Siirry pääsisältöön

Anna Jansson: Haudan takaa

"-Miksi olet laittautunut tuollaiseksi? Emil kysyi taas.
- Koska joskus on helpompaa olla joku muu. Ei ole pakko olla se jona muut pitävät. Voi valita eri roolin. Ymmärrätkö mitä tarkoitan? Larpissa voi muuttaa kaiken, mikä on pielessä.
Emil katsoi Malvaa. Tytön puhuessa hän löysi tämän todelliset kasvot valkoisen meikin takaa.
- Mitä sinä haluat muuttaa?
- Kaiken!"
Anna Jansson: Haudan takaa
(Gummerus 2013)
Alkuteos När skönheten kom till Bro
Suomentanut Sirkka-Liisa Sjöblom
Äänikirjan kesto 10h 18min.
Lukija Pinja Flink
Anna Janssonin luomaan Maria Werniin tulin tutustuneeksi joulukuussa, kun kuuntelin dekkarin Haudankaivaja. Kun Elisa Kirjan äänikirjavalikoimiin tuli tarjoushinnalla myyntiin myös tämä Haudan takaa -teos, latasin senkin puhelimeeni äänikirjan tarvetta odottamaan.

Tuttuun tapaan ollaan Gotlannissa, missä vietetään keskiaikaviikkoa. Botel Hellstenin luotsaama roolipeliryhmä tapaa öisin kirkon raunioilla ja virittäytyy keskiajan tunnelmiin. Ryhmään liittyy uusi jäsen, 16-vuotias Malva, joka herättää tahtomattaankin intohimoja suuntaan ja toiseen. Malva kuitenkin katoaa.

Toisena juonteena on Maria Wernin ystävän perhettä koskettava omituinen tapaus: Jonatanin vaimo Nina on ajanut humalassa naisen yli autolla. Uhri on loukkaantunut vaikeasti eivätkä Ninan vammat oikein ole sellaisia, kuin niiden luulisi olevan. Nina on kuitenkin helppo kuitata syylliseksi.

Monenlaisia käänteitä kirjassa tapahtuu eikä kuolemantapauksiltakaan vältytä, kun outoja tapahtumia selvitellään. Yhteiskunnallista kritiikkiä tästäkin teoksesta löytyy ja nokkelasti Anna Jansson juonta rakentaa, mutta jostain syystä en pitänyt tästä kirjasta niin paljon kuin Haudankaivajasta. Ensinnäkin Maria Wern tuntuu henkilönä liian yleispätevältä. Hän vaistoaa ihmisten mielenliikkeitä ja ymmärtää, on niin hyvä ystävä ja niin kaikkea, että hänen hahmoonsa alkaa kaivata jotain säröä. Toiseksi minua hämmensi se, miten Maria Wern on yhtäkkiä mallikelpoinen ja rakastava perheenäiti, kun Haudankaivajassa lapset ohitettiin vain parilla maininnalla. Kolmanneksi kerronta dialogeineen on välillä turhan alleviivaavaa ja selittävää: lukijalle ei juuri jätetä oivallettavaa. Neljänneksi tässä kirjassa on ihmisille tapahtunut liikaa. Hyväksikäyttöä ja suoranaista pedofiliaa siellä ja täällä niin, että jossain vaiheessa tuntuu, että lähes jokaisen kaapissa on joku luuranko. Lopuksi tapahtumat ovat paikoin niin epäuskottavia, että ne alkavat ärsyttää. Siinä vaiheessa, kun Maria Wern lähtee yksin selvittämään erästä mysteeriä ja kun kuuntelijana arvasin, että pulaanhan tuo kokenut poliisi tietenkin joutuu, olin jo kertakaikkisen tuskastunut.

Myönteisempiä kokemuksia kirja on tarjonnut ainakin KirjasähkökäyrässäKirjavinkeissä ja Amman lukuhetkessä (viimeksi mainitussa teos on muuten nautittu äänikirjana).

Kirjallinen retki Pohjoismaissa -haasteeseen Janssonin dekkari tuo yhden lisäsuorituksen rakkaan naapurimaamme Ruotsin kohdalle.

Kommentit

  1. Tämäpä kiinnostavaa, sillä luin ennen kaikki Anna Janssonin dekkarit kuten myös Mari Jungstedtin (Olikohan tuo viimeinen nimi oikein?). Sitten tympäännyin, kun ne ensinnäkin sekoittuvat mielessäni eli muistuttivat liikaa toisiaan ja sitten tuli just tuollaisa epäuskottavuusfiiliksiä kuin sinulla yllä. Kuinkas ollakaan, kävin vähän aikaa sitten taas kirjastossa ja hakemassa yhtä Phillipsin kirjaa. Näinkin sitten siinä eisttelytelinessää Janssonin Tuhopolttajan ja jotenkin jäin sen kirjan kannen koukkuun. Napppasin siitä ja ajattelin, että 'voisihan tätä taas välillä lukea välipalana'. Toivon totisesti jotain kiinnostavaa;)

    <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä en ole Janssonilta lukenut muuta kuin nuo kaksi mainitsemaani, mutta jo noin pienen maistelun myötä alkoi tuntua, että kirjoissa on liian samanlainen kaava käytössä.
      Mutta jäänpä mielenkiinnolla odottamaan sinun tuntemuksiasi tuosta Tuhopolttajasta. Jos innostut, lupaan antaa Janssonille vielä mahdollisuuden!

      Poista
    2. Väliaikatieto: Tuhopolttajan alku on kiinnostava;) Olen yllättynyt ja toivon nyt, että Jansson ei sössi. Muuistan, miten paljon pidin hänen kirjoistaan aikaisemmin...

      Poista
    3. Kiitos väliaikatiedosta, Leena! Toivon, että kiinnostavuus säilyy.

      Poista
  2. Luin Janssonia yhteen aikaan paljon, kuten muitakin ruotsalaisdekkaristeja. Sitten ne alkoivat toistaa itseään. Samat tunnelmat tuntuvvat toistuvan kirjasta toiseen...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaikka en ole dekkareissa mitenkään nero arvaamaan rikollisia, alkoi tässä kirjassa tosiaan häiritä liikaa tuo, että se tuntui monilta kohdin Haudankaivajan toisinnolta.

      Poista
  3. Sain joululahjaksi kasan Maria Wern -dekkareita ystävältä, jonka suosikkidekkaristi Jansson on (hih, pientä painostusta, sillä en ole koskaan lukenut yhtään Maria Werniä, mutta ystäväni on yrittänyt hehkuttaa kirjoja jo monta vuotta :D ). Luulenpa, että tänä vuonna minäkin tutustun Anna Janssonin dekkareihin. Mutta on hyvä tietää, ettei välttämättä kannata antaa odotusten hipoa pilviä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ymmärrän kyllä, että Janssonilla on vankka ihailijakuntansa. Tietynlaiseen mielentilaan kirjat varmasti sopivat, ja onhan niissä paljon hyvääkin. Haudankaivajassa tykkäsin paljon miljöökuvailusta, ja kyllä tämänkin kirjan mukana alkoi kyteä haave Gotlannin-matkasta. :)

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Venla Kuoppamäki: "Sun poika kävi täällä"

Tuntui, että vihdoin kaikkein pahin puristus rinnassani alkoi hellittää, vaikka sairaalassa käynnit olivat edelleen kokonaisuutena raskaita. En silti edes miettinyt vaihtoehtoa, etten olisi siellä käynyt, sillä vielä paljon raskaampaa olisi ollut olla käymättä. Oma pieni rakas poikani. Venla Kuoppamäki: "Sun poika kävi täällä" Teos 2022 ulkoasu Dog Design 224 sivua äänikirjan lukija Vilma Melasniemi kesto 9 t 18 min Venla Kuoppamäen teos "Sun poika kävi täällä"  kertoo äidin näkökulmasta, minkälaista elämä mielenterveysongelmaisen nuoren kanssa on. Kuoppamäen poika Oskari sairastuu alle kaksikymppisenä tyypin 1 kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön. Ajoittain poika on hyvin alakuloinen, ajoittain maaninen ja lopulta myös psykoottinen. "Sun poika kävi täällä"  on päiväkirjamainen kuvaus syksystä 2014 vuoden 2018 lopulle. Kuoppamäki käy töissä, joogaa ja matkustaa, mutta kaiken keskellä on Oskari, joka ei pärjää ilman äitinsä tukea. Äiti tekee kaikkensa saadakse

Anthony Doerr: Taivaanrannan taa

Kun Anna lakaisee ompelimon työhuoneen lattiaa, kun hän raahaa taas kangaspakkaa tai hiilisankoa, kun hän istuu ompelimossa Marian vieressä sormet turtina ja hengitys silkin yllä huuruten, hän harjoittelee kirjaintensa piirtämistä mielensä tuhannelle tyhjälle sivulle. Joka merkki edustaa äännettä ja äänteitä yhdistelemällä muodostetaan sanoja ja sanoja yhdistelemällä rakennetaan maailmoja. Anthony Doerr: Taivaanrannan taa WSOY 2022 alkuteos Cloud Cuckoo Land suomentaja Seppo Raudaskoski kansi Martti Ruokonen 554 sivua äänikirjan lukija Jukka Pitkänen kesto 16 t 38 min Kolme eri aikakautta, kolme eri paikkaa, kolme päähenkilöä: keskiaika, nykypäivä ja tulevaisuus; Konstantinopoli, Idaho ja avaruus; Anna, Zeno ja Konstance. Anna on orpotyttö, joka oppii lukemaan. Keskiajalla se ei todellakaan ole mikään itsestäänselvyys varsinkaan, kun Anna sattuu olemaan tyttö. Annan rinnalle asettuu toinen keskiajan tärkeä hahmo, Omeir, joka on joutunut jo pienenä jättämään kotiseutunsa. Kotinsa hän jä

Miranda Cowley Heller: Paperipalatsi

Ja sitten se hetki, jona tiesin sen tapahtuvan: kaikki se viini, Jonasin kaunis lausuntaääni, mieheni Peter sohvalla grappahuuruissaan, kolme lastani unten mailla mökissään, äiti jo pesemässä astioita tiskialtaassa kirkkaankeltaiset kumihanskat käsissään illallisvieraista vähät välittämättä. Katseemme viipyivät toisissaan sykäyksen liian pitkään.  Miranda Cowley Heller: Paperipalatsi Tammi 2022 alkuteos The Paper Palace 2021 suomentanut Tuulia Tipa alkuperäiskansi Lauren Peters-Collaer 403 sivua Kesä Cape Codissa. Koolla koko perhe; Elle ja Peter, heidän lapsensa, Ellen äiti. Lapsuuden tuttu mökkikylä Perämetsä ja kaikki on kuten tavallisesti. Vaan ei sittenkään ole. Edellisyönä Ellen maailma on nyrjähtänyt tavanomaisilta raiteiltaan. Hän on pettänyt aviomiestään Jonasin kanssa. Jonasin, jonka hän on tuntenut ikuisuuden ja jonka kanssa hänen piti mennä naimisiin. Niin sovittiin jo teini-iässä. Elämä kuitenkin tuli sopimuksen tielle. Tapahtui liian paljon, ja kertomuksen nykyhetkessä El