Siirry pääsisältöön

Joni Skiftesvik: Valkoinen Toyota vei vaimoni

"Oli ennusmerkkejä, ikään kuin etiäisiä.
Linnut piipittivät pihalla ja lentelivät levottomasti edestakaisin, yksi punarintainen törmäsi ikkunaan, makasi koivet oikosenaan ja pyrähti lentoon vasta, kun yritin ottaa sen kämmenelle. Iso harakka tuli nauramaan kasvimaan viereisen koivun yläoksalle."
Joni Skiftesvik:
Valkoinen Toyota vei vaimoni
(WSOY 2014)
246 sivua

Joni Skiftesvikin omaelämäkerrallinen romaani alkaa ennusmerkkien, etiäisten ihmettelemisestä. Siivekkäät katoavat pihasta, ihan kuin vuosikymmeniä aiemmin linnut "höperehtivät", ennen kuin tapahtui pahaa. Mutta onneksi kirjailijan vaimoa tulee mustan auton sijasta hakemaan valkoinen, kun on määrä lähteä Oulusta Helsinkiin uutta sydäntä hakemaan. Mustan auton kyytiin olisi ollut vaikea Hilkkaa saatella.

Kun Hilkka viedään vaativaan operaatioon Meilahteen, päätyy kirjailija kipujensa vuoksi sairaalaan kotipaikkakunnallaan. Monin tavoin raastava tilanne saa pohtimaan ja muistamaan menneisyyttä, vuosia lapsuudesta kohti aikuisuutta ja aikuisikää uravuosineen ja perhe-elämineen. Näistä muistoista syntyy romaani, jonka sivuilla lukija pääsee kurkistamaan kirjailijan elämään.

Kirjallisuus on Joni Skiftesvikin elämässä läsnä jo varhain, kun mummo ostaa tyttärensä pojalle usein eläkepäivänään kirjan.
Kesällä kiipesin talon katolle piipun taakse ja luin. Kukaan ei siellä minua häirinnyt. Sain seurustella Robinson Crusoen, Oliver Twistin, Tom Sawyerin, Huckleberry Finnin, Nopsajalan, Haukansilmän, Pertsan ja Kilun ja monien muiden kavereitteni kanssa rauhassa. Suljin silmäni ja matkustin sinne, missä ystäväni elivät ja kulkivat, Mississipin rannoille, Alaskan erämaihin, valtamerten saarille. Ihmettelin, miten joku osasi luoda kirjoihin niin eläviä hahmoja, että heihin saattoi melkein koskea.
Lapsuuden aikainen ihmetys näyttää muuttuneen taidoksi, sillä Skiftesvikin teos on niin elävää oikean elämän kuvausta, että se saa myötäelämään vahvasti käänteissä, joihin liittyy niin iloa kuin surua.

1980-luvulla Skiftesvik muuttaa perheineen Kajaanista Ouluun, ja muuttokuormassa on mukana lähes valmis novellikokoelma. Toimittajan työssään toisenlaiseen kirjoittamiseen tottunut nauttii, kun saa kirjoittaa mitä haluaa ja tuoda esille omia ajatuksiaan.
Maisemani oli pohjoinen satamakylä ihmisineen. Siitä tuli tarinoideni maa.
Esikoisteosta, novellikokoelmaa Puhalluskukkapoika ja taivaankorjaaja, ylistää kritiikissään Helsingin Sanomien Pekka Tarkka. Teoksen nimen taustalta löytyy ihastuttava kertomus kirjailijan pojista, Kaista ja Kimistä: toinen on puhalluskukkapoika ja toinen taivaankorjaaja. Hieman myöhemmin Kimin elämä päättyy, aivan liian varhain, ja surullinen tapahtuma on monella tapaa käänteentekevä: se lannistaa, lyö ja tummentaa taivaan. Mutta lopulta löytyy valoa, ja samaa valoa on tässä romaanissa, joka on surullinen mutta ihmeellisesti lohduttava. Kirja on kaunis niin tunnelmaltaan kuin sisällöltään, ja se kuvaa hienolla tavalla kokonaista elämää: kasvua, perhe-elämää, työtä... Tarina vavahduttaa, koskettaa ja ilahduttaa, se on niin elämänmakuinen kuin olla voi. Kertakaikkisen upea lukuelämys - kiitos, Joni Skiftesvik.

Valkoinen Toyota vei vaimoni palkittiin Runeberg-palkinnolla 5.2.2015. Huomionosoituksen kunniaksi päätimme muutaman bloggaajan kanssa lukea Skiftesvikin teoksen ja kirjoittaa siitä samana päivänä. Tänään romaani on esillä ainakin seuraavissa blogeissa:
Kirsin kirjanurkka, Kirjallisena. MinnaErjan lukupäiväkirja ja Kujerruksia.

Aiemmin kirjasta on kirjoitettu esimerkiksi näissä blogeissa: Kirjavinkit, Lukukausi, Marjatan kirjaelämyksiä ja ajatuksia ja Annelin kirjoissa.

50 kategoriaa -listalla kirja asettuu kauniisti kohtaan 26. A memoir. Elämäkertahaasteeseen saan tämän romaanin myötä ensimmäisen merkintäni.

Kommentit

  1. Lohduttava kuvaa tätä teosta hyvin. Kiinnostuin nyt myös kovasti Skiftesvikin muusta tuotannosta, etenkin tuosta novellikokoelmasta. Jos kirjoitustyyli on tällaista, luen mielelläni lisää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä olen Skiftesvikiä lukenut joskus vuosia sitten, ja tässä uusimmassa on tyylillisesti jotain mukavan tuttua. Pitäisikin lukea kirjailijan tuotantoa enemmän.

      Poista
  2. Minullekin syttyi halu lukea Skiftesvikiä lisää. Kirja on tosiaan lohduttava. Lainasitpa muuten oivan kohdan romaanista! Kirjat ovat olleet läsnä kirjailijan elämässä pienestä pitäen, ja sitä hän arvostaa kauniisti. Loistava lukukokemus!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo kirjallisuuden arvostus toki viehättää innokasta lukijaa. Ja se elämänmaku, joka teoksesta välittyy.
      Kirsi, kiitos sinulle tämän lukutempauksen ideoimisesta! En tiedä, olisinko ilman sinua tullut tähän hienoon kirjaan tarttuneeksi.

      Poista
  3. Komppaan sekä sua, Jonna, että Kirsiä: minusta oli mahtava lukea kirjailijan lukuharrastuksesta ja siitä, kuinka hänen äitinsä ja mummonsa ostivat pojalle vähillä rahoillaan kirjoja. <3 Hieno romaani!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjallisuus on teoksessa tosiaan kauniisti läsnä. Hieno romaani, toden totta!

      Poista
  4. Häpeäkseni tunnustan, että en ole vielä lukenut yhtään Skiftesvikin kirjaa, vaikka hän on "naapuripitäjästä" lähtöisin. Pitäisi korjata aukko kirjasivistyksessäni!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, luulenpa että kirjat ovat erityisen antoisia, jos miljööt ovat tuttuja. Toivottavasti pääset jossain vaiheessa Skiftesvikiin tutustumaan.

      Poista
  5. Minulla on tämä kirja kesken (harmittaa, etten ehtinyt mukaan yhteislähtöön), ja siksi silmäilin arviosi pikaisesti (palaan tänne, kun saan oman postaukseni kirjoitettua). Kirjoitit kauniisti hienosta kirjasta. Koskettava ja elämänmakuinen - oi kyllä! ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinulla on siis hienoa lukuelämystä vielä jäljellä. <3

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Venla Kuoppamäki: "Sun poika kävi täällä"

Tuntui, että vihdoin kaikkein pahin puristus rinnassani alkoi hellittää, vaikka sairaalassa käynnit olivat edelleen kokonaisuutena raskaita. En silti edes miettinyt vaihtoehtoa, etten olisi siellä käynyt, sillä vielä paljon raskaampaa olisi ollut olla käymättä. Oma pieni rakas poikani. Venla Kuoppamäki: "Sun poika kävi täällä" Teos 2022 ulkoasu Dog Design 224 sivua äänikirjan lukija Vilma Melasniemi kesto 9 t 18 min Venla Kuoppamäen teos "Sun poika kävi täällä"  kertoo äidin näkökulmasta, minkälaista elämä mielenterveysongelmaisen nuoren kanssa on. Kuoppamäen poika Oskari sairastuu alle kaksikymppisenä tyypin 1 kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön. Ajoittain poika on hyvin alakuloinen, ajoittain maaninen ja lopulta myös psykoottinen. "Sun poika kävi täällä"  on päiväkirjamainen kuvaus syksystä 2014 vuoden 2018 lopulle. Kuoppamäki käy töissä, joogaa ja matkustaa, mutta kaiken keskellä on Oskari, joka ei pärjää ilman äitinsä tukea. Äiti tekee kaikkensa saadakse

Anthony Doerr: Taivaanrannan taa

Kun Anna lakaisee ompelimon työhuoneen lattiaa, kun hän raahaa taas kangaspakkaa tai hiilisankoa, kun hän istuu ompelimossa Marian vieressä sormet turtina ja hengitys silkin yllä huuruten, hän harjoittelee kirjaintensa piirtämistä mielensä tuhannelle tyhjälle sivulle. Joka merkki edustaa äännettä ja äänteitä yhdistelemällä muodostetaan sanoja ja sanoja yhdistelemällä rakennetaan maailmoja. Anthony Doerr: Taivaanrannan taa WSOY 2022 alkuteos Cloud Cuckoo Land suomentaja Seppo Raudaskoski kansi Martti Ruokonen 554 sivua äänikirjan lukija Jukka Pitkänen kesto 16 t 38 min Kolme eri aikakautta, kolme eri paikkaa, kolme päähenkilöä: keskiaika, nykypäivä ja tulevaisuus; Konstantinopoli, Idaho ja avaruus; Anna, Zeno ja Konstance. Anna on orpotyttö, joka oppii lukemaan. Keskiajalla se ei todellakaan ole mikään itsestäänselvyys varsinkaan, kun Anna sattuu olemaan tyttö. Annan rinnalle asettuu toinen keskiajan tärkeä hahmo, Omeir, joka on joutunut jo pienenä jättämään kotiseutunsa. Kotinsa hän jä

Miranda Cowley Heller: Paperipalatsi

Ja sitten se hetki, jona tiesin sen tapahtuvan: kaikki se viini, Jonasin kaunis lausuntaääni, mieheni Peter sohvalla grappahuuruissaan, kolme lastani unten mailla mökissään, äiti jo pesemässä astioita tiskialtaassa kirkkaankeltaiset kumihanskat käsissään illallisvieraista vähät välittämättä. Katseemme viipyivät toisissaan sykäyksen liian pitkään.  Miranda Cowley Heller: Paperipalatsi Tammi 2022 alkuteos The Paper Palace 2021 suomentanut Tuulia Tipa alkuperäiskansi Lauren Peters-Collaer 403 sivua Kesä Cape Codissa. Koolla koko perhe; Elle ja Peter, heidän lapsensa, Ellen äiti. Lapsuuden tuttu mökkikylä Perämetsä ja kaikki on kuten tavallisesti. Vaan ei sittenkään ole. Edellisyönä Ellen maailma on nyrjähtänyt tavanomaisilta raiteiltaan. Hän on pettänyt aviomiestään Jonasin kanssa. Jonasin, jonka hän on tuntenut ikuisuuden ja jonka kanssa hänen piti mennä naimisiin. Niin sovittiin jo teini-iässä. Elämä kuitenkin tuli sopimuksen tielle. Tapahtui liian paljon, ja kertomuksen nykyhetkessä El