Siirry pääsisältöön

Jean-Paul Didierlaurent: Lukija aamujunassa

"Nouseva päivä litistyi junan huurteisia ikkunoita vasten, teksti valui Guylainin suusta ulos pitkänä nauhana, jota pilkkoi silloin tällöin hiljaisuus ja sitä säestävä liikkuvan junan kolina. Kaikille vaunussa oleville matkustajille Guylain oli lukija, se outo tyyppi, joka luki joka arkipäivä kuuluvalla ja selkeällä äänellä kansiostaan esiin vedettyjä kirjan sivuja. Ne olivat otteita kirjoista, joilla ei ollut mitään tekemistä toistensa kanssa."
Jean-Paul Didierlaurent:
Lukija aamujunassa (Tammi 2014)
Ranskankielinen alkuteos
Le Liseur du 6h27 ilmestyi 2014
Suomentanut Kira Poutanen
189 sivua


Jean-Paul Didierlaurentin romaani Lukija aamujunassa on kirja kirjoista ja lukemisesta. Tarinan päähenkilö on lähes nelikymppinen Guylain Vignolles, joka vihaa työtään. Hän syöttää hirmuiselle Koneelle käytöstä poistettuja kirjoja, jotka Kone säälimättä murskaa. Mutta aina prosessissa jää jokunen sivu ehjäksi, ja ne Guylain kerää talteen. Aamuisin matkalla työpaikalleen hän lukee junassa irrallisia sivuja ääneen ja on vähitellen saavuttanut kuulijakunnan, joka vaatii muita hiljentymään, jotta miehen luenta kuuluu. Kuulijoita ei haittaa, vaikka tarinoista ei muodostu jatkumoa - tärkeintä on lukeminen.

Työ on päähenkilölle välttämätön paha. Kone saa hänen mielessään inhimillisiä piirteitä kaikessa kammottavuudessaan, ja aamuiset lukuhetket junassa saavat hänet jaksamaan alkavan päivän koitokset. Kotimatkalla hän on liian väsynyt lukeakseen.

Eräänä aamuna Guylainin arkirutiinit muuttuvat, kun hän löytää junasta päiväkirjan. Joku on tallentanut ajatuksiaan muistitikulle, kuinkas muuten, ja mies päätyy lukemaan aamujunassa päiväkirjan sivuja työpaikaltaan löytyneiden irrallisten sivujen sijaan. Hän alkaa kiinnostua sivut kirjoittaneesta naisesta ja päätyy etsimään häntä päiväkirjasta saamiensa vihjeiden avulla. Uusi tehtävä tuo mielekkyyttä elämään, jota muutoin leimaavat pääosin vain työn paineet ja yksinäisyys - sekä lukeminen.

Kirjan takakannessa romaania luonnehditaan viehättäväksi aikuisten saduksi. Sellainen se onkin. Mukavaa välipalakirjallisuutta, joka on paikoin kieleltään naiivia mutta sisältää painavaakin asiaa. Liialliseen sadunhohtoisuuteen ei tarinassa sorruta arkipäivään (lähinnä työhön) sisältyvien ikävyyksien ansiosta: Kirjoja tuhoavan makulointikoneen kauheus tuodaan romaanissa elävästi esille. Se on kuin yksi kirjan henkilöistä, ja sen vuoksi Guylainin tärkeä ystävä Giuseppe on menettänyt paitsi työnsä, myös konkreettisesti jotain itsestään. Guylain haluaa pitää ystävänsä mielialan virkeänä ja auttaa tätä hankkimaan kirjoja, joiden hankkimisen syy on varsin makaaberi. Tummien sävyjen rinnalla on onneksi kauneutta - ja iloakin, sitä tarjoaa ainakin mainio vanhustenkodin väki, jolle Guylain päätyy lukemaan tekstikatkelmiaan. Vaikka ennakko-odotukseni eivät täysin täyttyneet, on Lukija aamujunassa kirjojen ja lukemisen ystäville aivan mainio pienehkö romaani.

Kirjasta on kirjoitettu myös Kirjavinkeissä, Kasoittain kirjoja -blogissa ja Hemulin kirjahyllyssä.

Kirjan sain luettavakseni kustantajalta - kiitos!

Kommentit

  1. Tämä kirja tulossa pian lukuun (ainakin olen sen hakenut kotiin kirjastosta), joten palaan myöhemmin lukemaan tarkemmin tekstiäsi!

    VastaaPoista
  2. Aion lukea tämän työmatkoilla junassa, kuinkas muuten.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulostaa hyvältä suunnitelmalta. :) Mielenkiinnolla odotan ajatuksiasi kirjasta.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Laura Lindstedt: Oneiron

"Rivi on kaunis kuin kaunein hautajaissaatto, surullinen kuin surullisin sävel, lohdullinen kuin äiti maan syli. Rivi on täydellinen. Naiset eivät pelkää."
Laura Lindstedtin Finlandia-palkittu Oneiron tuli minulle joululahjaksi, ja taisin viime vuoden viimeisinä päivinä kirjan lukea loppuun. Kirjasta kirjoittaminen on kuitenkin venynyt uuden vuoden puolelle, sillä tuntui, että kovin pian lukemisen jälkeen oli romaanista vaikea sanoa yhtään mitään.

Nyt, kun olen ehtinyt makustella, tunnustella ja mietiskellä, totean: Oneiron on huimaava, jäljet jättävä romaani, jonka vaikutus ei hetkessä katoa.
Tarina keskittyy seitsemään naiseen. Newyorkilainen Shlomith, moskovalainen Polina, brasilialainen Rosa, marseillelainen Nina, hollantilainen Wlbgis, senegalilainen Maimuna ja itävaltalainen Ulrike ovat kaikki kuolleet. Romaani kertoo siitä, mitä tapahtuu kuoleman jälkeisenä aikana, keskellä valkeutta, ja mitä naisten elämässä oikein tapahtui. Huomasin, että alkuun minua kutkutti tietä…

Tove Jansson: Muumipappa ja meri

"Eräänä iltapäivänä elokuun lopulla kulki eräs isä puutarhassaan ja tunsi olevansa tarpeeton. Hän ei tiennyt mihin ryhtyisi, sillä kaikki mitä oli tehtävä oli jo tehty, tai sitten joku muu oli juuri siinä puuhassa."
Muumipappa ja meri lähtee liikkeelle hetkestä, kun Muumipappa huomaa olevansa tarpeeton. Hänellä ei ole mitään tekemistä eikä kukaan tunnu häntä tarvitsevan. Hän haaveilee suuresta seikkailusta ja päättää viedä perheensä majakkasaarelle. Vaikka muumiperhe saapuu saarelle yöllä, ei majakan valo pala.
- Ei majakkaa niin vain sammuteta, sanoi isä. - Jos mikään on varma, niin se että majakka palaa. Maailmassa on eräitä ehdottoman varmoja seikkoja, esimerkiksi merivirrat ja vuodenajat ja se, että aurinko nousee aamuisin. Ja että majakkavalot palavat.
Vakuutteluistaan huolimatta Muumipappa joutuu toteamaan, että majakan valo on todellakin sammunut. Majakanvartijaa ei löydy, ja saarella on jotain outoa. Salaperäinen kalastaja asuu pienessä mökissään ja välttelee muita, e…

John Irving: Kaikki isäni hotellit

"Jos sinulla oli salaisuus, äiti säilytti sen: jos halusit demokraattista asioiden puintia ja keskustelua, joka saattoi venyä tuntikausia, pahimmassa tapauksessa viikkokausia - jopa kuukausia - pitkäksi, silloin toit asiasi isälle."
John Irvingin romaani Kaikki isäni hotellit on perhetarina. Keskiössä on Berryn perhe, jonka isä Winslow ei jätä toteuttamatta haaveitaan, joita muut eivät välttämättä pidä realistisina. Perheen äiti Mary on haudannut omat opiskelu- ja urahaaveensa voidakseen huolehtia iäkkäistä vanhemmistaan. Esikoispoika Frank on homoseksuaali ja tytär Franny valmissanainen selviytyjä. Tarinan minäkertoja John rakastaa Franny-sisartaan yli kaiken. Pikkusisko Lilly on lopettanut alle kymmenvuotiaana kasvamisen ja kuopus Egg rakastaa tavaroita ja pukeutumusta eikä tunnu kuulevan juuri mitään - tai sitten hän kuulee vain sen, mitä haluaa. Perhe on eittämättä epätavallinen, vaikka Franny ja minäkertoja väittävätkin toista:
"Ei me olla mitenkään erikoisia"…