Siirry pääsisältöön

Blogistania-äänestykset

Logo: Marja-Leena Liipo

No niin. Taas on aika Blogistanian kirjaäänestysten, ja taas on aika huokailla, miten vaikeaa äänestäminen tällä(kin) kertaa oli. Mutta kyllä se nyt vain tuntuu siltä, että nimenomaan juuri tällä kertaa äänestäminen oli erityisen vaikeaa! Viime vuosi oli kerta kaikkiaan huikean hieno kirjallisesti ajatellen, joten valintojen tekeminen tosiaan oli haastavaa.

Melkein unettomuuteen saakka johtaneet äänestyspohdinnat päättyivät lopulta, kun pakko oli ne päättää. Neljästä kategoriassa äänestän kolmessa: vuonna 2016 julkaistua lasten- ja nuortenkirjallisuutta luin niin vähän, että pisteitä en ryhdy kategoriassa jakelemaan.

Äänestykseni toimii siten, että eniten pisteitä minulta saava on ykkösenä, kaksi pistettä saa kakkonen ja yhden pisteen saava on kolmosena.

Finlandia

Erityisesti juuri Finlandian kohdalla joutui painia heittämään ihan kunnolla, sillä kotimainen kirjallisuus onnistui niin moneen kertaan ilahduttamaan, liikuttamaan, koskettamaan, innostuttamaan, hämmentämään ja hämästyttämään. Kyllä meillä on hienoja kirjailijoita, jotka osaavat käyttää kotoista kieltämme taiten.

Tässä kärkikolmikkoni:
  1. Emma Puikkonen: Eurooppalaiset unet
  2. Laura Lähteenmäki: Korkea aika
  3. Riitta Jalonen: Kirkkaus

Globalia

No eipä se Globalian pistejakokaan aivan helppoa ollut. Mutta tässä kärkikolmikkoni:
  1. Sadie Jones: Kotiinpaluu
  2. Evie Wyld: Kaikki laulavat linnut
  3. Chigozie Obioma: Kalamiehet

Tieto

Tietokirjallisuutta en tullut lukeneeksi kovinkaan paljon, mutta uskaltaudun silti äänestämään seuraavasti:

Kommentit

  1. Meillä on joka listalla yksi yhteinen kirja <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi! <3 Pitääkin käydä katsomassa listaasi tarkemmin, en vielä kunnolla ennättänyt tuossa ääntenlaskutohinassa perehtyä.

      Poista
  2. Wyldin kirja sai minultakin pisteitä. Kivaa, että se on täälläkin listalla mukana. Puikkosen kirja pitää muistaa ottaa lukuun jossain vaiheessa.

    VastaaPoista
  3. Tieto Blogistanian

    3. pistettä: Jens Andersenin Astrid Lindgren, Tämä päivä, yksi elämä
    https://annelinkirjoissa.wordpress.com/2016/05/01/jens-andersen-astrid-lindgren/

    2 pistettä: Johanna Ilmakunnaan Joutilaat ja ahkerat
    https://annelinkirjoissa.wordpress.com/2016/06/18/johanna-ilmakunnas-joutilaat-ja-ahkerat/

    1 piste: Mihail Zygarin Putinin sisäpiiri. Nyky-Venäjän lyhyt historia
    Blogissani: https://annelinkirjoissa.wordpress.com/2016/09/09/mihail-zygar-putinin-sisapiiri-nyky-venajan-lyhyt-historia/

    VastaaPoista
  4. Eurooppalaiset unet listalla meilläkin :)

    VastaaPoista
  5. Finlandia oli minullekin tänä vuonna kovin vaikea, mm. Korkea aika olisi hyvin voinut olla listallani. Kirkkaus olisi kirinyt kärkeen, jos olisin ehtinyt lukea sen kokonaan ja blogata. Eurooppalaiset unet kiinnostaa kovasti! Minullakin on Vanhatalon kirja Tieto-listalla :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli niin paljon valinnanvaraa, että todella monta hyvää vaihtoehtoa jäi listan ulkopuolelle. Eurooppalaiset unet on jäänyt tosi vahvasti mieleen.

      Poista
  6. Mainiot listat! Eurooppalaiset unet ilahduttaa monien listoilla. Kyllä kaduttaa, että laistoin Tieto-äänestyksestä, vaan turha enää katua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Tuija! Eurooppalaisille unille kyllä mieluusti huomiota suo. Voi sinua, ensi vuonna sitten Tietoonkin mukaan!

      Poista
  7. Eurooppalaiset unet ja Vanhatalon Keskivaikea vuosi ovat minunkin listallani :) Harmillisen moni tietokirja jäi itsellänikin lukematta tai sitten esittelemättä, mutta on silti mukava nostaa esille niitä, joita voi suositella muillekin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuntuu, että noista Tieto-äänestyksistä nousi tosi monta hyvää lukuvinkkiä. Kiinnostavia tietokirjoja meillä julkaistaan!

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin

Kaikki mitä tarvitsin tai halusin oli kodin ja yhteisön näkökulmasta väärin. Siksi se kaikki oli pidettävä salassa. Olin lapsesta asti tottunut kätkemää omat tarpeeni, ja siihen oli aina liittynyt ahdistus, häpeä ja kylmä yksinäisyyden tunne. Noina vuosina ristiriita kasvoi niin valtavaksi, että halusin vain olla rauhassa. Samaa halusivat ystäväni. He pakenivat kodin sääntöjä, uhkailua ja väkivaltaa karkaamalla, ja minä lähdin heidän mukaansa. Kun lähdimme, meillä ei enää ollut kotia. Olimme yhteiskunnalle näkymättömiä ja yhteisön silmissä hylkiöitä, mutta meillä oli toisemme. Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin WSOY 2022 kansi Anna Makkonen 226 sivua Ujuni Ahmed on 3-vuotiaana Somaliasta Suomeen muuttanut musliminainen, joka avaa Elina Hirvosen kanssa kokemuksiaan ja elämäntarinaansa kirjassa Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin . Teos on tarkoitettu ensisijaisesti Ujuni Ahmedin kaltaisille, jotka kokevat olevansa vääränlaisia ja erilaisia

Tuuve Aro: Lihanleikkaaja

"Hän kosketti nenäänsä ja ajatteli että se oli hänet pettänyt. Hän kumartui ja asetti päänsä pölkylle. Kirvestä oli hankala pidellä mutta se osui kohteeseen nirhaisten nenänpäästä palan joka jäi ihosta roikkumaan." (Novellista Haju ) Tuuve Aro: Lihanleikkaaja (WSOY 2017) 153 sivua Tuuve Aron novellikokoelma Lihanleikkaaja  on tuttua Aroa: Vinksahtaneisuutta ja absurdiutta tarjoillaan lukijalle tiiviissä paketeissa. Arkisiin tilanteisiin sekoittuu mystisyyttä, joka jää paikoin mietityttämään pitkäksi aikaa. Kahdentoista novellin joukosta löytyy monenlaisia lukukokemuksia. Aloitusnovelli Suojatie  etenee varsin ennalta arvattavasti mutta päättyy kauniisti: Hetken verran kurjet pysyivät tiukasti muodossaan kuin yhteisen mielen liikuttamana, sitten aura jo hajosi ja muutti suuntaa. Kokoelman päättävä Kahdet kasvot  puolestaan on ilahduttava tarina Tomista, jonka elämän lähtökohdat eivät ole loistokkaat ja jolle arkea ovat asiat, joista nykytodellisuudessa nostettaisii