Siirry pääsisältöön

Tommy Tabermann: Vernazzan valot

"Vie minut Vernazzaan", Veronica kuiskasi. "Vie minut sinne." Veronicalla ei ollut tapana pyytää eikä anella mitään eikä asettaa vaatimuksia. Sellainen kuului pienisieluisille ja kehittymättömille ihmisille, joille elämän olemus ei koskaan paljastuisi edes ohikiitäväksi silmänräpäykseksi."
Tommy Tabermann:
Vernazzan valot
(Gummerus 2004)
264 sivua
Edesmenneen Tommy Tabermannin teos Vernazzan valot on majaillut kirjahyllyni uumenissa jo pitkään. En vain ole tullut kirjaa lukeneeksi, mutta Ompun sateenkaarihaasteen myötä kaipasin oranssiselkäistä kirjaa ja sellaisen sain tästä romaanista.

Tarinan keskiössä ovat Veronica ja Mikael, jotka ovat vuosien ajan unelmoineet matkasta Italian Vernazzaan. Ennen kuin matka toteutuu, on kuitenkin jo melkein liian myöhäistä: Veronica tekee matkan mykkänä ja liikuntakyvyttömänä, pyörätuoliin sidottuna. Rakkauden puute on sairastuttanut vahvan ja itsenäisen naisen, ja Mikael asettaa kaiken toivonsa Vernazzaan ja kaupungin valoihin. Voivatko ne yhdessä parantaa naisen?
Vernazzaan! Vernazzaan! Veronican kapeat kädet lepäsivät liikkumattomina hänen sylissään. Ne muistuttivat irtileikattuja siipiä. Sama käsi, joka oli määrätietoisesti tarttunut minun käteeni kadulla ja vienyt minut toiseen maailmaan, oli nyt veltto ja voimaton. Se oli murheellinen näky.
Matka onkin lopulta käänteentekevä.

Romaanissa puhutaan suurista asioista, kuten ihmissuhteista, rakkaudesta, itsen arvostamisesta. Kaikista tärkein kuitenkin on rakkaus, sillä sitä ihminen tarvitsee ja ilman sitä voi huonosti. Aiheesta kirjailija kirjoittaa runollisesti ja tunnelmoiden - tarinan pääpaino ei ole juonenkulussa vaan tunnelmissa ja painavissa ajatuksissa. Lukukokemus muotoutui minun kohdallani ehkä lähinnä hämmentäväksi: tarina liikkuu ikään kuin tavanomaisen arjen yläpuolella, Mikaelin ja Veronican yhteiselämässä on jotain kovin tavallisesta poikkeavaa. Heidän rakkautensa on kuin tähtiin kirjoitettu, ja sitä tulkintaa puoltavat myös viittaukset antiikin jumaltaruihin, tietenkin itse Afroditeenkin. Rakkaustarinassa on paljon aukkoja mutta toisaalta lukija tietää jo hyvin varhain, mitä tulee tapahtumaan.

Vernazzan valot tuo oranssin raidan sateenkaareeni Reading the Rainbow -haasteessa.

Kommentit

  1. Voi että -- minulla on ollut tämä pari kertaa kirjastosta lainassa, mutta en ole saanut vielä kirjaa luettua kiinnostuksesta huolimatta. Tabermann on yksi suurimmista runoilijasuosikeistani, ja haluaisin ehdottomasti lukea myös hänen kirjoittamaansa proosaa. Tämä kuulostaa todella hyvältä, vaikka lukukokemus jättikin sinut hämmennyksen valtaan. Toivottavasti se oli hyvää hämmennystä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos kerran pidät Tabermannin runoista, voisit pitää myös tästä, kokonaisuudessa on jotain niin kovin runollista. Hämmentävä kokemus oli siinä mielessä, että kirja jää mietityttämään - hyvällä tavalla. :)

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin

Kaikki mitä tarvitsin tai halusin oli kodin ja yhteisön näkökulmasta väärin. Siksi se kaikki oli pidettävä salassa. Olin lapsesta asti tottunut kätkemää omat tarpeeni, ja siihen oli aina liittynyt ahdistus, häpeä ja kylmä yksinäisyyden tunne. Noina vuosina ristiriita kasvoi niin valtavaksi, että halusin vain olla rauhassa. Samaa halusivat ystäväni. He pakenivat kodin sääntöjä, uhkailua ja väkivaltaa karkaamalla, ja minä lähdin heidän mukaansa. Kun lähdimme, meillä ei enää ollut kotia. Olimme yhteiskunnalle näkymättömiä ja yhteisön silmissä hylkiöitä, mutta meillä oli toisemme. Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin WSOY 2022 kansi Anna Makkonen 226 sivua Ujuni Ahmed on 3-vuotiaana Somaliasta Suomeen muuttanut musliminainen, joka avaa Elina Hirvosen kanssa kokemuksiaan ja elämäntarinaansa kirjassa Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin . Teos on tarkoitettu ensisijaisesti Ujuni Ahmedin kaltaisille, jotka kokevat olevansa vääränlaisia ja erilaisia

Tuuve Aro: Lihanleikkaaja

"Hän kosketti nenäänsä ja ajatteli että se oli hänet pettänyt. Hän kumartui ja asetti päänsä pölkylle. Kirvestä oli hankala pidellä mutta se osui kohteeseen nirhaisten nenänpäästä palan joka jäi ihosta roikkumaan." (Novellista Haju ) Tuuve Aro: Lihanleikkaaja (WSOY 2017) 153 sivua Tuuve Aron novellikokoelma Lihanleikkaaja  on tuttua Aroa: Vinksahtaneisuutta ja absurdiutta tarjoillaan lukijalle tiiviissä paketeissa. Arkisiin tilanteisiin sekoittuu mystisyyttä, joka jää paikoin mietityttämään pitkäksi aikaa. Kahdentoista novellin joukosta löytyy monenlaisia lukukokemuksia. Aloitusnovelli Suojatie  etenee varsin ennalta arvattavasti mutta päättyy kauniisti: Hetken verran kurjet pysyivät tiukasti muodossaan kuin yhteisen mielen liikuttamana, sitten aura jo hajosi ja muutti suuntaa. Kokoelman päättävä Kahdet kasvot  puolestaan on ilahduttava tarina Tomista, jonka elämän lähtökohdat eivät ole loistokkaat ja jolle arkea ovat asiat, joista nykytodellisuudessa nostettaisii