Siirry pääsisältöön

Kati Tiirikainen: Ujon urakirja - Keinoja työelämän sosiaalisiin tilanteisiin

"Niin ujon, erityisherkän kuin introvertinkin sisäinen elämä voi olla hyvin rikasta. Herkkien ihmisten yleisiä ominaisuuksia ovat tunnollisuus, perusteellisuus ja hyvä mielikuvitus, ja näistä jokaisesta on hyötyä - usein nimenomaan työnantajalle."
Kati Tiirikainen:
Ujon urakirja - Keinoja työelämän sosiaalisiin tilanteisiin
(Atena 2016)
262 sivua
Kati Tiirikaisen tietokirjassa Ujon urakirja - Keinoja työelämän sosiaalisiin tilanteisiin nostetaan esille monia keskeisiä käsitteitä, jotka ovat viime aikoina olleet pinnalla, enemmän ja vähemmän. Sosiaalinen epämukavuus, sosiaalinen arkuus ja introverttius ovat keskiössä, kun Tiirikainen puhuu ujoudesta hyväksyvään ja ymmärtävään sävyyn:
Pelkoja tutkittaessa on havaittu, että ihmiset pitävät vieraiden ihmisten pariin astumista keskimäärin pelottavampana kuin monia muita asioita - jopa kuolemaa. Ujous onkin täysin ymmärrettävää arkuutta vieraiden ihmisten edessä. Se kytkeytyy normaaliin käytökseen, jota ei muutama vuosikymmen sitten olisi edes diagnosoitu ongelmaksi.
Onkin kiinnostavaa, että nykyään reippautta ja ulospäinsuuntautuneisuutta arvostetaan niin paljon, että pikkulapsiltakin saatetaan odottaa innolla uusiin tilanteisiin ryntäämistä ja puheliaisuutta. Normaali varautuneisuus voidaan nähdä ongelmana, josta pitää päästä irti mieluummin mahdollisimman pian.

Toki on niin, että ujous voi muodostua ongelmaksi. Se "voi johtaa vetäytymiseen toisten seurasta ja vaikuttaa dramaattisesti työelämän kulkuun". "Ylimitoitettu kontrolli voi saada ihmisen sulkeutumaan simpukan lailla." Voi olla niin, että työelämässä ujous muodostuu esteeksi uralla etenemisessä, ja tällöin työntekijän potentiaalia jää hyödyntämättä.

Hurjalta kuitenkin kuulostaa se, että ujoutta on alettu Yhdysvalloissa pitää mielenterveysongelmana! Tiirikainen muistuttaakin, että osin sosiaalinen arkuus selittyy jo genetiikalla, eikä ujouden pitäisi ominaisuutena tulla enää tuomitummaksi, päinvastoin.

Tiirikainen lähestyy ujoutta tarkastellen laajalti sitä, mitä hyvää ujoudessa tai introversiossa on. Hän nostaa esille esimerkiksi ruotsalaisen uskontopsykologian professorin Owe Wikströmin lausahduksen: "Ihminen, joka viihtyy omassa seurassaan tai ainakin sietää sitä, pystyy todennäköisesti syvälliseen yhteyteen toisten kanssa." Tiirikainen toteaa lisäksi muun muassa epävarmuuden voivan johtaa menestykseen siitä huolimatta, että perinteisesti uskotaan itsevarman työntekijän menestyvän paremmin.

On selvää, että moni kokee ujoutensa ja sosiaalisen arkuutensa ongelmana, ja heille kirjalla on paljon tarjottavaa. Kirjassa painottuu työelämänäkökulma, mutta ajatuksia voi hyödyntää muussakin kanssakäymisessä. Paitsi että teos tarjoaa aimo annoksen tietoutta ujoudesta, sisältää se myös erilaisia harjoituksia ja pohdintatehtäviä, joiden avulla ujoksi itsensä kokeva voi työstää omaa olemistaan. Silti ajatus ei ole, että arkuudesta pitäisi päästä kokonaan eroon, vaan koko ajan pohjalla kulkee hyväksyvä vire, muistutus siitä, että ujous ei ole kummallista.

Ujon urakirja on monipuolinen ja laadukas teos ujoudesta. Tiirikainen kirjoittaa sujuvasti ja elävöittää teoreettista tarkastelua elävän elämän esimerkeillä, ja kirjaa lukeekin mielellään. Teos on viimeistellyn ja huolitellun oloinen, ja toivoisin sen päätyvän paitsi ujojen, myös muiden luettavaksi. Sosiaaliseen epämukavuuteen törmää varmasti lähes jokainen, vaikkei lähtökohtaisesti ujo olisikaan, ja vaikkapa työyhteisöille kirjalla on takuulla annettavaa.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Mauri Kunnas: Hui kauhistus!

"- Äiti, minkä tähden me oikein kummittelemme? kysyy Hemppa.
- Jaa-a, luulenpa, että ihmisten elämä olisi aika tylsää ilman jännittäviä kummitusjuttuja."
Meillä on ollut tapana, että yritämme hankkia omaan kirjahyllyyn kirjat, joiden pohjalta tehdyt teatteri- tai muut esitykset olemme lasten kanssa nähneet. Esimerkiksi Fedja-setä, kissa ja koira sekä Ronja, ryövärintytär on nähty teatterissa. Tämän nyt esittelyssä olevan Hui Kauhistuksen! näimme lastenoopperana Savonlinnan oopperajuhlilla vuonna 2006. Hankin kirjan omaksi jo tuolloin, mutta koska se katosi, ostin tilalle uudemman painoksen pari vuotta sitten.

Hui Kauhistus! koostuu pienistä tarinoista, joissa käsitellään pelkoja sympaattisella tavalla. Esimerkiksi ensimmäisessä tarinassa, joka on nimeltään Kummitusten yö, esillä ovat Pippendorfin kartanon kummitukset, jotka valmistautuvat yötä varten. Äiti komentaa perhettään pukemaan ylle puhtaat lakanat, ja kummitteleminen on kuin mitä tahansa tavallista työtä.
Vaari vingutt…

Tove Jansson: Muumipappa ja meri

"Eräänä iltapäivänä elokuun lopulla kulki eräs isä puutarhassaan ja tunsi olevansa tarpeeton. Hän ei tiennyt mihin ryhtyisi, sillä kaikki mitä oli tehtävä oli jo tehty, tai sitten joku muu oli juuri siinä puuhassa."
Muumipappa ja meri lähtee liikkeelle hetkestä, kun Muumipappa huomaa olevansa tarpeeton. Hänellä ei ole mitään tekemistä eikä kukaan tunnu häntä tarvitsevan. Hän haaveilee suuresta seikkailusta ja päättää viedä perheensä majakkasaarelle. Vaikka muumiperhe saapuu saarelle yöllä, ei majakan valo pala.
- Ei majakkaa niin vain sammuteta, sanoi isä. - Jos mikään on varma, niin se että majakka palaa. Maailmassa on eräitä ehdottoman varmoja seikkoja, esimerkiksi merivirrat ja vuodenajat ja se, että aurinko nousee aamuisin. Ja että majakkavalot palavat.
Vakuutteluistaan huolimatta Muumipappa joutuu toteamaan, että majakan valo on todellakin sammunut. Majakanvartijaa ei löydy, ja saarella on jotain outoa. Salaperäinen kalastaja asuu pienessä mökissään ja välttelee muita, e…

Kristin Hannah: Satakieli

"Vianne sulki silmänsä ja ajatteli: Tule jo kotiin, Antoine.
Enempää hän ei sallinut itselleen, vain yhden hiljaisen pyynnön. Miten hän selviytyisi yksin tästä kaikesta – sodasta, kapteeni Beckistä, Isabellesta?"


Kristin Hannahin romaani Satakieli tarkastelee toista maailmansotaa ja saksalaisten osuutta siinä näkökulmasta, joka ei usein tule esille: nyt ollaan Ranskassa, jonka natsit ovat miehittäneet. Keskitysleirit jäävät enimmäkseen taustalle, mutta saksalaisten uhka on läsnä vahvasti.

Vianne on nuori perheenäiti, jonka puoliso joutuu sotaan. Vianne huolehtii pariskunnan Sophie-tyttärestä ja yrittää pärjätä säännöstelyn ja pelottavien uutisten keskellä. Elämää saapuu Pariisista sekoittamaan Viannen pikkusisko Isabelle, joka ei halua taipua uhkien ja vallanpidon alle. Nuori nainen liittyy vastarintaliikkeeseen ja on valmis vaarantamaan paljon vastustaakseen vallitsevaa yhteiskunnallista tilaa.

Tarina sijoittuu kahdelle aikatasolle. Liikkeelle lähdetään vuodesta 1995, kun Vi…