Siirry pääsisältöön

Alan Bradley: Piiraan maku makea

"Lopulta päätin mennä ulos, istua ruohikkoon, haukata raitista ilmaa ja ajatella jotain ihan muuta: ajattelisin vaikka typpioksiduulia (N2O) eli ilokaasua - se oli jotain mitä Buckshaw ja sen asukkaat kipeästi kaipasivat."

Alan Bradley: Piiraan maku makea
(Bazar 2014)
Alkuteos The Sweetness at the Bottom of the Pie 2009
Suomentanut Maija Paavilainen
289 sivua
Piiraan maku makea -romaanin päähenkilö on yksitoistavuotias Flavia de Luce. Tyttö asuu isänsä ja siskojensa kanssa rapistuvassa kartanossa Englannissa. Hän rakastaa kemiaa ja vihaa siskojaan - sisariin onkin hyvä testata erinäisiä kemian alaan kuuluvia kokeiluja.

Eräänä päivänä rauhallinen maaseutuelämä järkkyy, kun Flavian kodin keittiön rappusilta löytyy kuollut lintu. Lintu, jonka nokkaan on tiukattu postimerkki, ei jää tytön ainoaksi löydöksi, vaan myöhemmin puutarhasta löytyy vielä jotain pahempaa. Pian neuvokas Flavia ymmärtää, että isä tietää enemmän kuin kertoo ja että tapahtumilla on joku yhteys isän menneisyyteen. Tyttö alkaa selvittää asioita, joiden kylän poliisi luulee olevan jo ratkaistuja.

Aivan mainio tuttavuushan tämä Flavia de Luce on. Dekkarin parissa viihtyi mukavasti varsinkin, kun sai samalla nautiskella Flavian hauskasta suhtautumisesta asioihin ja 1950-luvun brittimaaseudun kuvauksesta. Huikeaa tai mitenkään erityisen mieleenpainuva lukuelämystä Piiraan maku makea ei onnistunut minulle tarjoamaan, mutta virkistävän erilainen ja sellaisenaan hyvin viihdyttävä dekkari se eittämättä on. Erityismaininnan ansaitsevat kirjan kaunis kansi ja upeasti suomennettu nimi.

Flavia de Lucan edesottamuksiin on perehdytty myös esimerkiksi seuraavissa blogeissa: Notko, se lukeva peikko, Lumiomena - kirjoja ja haaveilua, Kirsin kirjanurkka, Ullan Luetut kirjat ja Kirjakuiskaaja.

50 kategoriaa -haasteesta kuittaan tällä kirjalla kohdan 10: a mystery or thriller.

Kommentit

  1. Tämä on tosiaankin hyvää viihdettä. Pidin tästä enemmän kuin sarjan seuraavasta kirjasta, mutta tulen varmaan lukemaan muutkin osat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä en seuraavaa osaa olekaan vielä lukenut, mutta aion siihen kyllä jossain vaiheessa tarttua. Ja varmaan sitten myös muihinkin osiin.

      Poista
  2. Oih, tämä oli minulle yksi viime vuoden parhaita kirjoja, olenhan aika lapsenmielinen vielä ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, että pidit kirjasta. Flavia on mainio tyttö. :)

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tove Jansson: Muumipappa ja meri

"Eräänä iltapäivänä elokuun lopulla kulki eräs isä puutarhassaan ja tunsi olevansa tarpeeton. Hän ei tiennyt mihin ryhtyisi, sillä kaikki mitä oli tehtävä oli jo tehty, tai sitten joku muu oli juuri siinä puuhassa."
Muumipappa ja meri lähtee liikkeelle hetkestä, kun Muumipappa huomaa olevansa tarpeeton. Hänellä ei ole mitään tekemistä eikä kukaan tunnu häntä tarvitsevan. Hän haaveilee suuresta seikkailusta ja päättää viedä perheensä majakkasaarelle. Vaikka muumiperhe saapuu saarelle yöllä, ei majakan valo pala.
- Ei majakkaa niin vain sammuteta, sanoi isä. - Jos mikään on varma, niin se että majakka palaa. Maailmassa on eräitä ehdottoman varmoja seikkoja, esimerkiksi merivirrat ja vuodenajat ja se, että aurinko nousee aamuisin. Ja että majakkavalot palavat.
Vakuutteluistaan huolimatta Muumipappa joutuu toteamaan, että majakan valo on todellakin sammunut. Majakanvartijaa ei löydy, ja saarella on jotain outoa. Salaperäinen kalastaja asuu pienessä mökissään ja välttelee muita, e…

Laura Lindstedt: Oneiron

"Rivi on kaunis kuin kaunein hautajaissaatto, surullinen kuin surullisin sävel, lohdullinen kuin äiti maan syli. Rivi on täydellinen. Naiset eivät pelkää."
Laura Lindstedtin Finlandia-palkittu Oneiron tuli minulle joululahjaksi, ja taisin viime vuoden viimeisinä päivinä kirjan lukea loppuun. Kirjasta kirjoittaminen on kuitenkin venynyt uuden vuoden puolelle, sillä tuntui, että kovin pian lukemisen jälkeen oli romaanista vaikea sanoa yhtään mitään.

Nyt, kun olen ehtinyt makustella, tunnustella ja mietiskellä, totean: Oneiron on huimaava, jäljet jättävä romaani, jonka vaikutus ei hetkessä katoa.
Tarina keskittyy seitsemään naiseen. Newyorkilainen Shlomith, moskovalainen Polina, brasilialainen Rosa, marseillelainen Nina, hollantilainen Wlbgis, senegalilainen Maimuna ja itävaltalainen Ulrike ovat kaikki kuolleet. Romaani kertoo siitä, mitä tapahtuu kuoleman jälkeisenä aikana, keskellä valkeutta, ja mitä naisten elämässä oikein tapahtui. Huomasin, että alkuun minua kutkutti tietä…

John Irving: Kaikki isäni hotellit

"Jos sinulla oli salaisuus, äiti säilytti sen: jos halusit demokraattista asioiden puintia ja keskustelua, joka saattoi venyä tuntikausia, pahimmassa tapauksessa viikkokausia - jopa kuukausia - pitkäksi, silloin toit asiasi isälle."
John Irvingin romaani Kaikki isäni hotellit on perhetarina. Keskiössä on Berryn perhe, jonka isä Winslow ei jätä toteuttamatta haaveitaan, joita muut eivät välttämättä pidä realistisina. Perheen äiti Mary on haudannut omat opiskelu- ja urahaaveensa voidakseen huolehtia iäkkäistä vanhemmistaan. Esikoispoika Frank on homoseksuaali ja tytär Franny valmissanainen selviytyjä. Tarinan minäkertoja John rakastaa Franny-sisartaan yli kaiken. Pikkusisko Lilly on lopettanut alle kymmenvuotiaana kasvamisen ja kuopus Egg rakastaa tavaroita ja pukeutumusta eikä tunnu kuulevan juuri mitään - tai sitten hän kuulee vain sen, mitä haluaa. Perhe on eittämättä epätavallinen, vaikka Franny ja minäkertoja väittävätkin toista:
"Ei me olla mitenkään erikoisia"…