Siirry pääsisältöön

Runohaasteen koonti

Huh, ehdinpäs vielä! Puolihuolimattomasti huomasin, että runohaastekoosteja on ilmaantunut Blogistaniaan, ja kohtuullisella viiveellä tajusin, että kyseessähän on tietenkin P. S. Rakastan kirjoja -blogin Runohaaste 2014, johon minäkin ilmoittauduin mukaan. Tässä siis koostetta minulta!

Luin haasteeseen viisi runokirjaa, ja ne ovat:
Ylitin haastetavoitteen yhdellä teoksella. Alkujaan suunnittelin, että lukisin runoja enemmänkin, mutta kun ei tietoisesti tullut mietittyä, mitä lukisi, jäivät runot proosan jalkoihin. Mutta olen tyytyväinen, että runohaasteen myötä tuli edes nämä viisi kirjaa luettua. Kiitos siis Saralle innoituksesta!

Kommentit

  1. Tässäpä oli pari tuttua. Luin toissa vuonna tuon Ohijuoksijan ja tykkäsin, vaikka paljon meni yli ymmärryksenkin. Aapine on hieno. Kuuntelin sen vasta myös äänikirjana. Kraukijahtikin olisi hyllyssä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, Aapine on varmaan äänikirjana mainio! Pitäisikin kuunnella.

      Poista
  2. Voi harmi, kun unohdin Kraukijahdin. Sen nimittäin haluan lukea, ja olisin saanut siitä tähän haasteeseen mieluisan (ainakin ennakolta) kirjan. No, ehtiihän tuon lukea näin haasteen jälkeenkin. Kirja kiinnostaa jo senkin vuoksi, että siinä on Tove Janssonin kuvitus. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kraukijahti on kyllä mainiota sanailoittelua. :) Ja Janssonin kuvitus on upea.

      Poista
  3. Kiitos osallistumisesta ja onnea arvonnan voittajalle! (Ja kiitos viestistäsi, sain ja luin sen, mutten ole vielä ehtinyt vastata - terkkuja vaan täältä työputkesta, joka tuntuu kestävän ikuisesti!)

    Luit hienoja ja kiinnostavia runokirjoja, joista Soininen on oma suursuosikkini, ja erityisesti tuo Carroll-klassikko jäi nyt kiinnostamaan! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos sinulle haasteesta sekä arvonnasta ja tsemppiä sinne työputkeen!

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin

Kaikki mitä tarvitsin tai halusin oli kodin ja yhteisön näkökulmasta väärin. Siksi se kaikki oli pidettävä salassa. Olin lapsesta asti tottunut kätkemää omat tarpeeni, ja siihen oli aina liittynyt ahdistus, häpeä ja kylmä yksinäisyyden tunne. Noina vuosina ristiriita kasvoi niin valtavaksi, että halusin vain olla rauhassa. Samaa halusivat ystäväni. He pakenivat kodin sääntöjä, uhkailua ja väkivaltaa karkaamalla, ja minä lähdin heidän mukaansa. Kun lähdimme, meillä ei enää ollut kotia. Olimme yhteiskunnalle näkymättömiä ja yhteisön silmissä hylkiöitä, mutta meillä oli toisemme. Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin WSOY 2022 kansi Anna Makkonen 226 sivua Ujuni Ahmed on 3-vuotiaana Somaliasta Suomeen muuttanut musliminainen, joka avaa Elina Hirvosen kanssa kokemuksiaan ja elämäntarinaansa kirjassa Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin . Teos on tarkoitettu ensisijaisesti Ujuni Ahmedin kaltaisille, jotka kokevat olevansa vääränlaisia ja erilaisia

Tuuve Aro: Lihanleikkaaja

"Hän kosketti nenäänsä ja ajatteli että se oli hänet pettänyt. Hän kumartui ja asetti päänsä pölkylle. Kirvestä oli hankala pidellä mutta se osui kohteeseen nirhaisten nenänpäästä palan joka jäi ihosta roikkumaan." (Novellista Haju ) Tuuve Aro: Lihanleikkaaja (WSOY 2017) 153 sivua Tuuve Aron novellikokoelma Lihanleikkaaja  on tuttua Aroa: Vinksahtaneisuutta ja absurdiutta tarjoillaan lukijalle tiiviissä paketeissa. Arkisiin tilanteisiin sekoittuu mystisyyttä, joka jää paikoin mietityttämään pitkäksi aikaa. Kahdentoista novellin joukosta löytyy monenlaisia lukukokemuksia. Aloitusnovelli Suojatie  etenee varsin ennalta arvattavasti mutta päättyy kauniisti: Hetken verran kurjet pysyivät tiukasti muodossaan kuin yhteisen mielen liikuttamana, sitten aura jo hajosi ja muutti suuntaa. Kokoelman päättävä Kahdet kasvot  puolestaan on ilahduttava tarina Tomista, jonka elämän lähtökohdat eivät ole loistokkaat ja jolle arkea ovat asiat, joista nykytodellisuudessa nostettaisii