Siirry pääsisältöön

Deborah Levy: Elämisen hinta

Samaan aikaan kun uudessa kodissani kaikki (mehikasveja lukuunottamatta) kutistui, elämäni laajeni. Tuona koettelevana aikana otin vastaan kaikki työtarjoukset ja irvistelin, kun postiluukusta lensi laskuja. Aloin ymmärtää tarvitsevani sitä, että riittävän moni asia elämässäni oli oikein. Valo, taivas ja parveke olivat oikein. Että lapseni löytäisivät tiensä uuden tarinan läpi, alkoivat muovaata sitä ja tehdä siitä omaansa ja olivat läheisesti tekemisissä isänsä kanssa – kaikki se oli oikein.

Deborah Levy: Elämisen hinta
S&S 2021
alkuteos The Cost of Living 2018
suomentanut Pauliina Vanhatalo
ulkoasu Jukka Iivarinen
142 sivua

Pidin paljon Deborah Levyn omaelämäkerrallisen trilogian avausosasta Mitä en halua tietää (S&S 2021), joten odotin paljon myös tältä kakkososalta. Sain jopa enemmän kuin odotin: Elämisen hinta on mielestäni vielä parempi kuin ensimmäinen osa. Kerrassaan upea teos!

Elämisen hinta kuvaa elämänvaihetta, johon kuuluu paljon luopumista. Levyn avioliitto on päättynyt, äiti on menehtynyt ja tyttäret ovat muuttamassa pois äitinsä luota. Yksityisistä kokemuksista kasvaa yleiselle tasolle nousevaa pohdintaa kirjailijuudesta ja naiseudesta: Levy tarkastelee upealla tavalla sitä, mitä on olla länsimainen nainen ja minkälaisia odotuksia ja paineita naisena olemiseen kohdistuu.

Kysymys on ilman muuta myös siitä, miten naisia kohdellaan omissa yhteisöissään. Mitä naisesta kertoo se, että hänellä ei ole lainkaan nimeä? Että nimeä ei muisteta tai naisesta käytetään nimitystä vaimo?

Ja mitä on olla eronnut nainen, jonka täytyy huolehtia monenlaisista asioista ja löytää samalla tilaa itselleen? Levy tarvitsee itselleen tilan kirjoittaa, ja puutarhavaja tarjoaa sopivan paikan. Työmatkaan kuuluu päivittäinen kapuaminen mäen päälle, ja kotikerrostalossa odottavat harmaat käytävät pahaenteisine hämyineen. Elämä on arkea, tavanomaisia tekemisiä ja teräviä havaintoja. Kaikesta tästä muotoutuu kokonaisuus, joka herättää ajatuksia ja kiehtoo.

Deborah Levyn ilmaisu on niukkaa ja vähäeleistä. Pidän siitä, että hän jättää lukijalleen tilaa eikä rakenna arjesta suurieleistä ja dramaattista. Vaikka elämä on eräänlaisessa myrskyssä, leviää lukijan silmien eteen näkymä elämästä, jota eletään hetki kerrallaan. Aina ei ole helppoa vaan välillä pitää ponnistella paljonkin, mutta sitähän elämä on, eikä ponnistelu ole turhaa.

Vapaus ei ole koskaan ilmaista. Kaikki vapaudestaan taistelleet tietävät, kuinka paljon se maksaa.

Muualla: Kirjaluotsi, Tuijata ja Kirjavinkit.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin

Kaikki mitä tarvitsin tai halusin oli kodin ja yhteisön näkökulmasta väärin. Siksi se kaikki oli pidettävä salassa. Olin lapsesta asti tottunut kätkemää omat tarpeeni, ja siihen oli aina liittynyt ahdistus, häpeä ja kylmä yksinäisyyden tunne. Noina vuosina ristiriita kasvoi niin valtavaksi, että halusin vain olla rauhassa. Samaa halusivat ystäväni. He pakenivat kodin sääntöjä, uhkailua ja väkivaltaa karkaamalla, ja minä lähdin heidän mukaansa. Kun lähdimme, meillä ei enää ollut kotia. Olimme yhteiskunnalle näkymättömiä ja yhteisön silmissä hylkiöitä, mutta meillä oli toisemme. Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin WSOY 2022 kansi Anna Makkonen 226 sivua Ujuni Ahmed on 3-vuotiaana Somaliasta Suomeen muuttanut musliminainen, joka avaa Elina Hirvosen kanssa kokemuksiaan ja elämäntarinaansa kirjassa Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin . Teos on tarkoitettu ensisijaisesti Ujuni Ahmedin kaltaisille, jotka kokevat olevansa vääränlaisia ja erilaisia

Tuuve Aro: Lihanleikkaaja

"Hän kosketti nenäänsä ja ajatteli että se oli hänet pettänyt. Hän kumartui ja asetti päänsä pölkylle. Kirvestä oli hankala pidellä mutta se osui kohteeseen nirhaisten nenänpäästä palan joka jäi ihosta roikkumaan." (Novellista Haju ) Tuuve Aro: Lihanleikkaaja (WSOY 2017) 153 sivua Tuuve Aron novellikokoelma Lihanleikkaaja  on tuttua Aroa: Vinksahtaneisuutta ja absurdiutta tarjoillaan lukijalle tiiviissä paketeissa. Arkisiin tilanteisiin sekoittuu mystisyyttä, joka jää paikoin mietityttämään pitkäksi aikaa. Kahdentoista novellin joukosta löytyy monenlaisia lukukokemuksia. Aloitusnovelli Suojatie  etenee varsin ennalta arvattavasti mutta päättyy kauniisti: Hetken verran kurjet pysyivät tiukasti muodossaan kuin yhteisen mielen liikuttamana, sitten aura jo hajosi ja muutti suuntaa. Kokoelman päättävä Kahdet kasvot  puolestaan on ilahduttava tarina Tomista, jonka elämän lähtökohdat eivät ole loistokkaat ja jolle arkea ovat asiat, joista nykytodellisuudessa nostettaisii