"Monet seikat todistavat, että Midaqq-kuja on yksi menneiden aikojen jalokivistä ja on joskus loistanut Kairon historiassa kuin säihkyvä tähti. Minkähän ajan Kairoa mahdan tarkoittaa? Fatimidien, mamelukkien vaiko sulttaanien? Sen tietävät vain Jumala ja arkeologit."
Nobel-voittaja Naguib Mahfouz on luonut romaanin, joka on kuin arkku täynnä tavaraa. Arkun sisältöä ihmetellessä ja siihen tutustuessa menee aikaa, mutta sen verran kiehtovia esineitä arkusta löytyy, että kannattaa sinne kurkistaa.
Midaqq-kujan henkilögalleria on laaja. Mahfouz kuvaa henkilöitään runsaasti ja yksityiskohtia säästelemättä, mikä tuntuu aluksi hieman puuduttavalta ja vaatii lukijalta - tai ainakin minulta - sitkeyttä. Henkilöillä on tarinassa paikkansa ja sijansa, ja he ovat elämänkylläisiä. Heistä löytyy karikatyyreja, jotka tuovat kujan elämään omat mausteensa ja höystävät tarinan satiiriksi pienestä yhteisöstä ja sen tavoista.
Henkilöistä keskiöön nousee kaunis nuori nainen, Hamida. Hän on kuuluisa paitsi kauneudestaan, myös terävästä kielestään ja ärhäkästä luonteestaan. Kosijoita naisella riittää, mutta hän tavoittelee jotain parempaa kuin aviovaimon elämää Midaqq-kujalla ja tekee omat laskelmoivat ratkaisunsa. Hamidaan kietoutuu moni asia, mutta lähes yhtä lailla tärkeäksi nousee miljöö, tuo elävä ja aikoinaan loistanut Midaqq-kuja, joka on joillekin koti, joillekin paikka josta pitää päästä pois. Kuten todellisuudessa, jotkut toteuttavat unelmansa, jotkut eivät haaveitaan saavuta.
Midaqq-kuja on eloisa kuvaus egyptiläisestä elämästä ja pienen yhteisön ihmisistä. Se vie mukavalla tavalla toiseen aikaan ja paikkaan ja tarjoaa siten lukijalle kurkistusaukon kujalle, jonka hahmot eivät ole kovin rakastettavia mutta tarjoavat edesottamuksineen viihdykettä lukijalle.
Tällä kirjalla saan ensimmäisen värin eli punaisen Ompun Reading the Rainbow / Luetaan sateenkaari -haasteeseen. Koska Naguib Mahfouz on minulle entuudestaan vieras kirjailija, kuittaan 50 kategoriaa -haasteesta kohdan 41. A book by an author you've never read before.
 |
| Naguib Mahfouz: Midaqq-kuja (Tammi 1990) Keltainen kirjasto 243 Arabiankielinen alkuteos Zuqaqu-l-Midaqq 1947 Suomentaneet Pekka Suni ja Mustafa Shikeben 403 sivua |
Midaqq-kujan henkilögalleria on laaja. Mahfouz kuvaa henkilöitään runsaasti ja yksityiskohtia säästelemättä, mikä tuntuu aluksi hieman puuduttavalta ja vaatii lukijalta - tai ainakin minulta - sitkeyttä. Henkilöillä on tarinassa paikkansa ja sijansa, ja he ovat elämänkylläisiä. Heistä löytyy karikatyyreja, jotka tuovat kujan elämään omat mausteensa ja höystävät tarinan satiiriksi pienestä yhteisöstä ja sen tavoista.
Henkilöistä keskiöön nousee kaunis nuori nainen, Hamida. Hän on kuuluisa paitsi kauneudestaan, myös terävästä kielestään ja ärhäkästä luonteestaan. Kosijoita naisella riittää, mutta hän tavoittelee jotain parempaa kuin aviovaimon elämää Midaqq-kujalla ja tekee omat laskelmoivat ratkaisunsa. Hamidaan kietoutuu moni asia, mutta lähes yhtä lailla tärkeäksi nousee miljöö, tuo elävä ja aikoinaan loistanut Midaqq-kuja, joka on joillekin koti, joillekin paikka josta pitää päästä pois. Kuten todellisuudessa, jotkut toteuttavat unelmansa, jotkut eivät haaveitaan saavuta.
Midaqq-kuja on eloisa kuvaus egyptiläisestä elämästä ja pienen yhteisön ihmisistä. Se vie mukavalla tavalla toiseen aikaan ja paikkaan ja tarjoaa siten lukijalle kurkistusaukon kujalle, jonka hahmot eivät ole kovin rakastettavia mutta tarjoavat edesottamuksineen viihdykettä lukijalle.
Tällä kirjalla saan ensimmäisen värin eli punaisen Ompun Reading the Rainbow / Luetaan sateenkaari -haasteeseen. Koska Naguib Mahfouz on minulle entuudestaan vieras kirjailija, kuittaan 50 kategoriaa -haasteesta kohdan 41. A book by an author you've never read before.
Nyt tuli huono omatunto. Tämä teos nimittäin on tuijotellut syyttävästi hyllystäni jo vuosia. Kerännyt kunniakkaasti pölyäkin ja vielä on lukematta. Jos se sieltä nyt jotain rupeaa mutisemaan, niin vetoan siihen, että Jonna sanoi, että henkilögalleria on laaja. :)
VastaaPoistaMinullakin on punainen kirja kuitattuna, mutta en ole siitä vielä ehtinyt blogata. Seuraavaksi oranssia.
Ehkä mutina käy jonain päivänä riittävän voimakkaaksi. :)
PoistaOranssiin tartun minäkin seuraavaksi. Vielä on harkinnassa, minkä kirjan luen.
Tämähän kuulostaisi hyvältä...kuin pandoran lipas -mutta ei ehkä yhtä kohtalokas? .)
VastaaPoistaPistän nimen muistiin. Runsaita tarinoita on joskus autuaallista lukea.
Ei sentään, vaikka eräs varsin makaaberi ammattikuntakin kirjassa esittäytyy. :) Runsaan ja hersyvän tarinan ystävälle tätä voi suositella, varsin värikäs tuttavuus.
Poista