"Vie minut Vernazzaan", Veronica kuiskasi. "Vie minut sinne." Veronicalla ei ollut tapana pyytää eikä anella mitään eikä asettaa vaatimuksia. Sellainen kuului pienisieluisille ja kehittymättömille ihmisille, joille elämän olemus ei koskaan paljastuisi edes ohikiitäväksi silmänräpäykseksi."
Edesmenneen Tommy Tabermannin teos Vernazzan valot on majaillut kirjahyllyni uumenissa jo pitkään. En vain ole tullut kirjaa lukeneeksi, mutta Ompun sateenkaarihaasteen myötä kaipasin oranssiselkäistä kirjaa ja sellaisen sain tästä romaanista.
Tarinan keskiössä ovat Veronica ja Mikael, jotka ovat vuosien ajan unelmoineet matkasta Italian Vernazzaan. Ennen kuin matka toteutuu, on kuitenkin jo melkein liian myöhäistä: Veronica tekee matkan mykkänä ja liikuntakyvyttömänä, pyörätuoliin sidottuna. Rakkauden puute on sairastuttanut vahvan ja itsenäisen naisen, ja Mikael asettaa kaiken toivonsa Vernazzaan ja kaupungin valoihin. Voivatko ne yhdessä parantaa naisen?
Romaanissa puhutaan suurista asioista, kuten ihmissuhteista, rakkaudesta, itsen arvostamisesta. Kaikista tärkein kuitenkin on rakkaus, sillä sitä ihminen tarvitsee ja ilman sitä voi huonosti. Aiheesta kirjailija kirjoittaa runollisesti ja tunnelmoiden - tarinan pääpaino ei ole juonenkulussa vaan tunnelmissa ja painavissa ajatuksissa. Lukukokemus muotoutui minun kohdallani ehkä lähinnä hämmentäväksi: tarina liikkuu ikään kuin tavanomaisen arjen yläpuolella, Mikaelin ja Veronican yhteiselämässä on jotain kovin tavallisesta poikkeavaa. Heidän rakkautensa on kuin tähtiin kirjoitettu, ja sitä tulkintaa puoltavat myös viittaukset antiikin jumaltaruihin, tietenkin itse Afroditeenkin. Rakkaustarinassa on paljon aukkoja mutta toisaalta lukija tietää jo hyvin varhain, mitä tulee tapahtumaan.
Vernazzan valot tuo oranssin raidan sateenkaareeni Reading the Rainbow -haasteessa.
Tommy Tabermann: Vernazzan valot (Gummerus 2004) 264 sivua |
Tarinan keskiössä ovat Veronica ja Mikael, jotka ovat vuosien ajan unelmoineet matkasta Italian Vernazzaan. Ennen kuin matka toteutuu, on kuitenkin jo melkein liian myöhäistä: Veronica tekee matkan mykkänä ja liikuntakyvyttömänä, pyörätuoliin sidottuna. Rakkauden puute on sairastuttanut vahvan ja itsenäisen naisen, ja Mikael asettaa kaiken toivonsa Vernazzaan ja kaupungin valoihin. Voivatko ne yhdessä parantaa naisen?
Vernazzaan! Vernazzaan! Veronican kapeat kädet lepäsivät liikkumattomina hänen sylissään. Ne muistuttivat irtileikattuja siipiä. Sama käsi, joka oli määrätietoisesti tarttunut minun käteeni kadulla ja vienyt minut toiseen maailmaan, oli nyt veltto ja voimaton. Se oli murheellinen näky.Matka onkin lopulta käänteentekevä.
Romaanissa puhutaan suurista asioista, kuten ihmissuhteista, rakkaudesta, itsen arvostamisesta. Kaikista tärkein kuitenkin on rakkaus, sillä sitä ihminen tarvitsee ja ilman sitä voi huonosti. Aiheesta kirjailija kirjoittaa runollisesti ja tunnelmoiden - tarinan pääpaino ei ole juonenkulussa vaan tunnelmissa ja painavissa ajatuksissa. Lukukokemus muotoutui minun kohdallani ehkä lähinnä hämmentäväksi: tarina liikkuu ikään kuin tavanomaisen arjen yläpuolella, Mikaelin ja Veronican yhteiselämässä on jotain kovin tavallisesta poikkeavaa. Heidän rakkautensa on kuin tähtiin kirjoitettu, ja sitä tulkintaa puoltavat myös viittaukset antiikin jumaltaruihin, tietenkin itse Afroditeenkin. Rakkaustarinassa on paljon aukkoja mutta toisaalta lukija tietää jo hyvin varhain, mitä tulee tapahtumaan.
Vernazzan valot tuo oranssin raidan sateenkaareeni Reading the Rainbow -haasteessa.
Voi että -- minulla on ollut tämä pari kertaa kirjastosta lainassa, mutta en ole saanut vielä kirjaa luettua kiinnostuksesta huolimatta. Tabermann on yksi suurimmista runoilijasuosikeistani, ja haluaisin ehdottomasti lukea myös hänen kirjoittamaansa proosaa. Tämä kuulostaa todella hyvältä, vaikka lukukokemus jättikin sinut hämmennyksen valtaan. Toivottavasti se oli hyvää hämmennystä. :)
VastaaPoistaJos kerran pidät Tabermannin runoista, voisit pitää myös tästä, kokonaisuudessa on jotain niin kovin runollista. Hämmentävä kokemus oli siinä mielessä, että kirja jää mietityttämään - hyvällä tavalla. :)
Poista