Siirry pääsisältöön

Beth O'Leary: Kimppakämppä

Olen aikaisin töissä ja vajoan tuoliini. Työpisteeni on minulle tällä hetkellä eniten kotia vastaava paikka. Se on suojaisa valkama täynnä puolivalmiita luomuksia ja kaikenlaisia juttuja, jotka ovat osoittautuneet liian painaviksi kuskata bussin kyydissä pois. Kaiken kruunaa rivi ruukkukasveja, jotka olen asetellut strategisesti niin, että näen työpistettäni lähestyvät ihmiset ennen kuin he näkevät minut.
Beth O'Leary: Kimppakämppä
WSOY 2020
Suomentanut Taina Wallin
Alkuteos The Flatshare 2019
447 sivua
Äänikirjan lukijat Kati Tamminen ja Anssi Niemi
kesto 13 t 44 min

Romaanin Kimppakämppä nimi ei houkutellut minua aluksi lainkaan, se tunnustettakoon. Nimen perusteella ennakoin jonkinlaista päämäärätöntä nuorten aikuisten sekoilua ja kohellusta, joka ei kiinnostanut ollenkaan.

Jossain vaiheessa kuitenkin huomasin, että somessa Kimppakämppä tuli tihenevään tahtiin vastaan. Useita kertoja kirjaan liitettiin myös myönteisiä määritelmiä, ja viimein mielenkiintoni heräsi niin, että latasin Beth O'Learyn romaanin Storytelissa kirjahyllyyni.

Osoittautui, että olin ennakkoluuloineni väärillä poluilla. Päämäärättömästä sekoilusta ja kohelluksesta ei romaanissa ole kysymys, jos toki pikkuisen kohelletaankin esimerkiksi kylpyhuoneessa. Kohelluksen sijaan romaanissa nostetaan esille varsin tärkeitä aiheita parisuhteesta perhesuhteisiin ja monenlaiseen vallankäyttöön. Kepeän pinnan alla on isoja teemoja.

Romaanin lähtöasetelma on se, että Tiffany, "Tiffy", etsii asuntoa majailtuaan riittävän pitkään entisen miesystävänsä Justinin hyväntahtoisuuden suojissa. Lontoon asuntotilanne on karmea, eikä kustannustoimittajan budjetilla valinnanvaraa hirvittävästi ole. Tiffy törmää Leonin asuntoilmoitukseen, joka lupaa pienen, aurinkoisen kaksion Stockwellissä.
Asunto (ja makuuhuone/vuode) yhteiskäytössä 27-vuotiaan saattohoitajan kanssa, joka tekee pelkästään yövuoroja ja on poissa viikonloput. Paikalla asunnossa vain ma–pe klo 9–18. Muun ajan asunto kokonaan hakijan käytössä. Loistokämppä yhdeksästä viiteen -työläiselle.
Tiffy päätyy tekemään vuokrasopimuksen Leonin kanssa. Sopimukseen sisältyy myös se, että vuokranantaja ja alivuokralainen eivät tapaa toisiaan. Sopimus pitää, mutta kämppikset ajautuvat viestittämään toisilleen post it -lapuilla, joita kertyy pitkin asuntoa sinne tänne. Ja viimein – tietenkin – sattuu vahinko, ja Leon ja Tiffy kohtaavat. Mikään yllätys tuo käänne ei tietenkään ole, niin kuin ei ole sekään, mihin lopulta päädytään. Lopputulosta enemmän Kimppakämpässä kiinnostaakin se, miten odotusten mukaiseen lopputulemaan ajaudutaan.

Beth O'Learyn romaani tarjoaa mainiota kepeää viihdettä. Tarina ei vaivu liian höttöiseksi vaan antaa ajattelemisen aihetta, kun sekä Leon että Tiffy joutuvat kohtaamaan aika isoja asioita omassa elämässään. Päähenkilöt pääsevät kumpikin esittämään oman näkökulmansa tarinassa, mikä on äänikirjassa toteutettu ilahduttavasti kahden lukijan voimin: Kati Tamminen lukee Tiffanyn kerrontaan liittyvät osuudet, Anssi Niemi Leonin osiot. Tällaisia ratkaisuja soisi olevan tarjolla enemmänkin.

Kimppakämpästä muualla: Kirjakaapin avainKirsin Book Club, Kartanon kruunaamaton lukija ja Bibbidi Bobbidi Book.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Shelley Read: Minne virta kuljettaa

  Eräänä yönä matalien pilvien riippuessa laakson yllä me kaksi – syntymätön lapseni ja minä – käperryimme pesäämme huopien alle, ja siellä maatessani kuvittelin kaikkien metsän eläinten tekevän samoin, asettuvan levolle, kääriytyvän kerälle omaan lämpöönsä. Mietin, että jotkut metsän äideistä tunsivat lastensa potkivan sisällään aivan samalla tavalla, kun toiset taas ruokkivat ja hoivasivat ja suojelivat jälkeläisiään niin kuin minä pian tekisin. Ajattelin kaikkea sitä elämää, joka alkoi, kesti ja päättyi ympärilläni, suurimmasta karhusta pienimpään hyönteiseen, siemeneen, nuppuun ja kukkaan. Metsässä en ollut yksin. Olin varma, että juuri se oli yksi niistä asioista, joita Wil oli yrittänyt selittää minulle. Syleilin lempeästi vatsani kumpua, sekä lastani että myös jotain muuta, jotain sanoin kuvaamatonta valtavuutta, jonka osa tunsin olevani. Shelley Read: Minne virta kuljettaa Otava 2023 alkuteos Go as a river suomentanut Jaakko Kankaanpää äänikirjan lukija Mirjami Heikkinen kesto

Blogistanian Globalia -äänestyksen voittaja on...

Kirjabloggaajat, -grammaajat ja -tubettajat äänestivät jälleen parhaista lukukokemuksistaan. Vuoden 2023 kirjaparhaimmistoa äänestettiin viime viikolla: Blogistanian Globalia -kategoriassa ääniä antoi 51 äänestäjää ja mainituksi tuli 80 eri teosta. Voittajaksi nousi 15 pisteellä  Martha Wellsin  Hälytystila – Murhabotin päiväkirjat 1  (Hertta Kustannus) , suomentaja Mika Kivimäki! Arvioissa scifisarjan avaavaa teosta on luonnehdittu seuraavasti: Tämä olikin aika hurmaava tapaus tämä Murhabotti . –  Katarooman kirjaimia   Jäi lämmin fiilis . –  @kalmanoudotkirjat Miten mahtava tunne lukea näin hyvää scifiä suomeksi ja toivomme, että suomennoksen myötä teos löytää valtavan määrän uusia lukijoita, sillä sen se todella ansaitsee.      – @reading_with_pet_dragon Claire Keeganin  Nämä pienet asiat  (Tammi) , suomentaja Kristiina Rikman   sijoittui Globaliassa toiseksi yhdellätoista pisteellä. Siitä on todettu muun muassa näin: Sadassa sivussa Keegan luo täyden ja koskettavan kertomuksen, jok