Siirry pääsisältöön

Markus Ahonen: Palava sydän

"Mutta ketään ei näkynyt.
Oli vain vieressä istuva lippalakkipäinen mies ja pensaiden takana Helsinginkadulla kulkeva autojono. Ja helteen keskellä kuin niitoksistaan irti raiteillaan kirskahtelevat raitiovaunut, jotka tiesivät jonkun elämän juuri kohdanneen loppunsa.
Markus Ahonen: Palava sydän
(Smashwords Edition 2012)
Ilmestynyt alunperin vuonna 2008
Myllylahden kustantamana
504 sivua
Markku Isaksson -dekkarisarjan toinen osa, Palava sydän, sijoittuu Helsinkiin, eduskuntatalon liepeille. Töölönlahden rannasta löytyy kuollut nainen, jota kukaan ei ole ilmoittanut kadonneeksi, vaikka jäljistä päätellen uhri on ehtinyt olla kuolleena jo jonkin aikaa. Myöhemmin junan alle ruhjoutuu mies, jota luullaan erääksi lääkäriksi. Kun kansanedustajakin vielä katoaa, alkaa soppa olla valmis.

Töölönlahden rannalla paikassa, josta moni voisi olla kateellinen, asuu isänsä kanssa lähes sokea Ilpo. Ilpo ei ole koskaan kuulunut yhteiskunnan hyväosaisiin, eikä hänen itsetuntonsa ymmärrettävästi liitele yläilmoissa varsinkaan, kun hän saa potkut työstään. Häätömääräys saa Ilpon toimimaan tilanteessa, jossa kukaan ei tunnu pitävän hänen tai hänen isänsä puolia.

Näistä aineksista syntyy tarina, joka käynnistyy hitaanlaisesti, vaikka ensimmäiseen ruumiiseen törmätään jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Loppua kohden vauhti sitten kiihtyykin jo niin, että viimeisiä sivuja oli pakko käännellä yöunien kustannuksella.

Tässä dekkarisarjan toisessa osassa poliisi Markku Isaksson tulee jo hieman ensimmäistä osaa tutummaksi, vaikkei hän suuresti framilla pyöri edelleenkään. Naisasiat miestä mietityttävät ja lukijaa puolestaan mietityttää naisystävä, joka on jo aloitusosa Meduusasta tuttu. Päähuomion tässä toisessa osassa kuitenkin vie Ilpo, mikä ei ole huono asia ollenkaan. Ilpo on hahmona hyvin kiinnostava ja luontevasti rakennettu: hänen kauttaan voi ajautua pohtimaan sitä, olemmeko kuitenkaan vanhan sanonnan mukaan oman onnemme seppiä vai joskus vain onnettomien olosuhteiden uhreja. Ilpon ja hänen isänsä kautta luodaan kuvaa nyky-yhteiskunnan haasteista, joista ei voi puhua liikaa. Kun kirjan hahmot eivät ole yksiselitteisen hyviä tai pahoja, joutuu lukija punnitsemaan omia arvojaan samalla, kun jännittää, millaisten käänteiden kautta lopulta päästään maaliin.

Sain tämän dekkarin luettavakseni kirjailijalta itseltään. Kiitos!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kristin Hannah: Satakieli

"Vianne sulki silmänsä ja ajatteli: Tule jo kotiin, Antoine . Enempää hän ei sallinut itselleen, vain yhden hiljaisen pyynnön. Miten hän selviytyisi yksin tästä kaikesta – sodasta, kapteeni Beckistä, Isabellesta?" Kristin Hannah: Satakieli WSOY 2019 Alkuteos The Nightingale  2015 Suomentanut Kaisa Kattelus 450 sivua Kristin Hannahin romaani Satakieli  tarkastelee toista maailmansotaa ja saksalaisten osuutta siinä näkökulmasta, joka ei usein tule esille: nyt ollaan Ranskassa, jonka natsit ovat miehittäneet. Keskitysleirit jäävät enimmäkseen taustalle, mutta saksalaisten uhka on läsnä vahvasti. Vianne on nuori perheenäiti, jonka puoliso joutuu sotaan. Vianne huolehtii pariskunnan Sophie-tyttärestä ja yrittää pärjätä säännöstelyn ja pelottavien uutisten keskellä. Elämää saapuu Pariisista sekoittamaan Viannen pikkusisko Isabelle, joka ei halua taipua uhkien ja vallanpidon alle. Nuori nainen liittyy vastarintaliikkeeseen ja on valmis vaarantamaan paljon vastustaaksee...

Taylor Jenkins Reid: Tähtienvälinen

Hänen astuessaan lennonvalvontakeskukseen jokin siellä tuntui silti vetävän häntä puoleensa luita ja ytimiä myöten. Samalta oli tuntunut, kun hän oli katsonut kaukoputkellaan ja nähnyt Jupiterin vyöt ensimmäistä kertaa. Ja kun hän oli taivutellut vanhempansa viemään hänet Kuolemanlaaksoon kolmatta opiskeluvuotta edeltävänä kesänä ja nähnyt kahden ja puolen miljoonan valovuoden päässä siintävän Andromedan galaksin. Yhtä kirkasta taivasta hän ei ollut sen koommin nähnyt. Taylor Jenkins Reid: Tähtienvälinen Gummerus 2025 alkuteos Atmosphere kansi Faceoff Studio, Tim Green suomentanut Jade Haapasalo 412 sivua Muistiini on jäänyt lapsuudestani vahva jälki Challenger-avaruussukkulan tuhosta pian sen taivaalle laukaiseminen jälkeen. Vuosi oli 1986, ja kuten tiedetään, sinä vuonna tapahtui paljon muutakin järisyttävää. Mutta jokin avaruusraketin kohtalossa mietitytti minua pitkään, ja sittemmin olen tullut siihen tulokseen, että avaruus kiehtoo minua kyllä mutta se myös pelottaa äärettömyydess...

Camilla Nissinen: Rihmasto

Muistoni ovat sumuisia. Ne sekoittuvat, muuttavat muotoaan ja sotkeutuvat keskenään. Välillä ne ovat minua lähellä. Ne sykkivät suonissa ja valahtavat äkkiarvaamatta käsiin. Joskus en saa niistä mitään otetta, en tunnista niistä itseäni enkä äitiä, ja aina toisinaan uskon, ettei mikään siitä koskaan tapahtunut, että minä olen vain keksinyt kaiken, täyttänyt tarinan puuttuvat palaset unikuvilla. Camilla Nissinen: Rihmasto Tammi 2025 kansi Tuomo Parikka 344 sivua Almalla on pieni vauva. Puoliso Johannes on läsnä ja kaiken pitäisi olla periaatteessa hyvin. Mutta uusi rooli, johon ei saa koulutusta , ei tunnukaan heti omalta vaan äitiys on vaikeaa. Turvaverkkoja pienellä perheellä ei juuri ole: Alman äiti on poissa kuvioista ja Ilmari-ukki kärsii pitkälle edenneestä muistisairaudesta. Samaan aikaan äitiys saa Alman pohtimaan menneisyyttään ja vaikeaa lapsuuttaan, johon jonkinlaista vakautta toi Ilmari. Vuosikymmeniä aiemmin Ilmari on jättänyt taakseen sotatantereet ja väkivaltaisen isän. H...