hahmo, josta et pidä?
Enpä keksi tähän kohtaan yhtään mitään. 


6. Kirjailija, josta monet pitävät, mutta sinä et?
Tähän kohtaan sopisi hyvin tuo ykköskysymyksen vastaus, mutta jos nyt en palaa Austeriin, voisin tähän mainita länsinaapurimme dekkaristin Anna Janssonin. Haudan takaa oli niin tuskastuttava kokemus, että menetin uskoni Janssoniin (kirjoitukseni löytyy täältä). Toisaalta Haudankaivaja kyllä viehätti, joten ehkä minun pitäisi antaa Janssonille vielä mahdollisuus.


7. Suosittu sarja, jonka lukemiseen sinulla ei ole mielenkiintoa?
Taisteluni-sarjaa on kehuttu ja jopa minulle suoraan suositeltu, mutta luulen, että se jää silti lukematta. Samoin olen kuullut kehuttavan Erik Axl Sundin Varistyttö-trilogiaa, johon en myöskään usko tarttuvani. En sano, etteikö kiinnostaisi, mutta minulla on sellainen käsitys, että se voisi viedä yöuneni.

8. Kirja joka on huonompi kuin siitä tehty elokuva?
Petri Karran romaani Haarautuvan rakkauden talo ei minua viehättänyt lainkaan, ja aika pitkään sen kanssa kituutin ennen kuin jätin lukemisen kesken. Elokuva sen sijaan oli ihan viihdyttävä.


Tämä haaste on kiertänyt blogeissa niin laajasti, että en enää haasta ketään mukaan. Toivon toki vielä pääseväni lukemaan Unpopular bookish opinions -postauksia, joten jos et ole haastetta vielä vastaanottanut, nappaathan sen tästä mukaasi!


Nyt on se aika vuodesta, kun pakataan laukkuja ja suunnataan juhannuksen viettoon rakkaisiin järvimaisemiin. Mukaan lähtee tietysti kirjoja, niitä kun on taas kertynyt yöpöydän nurkalle ja vähän muuallekin. Ainakin eräs dekkari, yksi esikoisromaani ja muuan esseekokoelma kulkevat matkassani kallioiselle rannalle.

Hyvää juhannusta!

Kommentit

  1. Hyvää juhannusta Jonna! Minuakaan ei Taisteluni erityisemmin kuumota, kun on noita taisteluita ihan riittämiin omasta takaa. :D

    VastaaPoista
  2. Hahmottelin juuri omia vastauksiani tähän, ja on kinkkinen haaste :). Paul Austerin kirjat eivät ole minullekaan avautuneet. New York -trilogiaa kokeilin, mutta Auster jäi minun osaltani siihen. Upeita kuvia olet ottanut!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei tähän kovin nopeasti saanut vastauksia muotoiltua. Kiva kuulla, että muuallakin on havaittu Auster-"ongelmaa". :) Kiitos!

      Poista
  3. Sinnittelin Varistyttöä kaksi kirjaa, ja sitten päätin, että noin kamalaa minun ei tarvitse lukea, enkä ole lukenut herrojen uusimpiakaan kirjoja.
    Taisteluni jäi minultakin siihen ensimmäiseen ja ainoaan kirjaan.
    Minusta Karran kirja oli aika huvittava ja voin kuvitella sen kesäteatterilavalla ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varistyttöä en ole halunnut lukea juuri pelkäämäni kamaluuden takia. Taisteluni on jäänyt niin etäiseksi, että en ole sitä edes lähietäisyydeltä katsellut. :) Minä olin varmaan liian tosikko Karran tarinalle, vaikka elokuvana se olikin ihan jees.

      Poista
  4. Tämä on kyllä kinkkinen haaste, mutta kumminkin aika hauskakin :) Hyvää juhannusta sinulle Jonna!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olihan noita vastauksia kiva miettiä. Kiitos samoin, Katja!

      Poista
  5. Kiva kuulla, että kaikki muutkaan eivät ole taisteluita lukeneet :) Austeriltakaan en ole tainnut lukea kuin yhden kirjan enkä edes muista, mikä se oli. Rentouttavaa juhannusta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos samoin, Hanna! Ja kiitos vielä haasteesta.

      Poista
  6. No täällähän tämä olikin :D Yritin aikaisemminkin jo etsiä kun epäilin, että olisit saattanut sen jo tehdä, mutta silloin ei vain pistänyt silmään.


    -Lilli-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kuitenkin, kun haastoit minut, Lilli! :)

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin

Kaikki mitä tarvitsin tai halusin oli kodin ja yhteisön näkökulmasta väärin. Siksi se kaikki oli pidettävä salassa. Olin lapsesta asti tottunut kätkemää omat tarpeeni, ja siihen oli aina liittynyt ahdistus, häpeä ja kylmä yksinäisyyden tunne. Noina vuosina ristiriita kasvoi niin valtavaksi, että halusin vain olla rauhassa. Samaa halusivat ystäväni. He pakenivat kodin sääntöjä, uhkailua ja väkivaltaa karkaamalla, ja minä lähdin heidän mukaansa. Kun lähdimme, meillä ei enää ollut kotia. Olimme yhteiskunnalle näkymättömiä ja yhteisön silmissä hylkiöitä, mutta meillä oli toisemme. Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin WSOY 2022 kansi Anna Makkonen 226 sivua Ujuni Ahmed on 3-vuotiaana Somaliasta Suomeen muuttanut musliminainen, joka avaa Elina Hirvosen kanssa kokemuksiaan ja elämäntarinaansa kirjassa Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin . Teos on tarkoitettu ensisijaisesti Ujuni Ahmedin kaltaisille, jotka kokevat olevansa vääränlaisia ja erilaisia

Tuuve Aro: Lihanleikkaaja

"Hän kosketti nenäänsä ja ajatteli että se oli hänet pettänyt. Hän kumartui ja asetti päänsä pölkylle. Kirvestä oli hankala pidellä mutta se osui kohteeseen nirhaisten nenänpäästä palan joka jäi ihosta roikkumaan." (Novellista Haju ) Tuuve Aro: Lihanleikkaaja (WSOY 2017) 153 sivua Tuuve Aron novellikokoelma Lihanleikkaaja  on tuttua Aroa: Vinksahtaneisuutta ja absurdiutta tarjoillaan lukijalle tiiviissä paketeissa. Arkisiin tilanteisiin sekoittuu mystisyyttä, joka jää paikoin mietityttämään pitkäksi aikaa. Kahdentoista novellin joukosta löytyy monenlaisia lukukokemuksia. Aloitusnovelli Suojatie  etenee varsin ennalta arvattavasti mutta päättyy kauniisti: Hetken verran kurjet pysyivät tiukasti muodossaan kuin yhteisen mielen liikuttamana, sitten aura jo hajosi ja muutti suuntaa. Kokoelman päättävä Kahdet kasvot  puolestaan on ilahduttava tarina Tomista, jonka elämän lähtökohdat eivät ole loistokkaat ja jolle arkea ovat asiat, joista nykytodellisuudessa nostettaisii