Siirry pääsisältöön

Paula Hawkins: Nainen junassa

"Ihmisten kasvot tulevat tutuiksi, samalla vuorolla kulkevat viikko toisensa jälkeen samat naamat mennen tullen. Tunnistan heidät ja he luultavasti tunnistavat minut. En tiedä, näkevätkö he kuitenkaan, millainen minä oikeasti olen."
Paula Hawkins:
Nainen junassa (Otava 2015)
Alkuteos The Girl on the Train
Suomentanut Oona Timonen
302 sivua (e-kirja)
Nainen junassa on kirja naisista. Erityisesti se kertoo Rachelista, joka matkustaa päivittäin junalla Lontooseen: "Menen aamulla kello 8.04 lähtevään junaan ja tulen illalla takaisin kello 17.56 lähtevällä junalla. Ne ovat minun junani. Niillä minä aina kuljen. Niin se vain on."

Junamatkallaan Rachel kulkee jatkuvasti entisen kotinsa ohitse. Entinen puoliso Tom asuu siellä edelleen, mutta nyt hänen kanssaan asuntoa asuttavat Anna ja pariskunnan pieni tytär. Rachelille tilanne on edelleen vaikea, ja ohikulkiessaan hän tulee kiinnittäneeksi huomiota Tomin ja Annan naapurissa asuvaan pariskuntaan. Hän nimeää heidät Jessiksi ja Jasoniksi.
He ovat onnellisia, sen näkee. He ovat juuri sitä, mitä minäkin joskus olin, he ovat minä ja Tom viisi vuotta sitten. He ovat kaikkea sitä, minkä minä olen menettänyt, he ovat kaikkea sitä, mitä minä haluaisin olla.
Todellisuudessa Jess on Megan ja Jason on Scott. Nainen junassa on tarina myös Meganista, joka yllättäen katoaa. Naisen katoaminen ylittää uutiskynnyksen, ja Rachel haluaa omalta osaltaan auttaa selvittämään, mitä on tapahtunut. Miksi nainen, jonka elämä on Rachelin silmissä täydellinen, katoaa? Mitä tapahtui iltana, jona Megan katosi?

Rachelille tapahtumien selvittämisestä muodostuu pakkomielle. Aina ei ole varmaa, onko hänestä enemmän hyötyä vai haittaa, kun hän yrittää päästä perille siitä, mitä tapahtui hetkinä ennen Meganin katoamista. Tutkintakaan ei saa häntä pysymään erossa viinipulloista ja muista alkoholijuomista, eikä yletön juominen tietenkään auta häntä pienessä uskottavuusongelmassaan. Rachelin lisäksi ääneen pääsevät Anna ja Megan, eikä heitäkään voi ilman epäilyksen häivää kuunnella - ensin mainittu lieneekin henkilöistä lopulta vilpittömimmän oloinen. No, viimein asiat kuitenkin saavat selityksensä hieman pitkitetyn oloisessa loppuratkaisussa, eikä jälki ole kaunista.

Kaunis ei myöskään ole tarinan välittämä ihmiskuva. Romaanin henkilöistä ketään ei voi väittää järin miellyttäväksi: Rachel on upottanut pulloon elämänsä hallinnan eikä Meganiakaan voi pitää minään elämänhallintakonsulttina. Annan arvomaailma taas on suhteellisen vinksallaan. Niin keskeisillä naisilla kuin kaikilla muillakin tuntuu olevan jonkinlaisia haasteita, ja järjellisimpänä esiintyy Rachelin kämppäkaveri Cathy, joka profiloituu lähinnä äidilliseksi huolehtijaksi, jota harmittaa Rachelin toistuva lankeaminen.

Nainen junassa on vetävästi kirjoitettu, junan lailla etenevä trilleri, jonka lukee mielellään. Viimeinen jännityksen silaus jää puuttumaan - ehkä pieni tiivistäminen ei olisi tehnyt pahaa - mutta viihdyttävää luettavaa etsivälle kirjaa uskaltaa suositella ainakin, jos elämän rosot ja kaappien luurangot eivät pelota.

Kirjasta ovat kirjoittaneet myös ainakin TuijaKrista, Annika, IsaKatja, Annami, Kuutar, Kaisa Reetta ja bleue.

Kommentit

  1. Kyllä, Nainen junassa oli vetävä trilleri. Tykkäsin tästä. Yritin lukiessani 'aktiivisesti unohtaa' sen, kuinka suuren innostuksen aallon kirja on nostattanut Englannissa ja Yhdysvalloissa: Monestihan tuollaiset kohut saavat lukijan odottamaan kirjalta jotakin todella ihmeellistä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta: on vaarallista lähteä lukemaan kirjaa kohun nostattamin odotuksin. Monesti tulee odottaneeksi liikaa eikä silloin tee kirjalle oikeutta.

      Poista
  2. Tämä oli mukava lomaluettava vaikka jopa minä älysin lopun liian aikaisin!

    Kiitos linkistä (ja pseudonimen oikeinkirjoituksesta ;)!)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Turhan helppo oli loppuratkaisua tosiaan ennalta arvata - jopa minun. ;) Mutta kuten sanot, kirja on mukavaa lomaluettavaa.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Shelley Read: Minne virta kuljettaa

  Eräänä yönä matalien pilvien riippuessa laakson yllä me kaksi – syntymätön lapseni ja minä – käperryimme pesäämme huopien alle, ja siellä maatessani kuvittelin kaikkien metsän eläinten tekevän samoin, asettuvan levolle, kääriytyvän kerälle omaan lämpöönsä. Mietin, että jotkut metsän äideistä tunsivat lastensa potkivan sisällään aivan samalla tavalla, kun toiset taas ruokkivat ja hoivasivat ja suojelivat jälkeläisiään niin kuin minä pian tekisin. Ajattelin kaikkea sitä elämää, joka alkoi, kesti ja päättyi ympärilläni, suurimmasta karhusta pienimpään hyönteiseen, siemeneen, nuppuun ja kukkaan. Metsässä en ollut yksin. Olin varma, että juuri se oli yksi niistä asioista, joita Wil oli yrittänyt selittää minulle. Syleilin lempeästi vatsani kumpua, sekä lastani että myös jotain muuta, jotain sanoin kuvaamatonta valtavuutta, jonka osa tunsin olevani. Shelley Read: Minne virta kuljettaa Otava 2023 alkuteos Go as a river suomentanut Jaakko Kankaanpää äänikirjan lukija Mirjami Heikkinen kesto

Blogistanian Globalia -äänestyksen voittaja on...

Kirjabloggaajat, -grammaajat ja -tubettajat äänestivät jälleen parhaista lukukokemuksistaan. Vuoden 2023 kirjaparhaimmistoa äänestettiin viime viikolla: Blogistanian Globalia -kategoriassa ääniä antoi 51 äänestäjää ja mainituksi tuli 80 eri teosta. Voittajaksi nousi 15 pisteellä  Martha Wellsin  Hälytystila – Murhabotin päiväkirjat 1  (Hertta Kustannus) , suomentaja Mika Kivimäki! Arvioissa scifisarjan avaavaa teosta on luonnehdittu seuraavasti: Tämä olikin aika hurmaava tapaus tämä Murhabotti . –  Katarooman kirjaimia   Jäi lämmin fiilis . –  @kalmanoudotkirjat Miten mahtava tunne lukea näin hyvää scifiä suomeksi ja toivomme, että suomennoksen myötä teos löytää valtavan määrän uusia lukijoita, sillä sen se todella ansaitsee.      – @reading_with_pet_dragon Claire Keeganin  Nämä pienet asiat  (Tammi) , suomentaja Kristiina Rikman   sijoittui Globaliassa toiseksi yhdellätoista pisteellä. Siitä on todettu muun muassa näin: Sadassa sivussa Keegan luo täyden ja koskettavan kertomuksen, jok