Siirry pääsisältöön

Blogistania-äänestykset

Logo: Marja-Leena Liipo

No niin. Taas on aika Blogistanian kirjaäänestysten, ja taas on aika huokailla, miten vaikeaa äänestäminen tällä(kin) kertaa oli. Mutta kyllä se nyt vain tuntuu siltä, että nimenomaan juuri tällä kertaa äänestäminen oli erityisen vaikeaa! Viime vuosi oli kerta kaikkiaan huikean hieno kirjallisesti ajatellen, joten valintojen tekeminen tosiaan oli haastavaa.

Melkein unettomuuteen saakka johtaneet äänestyspohdinnat päättyivät lopulta, kun pakko oli ne päättää. Neljästä kategoriassa äänestän kolmessa: vuonna 2016 julkaistua lasten- ja nuortenkirjallisuutta luin niin vähän, että pisteitä en ryhdy kategoriassa jakelemaan.

Äänestykseni toimii siten, että eniten pisteitä minulta saava on ykkösenä, kaksi pistettä saa kakkonen ja yhden pisteen saava on kolmosena.

Finlandia

Erityisesti juuri Finlandian kohdalla joutui painia heittämään ihan kunnolla, sillä kotimainen kirjallisuus onnistui niin moneen kertaan ilahduttamaan, liikuttamaan, koskettamaan, innostuttamaan, hämmentämään ja hämästyttämään. Kyllä meillä on hienoja kirjailijoita, jotka osaavat käyttää kotoista kieltämme taiten.

Tässä kärkikolmikkoni:
  1. Emma Puikkonen: Eurooppalaiset unet
  2. Laura Lähteenmäki: Korkea aika
  3. Riitta Jalonen: Kirkkaus

Globalia

No eipä se Globalian pistejakokaan aivan helppoa ollut. Mutta tässä kärkikolmikkoni:
  1. Sadie Jones: Kotiinpaluu
  2. Evie Wyld: Kaikki laulavat linnut
  3. Chigozie Obioma: Kalamiehet

Tieto

Tietokirjallisuutta en tullut lukeneeksi kovinkaan paljon, mutta uskaltaudun silti äänestämään seuraavasti:

Kommentit

  1. Meillä on joka listalla yksi yhteinen kirja <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi! <3 Pitääkin käydä katsomassa listaasi tarkemmin, en vielä kunnolla ennättänyt tuossa ääntenlaskutohinassa perehtyä.

      Poista
  2. Wyldin kirja sai minultakin pisteitä. Kivaa, että se on täälläkin listalla mukana. Puikkosen kirja pitää muistaa ottaa lukuun jossain vaiheessa.

    VastaaPoista
  3. Tieto Blogistanian

    3. pistettä: Jens Andersenin Astrid Lindgren, Tämä päivä, yksi elämä
    https://annelinkirjoissa.wordpress.com/2016/05/01/jens-andersen-astrid-lindgren/

    2 pistettä: Johanna Ilmakunnaan Joutilaat ja ahkerat
    https://annelinkirjoissa.wordpress.com/2016/06/18/johanna-ilmakunnas-joutilaat-ja-ahkerat/

    1 piste: Mihail Zygarin Putinin sisäpiiri. Nyky-Venäjän lyhyt historia
    Blogissani: https://annelinkirjoissa.wordpress.com/2016/09/09/mihail-zygar-putinin-sisapiiri-nyky-venajan-lyhyt-historia/

    VastaaPoista
  4. Eurooppalaiset unet listalla meilläkin :)

    VastaaPoista
  5. Finlandia oli minullekin tänä vuonna kovin vaikea, mm. Korkea aika olisi hyvin voinut olla listallani. Kirkkaus olisi kirinyt kärkeen, jos olisin ehtinyt lukea sen kokonaan ja blogata. Eurooppalaiset unet kiinnostaa kovasti! Minullakin on Vanhatalon kirja Tieto-listalla :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli niin paljon valinnanvaraa, että todella monta hyvää vaihtoehtoa jäi listan ulkopuolelle. Eurooppalaiset unet on jäänyt tosi vahvasti mieleen.

      Poista
  6. Mainiot listat! Eurooppalaiset unet ilahduttaa monien listoilla. Kyllä kaduttaa, että laistoin Tieto-äänestyksestä, vaan turha enää katua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Tuija! Eurooppalaisille unille kyllä mieluusti huomiota suo. Voi sinua, ensi vuonna sitten Tietoonkin mukaan!

      Poista
  7. Eurooppalaiset unet ja Vanhatalon Keskivaikea vuosi ovat minunkin listallani :) Harmillisen moni tietokirja jäi itsellänikin lukematta tai sitten esittelemättä, mutta on silti mukava nostaa esille niitä, joita voi suositella muillekin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuntuu, että noista Tieto-äänestyksistä nousi tosi monta hyvää lukuvinkkiä. Kiinnostavia tietokirjoja meillä julkaistaan!

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kristin Hannah: Satakieli

"Vianne sulki silmänsä ja ajatteli: Tule jo kotiin, Antoine . Enempää hän ei sallinut itselleen, vain yhden hiljaisen pyynnön. Miten hän selviytyisi yksin tästä kaikesta – sodasta, kapteeni Beckistä, Isabellesta?" Kristin Hannah: Satakieli WSOY 2019 Alkuteos The Nightingale  2015 Suomentanut Kaisa Kattelus 450 sivua Kristin Hannahin romaani Satakieli  tarkastelee toista maailmansotaa ja saksalaisten osuutta siinä näkökulmasta, joka ei usein tule esille: nyt ollaan Ranskassa, jonka natsit ovat miehittäneet. Keskitysleirit jäävät enimmäkseen taustalle, mutta saksalaisten uhka on läsnä vahvasti. Vianne on nuori perheenäiti, jonka puoliso joutuu sotaan. Vianne huolehtii pariskunnan Sophie-tyttärestä ja yrittää pärjätä säännöstelyn ja pelottavien uutisten keskellä. Elämää saapuu Pariisista sekoittamaan Viannen pikkusisko Isabelle, joka ei halua taipua uhkien ja vallanpidon alle. Nuori nainen liittyy vastarintaliikkeeseen ja on valmis vaarantamaan paljon vastustaaksee...

Taylor Jenkins Reid: Tähtienvälinen

Hänen astuessaan lennonvalvontakeskukseen jokin siellä tuntui silti vetävän häntä puoleensa luita ja ytimiä myöten. Samalta oli tuntunut, kun hän oli katsonut kaukoputkellaan ja nähnyt Jupiterin vyöt ensimmäistä kertaa. Ja kun hän oli taivutellut vanhempansa viemään hänet Kuolemanlaaksoon kolmatta opiskeluvuotta edeltävänä kesänä ja nähnyt kahden ja puolen miljoonan valovuoden päässä siintävän Andromedan galaksin. Yhtä kirkasta taivasta hän ei ollut sen koommin nähnyt. Taylor Jenkins Reid: Tähtienvälinen Gummerus 2025 alkuteos Atmosphere kansi Faceoff Studio, Tim Green suomentanut Jade Haapasalo 412 sivua Muistiini on jäänyt lapsuudestani vahva jälki Challenger-avaruussukkulan tuhosta pian sen taivaalle laukaiseminen jälkeen. Vuosi oli 1986, ja kuten tiedetään, sinä vuonna tapahtui paljon muutakin järisyttävää. Mutta jokin avaruusraketin kohtalossa mietitytti minua pitkään, ja sittemmin olen tullut siihen tulokseen, että avaruus kiehtoo minua kyllä mutta se myös pelottaa äärettömyydess...

Camilla Nissinen: Rihmasto

Muistoni ovat sumuisia. Ne sekoittuvat, muuttavat muotoaan ja sotkeutuvat keskenään. Välillä ne ovat minua lähellä. Ne sykkivät suonissa ja valahtavat äkkiarvaamatta käsiin. Joskus en saa niistä mitään otetta, en tunnista niistä itseäni enkä äitiä, ja aina toisinaan uskon, ettei mikään siitä koskaan tapahtunut, että minä olen vain keksinyt kaiken, täyttänyt tarinan puuttuvat palaset unikuvilla. Camilla Nissinen: Rihmasto Tammi 2025 kansi Tuomo Parikka 344 sivua Almalla on pieni vauva. Puoliso Johannes on läsnä ja kaiken pitäisi olla periaatteessa hyvin. Mutta uusi rooli, johon ei saa koulutusta , ei tunnukaan heti omalta vaan äitiys on vaikeaa. Turvaverkkoja pienellä perheellä ei juuri ole: Alman äiti on poissa kuvioista ja Ilmari-ukki kärsii pitkälle edenneestä muistisairaudesta. Samaan aikaan äitiys saa Alman pohtimaan menneisyyttään ja vaikeaa lapsuuttaan, johon jonkinlaista vakautta toi Ilmari. Vuosikymmeniä aiemmin Ilmari on jättänyt taakseen sotatantereet ja väkivaltaisen isän. H...