Siirry pääsisältöön

Blogistania-äänestykset

Logo: Marja-Leena Liipo

No niin. Taas on aika Blogistanian kirjaäänestysten, ja taas on aika huokailla, miten vaikeaa äänestäminen tällä(kin) kertaa oli. Mutta kyllä se nyt vain tuntuu siltä, että nimenomaan juuri tällä kertaa äänestäminen oli erityisen vaikeaa! Viime vuosi oli kerta kaikkiaan huikean hieno kirjallisesti ajatellen, joten valintojen tekeminen tosiaan oli haastavaa.

Melkein unettomuuteen saakka johtaneet äänestyspohdinnat päättyivät lopulta, kun pakko oli ne päättää. Neljästä kategoriassa äänestän kolmessa: vuonna 2016 julkaistua lasten- ja nuortenkirjallisuutta luin niin vähän, että pisteitä en ryhdy kategoriassa jakelemaan.

Äänestykseni toimii siten, että eniten pisteitä minulta saava on ykkösenä, kaksi pistettä saa kakkonen ja yhden pisteen saava on kolmosena.

Finlandia

Erityisesti juuri Finlandian kohdalla joutui painia heittämään ihan kunnolla, sillä kotimainen kirjallisuus onnistui niin moneen kertaan ilahduttamaan, liikuttamaan, koskettamaan, innostuttamaan, hämmentämään ja hämästyttämään. Kyllä meillä on hienoja kirjailijoita, jotka osaavat käyttää kotoista kieltämme taiten.

Tässä kärkikolmikkoni:
  1. Emma Puikkonen: Eurooppalaiset unet
  2. Laura Lähteenmäki: Korkea aika
  3. Riitta Jalonen: Kirkkaus

Globalia

No eipä se Globalian pistejakokaan aivan helppoa ollut. Mutta tässä kärkikolmikkoni:
  1. Sadie Jones: Kotiinpaluu
  2. Evie Wyld: Kaikki laulavat linnut
  3. Chigozie Obioma: Kalamiehet

Tieto

Tietokirjallisuutta en tullut lukeneeksi kovinkaan paljon, mutta uskaltaudun silti äänestämään seuraavasti:

Kommentit

  1. Meillä on joka listalla yksi yhteinen kirja <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi! <3 Pitääkin käydä katsomassa listaasi tarkemmin, en vielä kunnolla ennättänyt tuossa ääntenlaskutohinassa perehtyä.

      Poista
  2. Wyldin kirja sai minultakin pisteitä. Kivaa, että se on täälläkin listalla mukana. Puikkosen kirja pitää muistaa ottaa lukuun jossain vaiheessa.

    VastaaPoista
  3. Tieto Blogistanian

    3. pistettä: Jens Andersenin Astrid Lindgren, Tämä päivä, yksi elämä
    https://annelinkirjoissa.wordpress.com/2016/05/01/jens-andersen-astrid-lindgren/

    2 pistettä: Johanna Ilmakunnaan Joutilaat ja ahkerat
    https://annelinkirjoissa.wordpress.com/2016/06/18/johanna-ilmakunnas-joutilaat-ja-ahkerat/

    1 piste: Mihail Zygarin Putinin sisäpiiri. Nyky-Venäjän lyhyt historia
    Blogissani: https://annelinkirjoissa.wordpress.com/2016/09/09/mihail-zygar-putinin-sisapiiri-nyky-venajan-lyhyt-historia/

    VastaaPoista
  4. Eurooppalaiset unet listalla meilläkin :)

    VastaaPoista
  5. Finlandia oli minullekin tänä vuonna kovin vaikea, mm. Korkea aika olisi hyvin voinut olla listallani. Kirkkaus olisi kirinyt kärkeen, jos olisin ehtinyt lukea sen kokonaan ja blogata. Eurooppalaiset unet kiinnostaa kovasti! Minullakin on Vanhatalon kirja Tieto-listalla :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli niin paljon valinnanvaraa, että todella monta hyvää vaihtoehtoa jäi listan ulkopuolelle. Eurooppalaiset unet on jäänyt tosi vahvasti mieleen.

      Poista
  6. Mainiot listat! Eurooppalaiset unet ilahduttaa monien listoilla. Kyllä kaduttaa, että laistoin Tieto-äänestyksestä, vaan turha enää katua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Tuija! Eurooppalaisille unille kyllä mieluusti huomiota suo. Voi sinua, ensi vuonna sitten Tietoonkin mukaan!

      Poista
  7. Eurooppalaiset unet ja Vanhatalon Keskivaikea vuosi ovat minunkin listallani :) Harmillisen moni tietokirja jäi itsellänikin lukematta tai sitten esittelemättä, mutta on silti mukava nostaa esille niitä, joita voi suositella muillekin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuntuu, että noista Tieto-äänestyksistä nousi tosi monta hyvää lukuvinkkiä. Kiinnostavia tietokirjoja meillä julkaistaan!

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Laura Lindstedt: Oneiron

"Rivi on kaunis kuin kaunein hautajaissaatto, surullinen kuin surullisin sävel, lohdullinen kuin äiti maan syli. Rivi on täydellinen. Naiset eivät pelkää."
Laura Lindstedtin Finlandia-palkittu Oneiron tuli minulle joululahjaksi, ja taisin viime vuoden viimeisinä päivinä kirjan lukea loppuun. Kirjasta kirjoittaminen on kuitenkin venynyt uuden vuoden puolelle, sillä tuntui, että kovin pian lukemisen jälkeen oli romaanista vaikea sanoa yhtään mitään.

Nyt, kun olen ehtinyt makustella, tunnustella ja mietiskellä, totean: Oneiron on huimaava, jäljet jättävä romaani, jonka vaikutus ei hetkessä katoa.
Tarina keskittyy seitsemään naiseen. Newyorkilainen Shlomith, moskovalainen Polina, brasilialainen Rosa, marseillelainen Nina, hollantilainen Wlbgis, senegalilainen Maimuna ja itävaltalainen Ulrike ovat kaikki kuolleet. Romaani kertoo siitä, mitä tapahtuu kuoleman jälkeisenä aikana, keskellä valkeutta, ja mitä naisten elämässä oikein tapahtui. Huomasin, että alkuun minua kutkutti tietä…

Tove Jansson: Muumipappa ja meri

"Eräänä iltapäivänä elokuun lopulla kulki eräs isä puutarhassaan ja tunsi olevansa tarpeeton. Hän ei tiennyt mihin ryhtyisi, sillä kaikki mitä oli tehtävä oli jo tehty, tai sitten joku muu oli juuri siinä puuhassa."
Muumipappa ja meri lähtee liikkeelle hetkestä, kun Muumipappa huomaa olevansa tarpeeton. Hänellä ei ole mitään tekemistä eikä kukaan tunnu häntä tarvitsevan. Hän haaveilee suuresta seikkailusta ja päättää viedä perheensä majakkasaarelle. Vaikka muumiperhe saapuu saarelle yöllä, ei majakan valo pala.
- Ei majakkaa niin vain sammuteta, sanoi isä. - Jos mikään on varma, niin se että majakka palaa. Maailmassa on eräitä ehdottoman varmoja seikkoja, esimerkiksi merivirrat ja vuodenajat ja se, että aurinko nousee aamuisin. Ja että majakkavalot palavat.
Vakuutteluistaan huolimatta Muumipappa joutuu toteamaan, että majakan valo on todellakin sammunut. Majakanvartijaa ei löydy, ja saarella on jotain outoa. Salaperäinen kalastaja asuu pienessä mökissään ja välttelee muita, e…

John Irving: Kaikki isäni hotellit

"Jos sinulla oli salaisuus, äiti säilytti sen: jos halusit demokraattista asioiden puintia ja keskustelua, joka saattoi venyä tuntikausia, pahimmassa tapauksessa viikkokausia - jopa kuukausia - pitkäksi, silloin toit asiasi isälle."
John Irvingin romaani Kaikki isäni hotellit on perhetarina. Keskiössä on Berryn perhe, jonka isä Winslow ei jätä toteuttamatta haaveitaan, joita muut eivät välttämättä pidä realistisina. Perheen äiti Mary on haudannut omat opiskelu- ja urahaaveensa voidakseen huolehtia iäkkäistä vanhemmistaan. Esikoispoika Frank on homoseksuaali ja tytär Franny valmissanainen selviytyjä. Tarinan minäkertoja John rakastaa Franny-sisartaan yli kaiken. Pikkusisko Lilly on lopettanut alle kymmenvuotiaana kasvamisen ja kuopus Egg rakastaa tavaroita ja pukeutumusta eikä tunnu kuulevan juuri mitään - tai sitten hän kuulee vain sen, mitä haluaa. Perhe on eittämättä epätavallinen, vaikka Franny ja minäkertoja väittävätkin toista:
"Ei me olla mitenkään erikoisia"…