Siirry pääsisältöön

Haastekoonti: Keskisuomalaisen sata kirjaa

 


Jokken kirjanurkka haastoi reilu vuosi sitten lukemaan kirjoja sanomalehti Keskisuomalaisen sadan kirjan listalta. Kyseinen lista on ollut eräänlainen ikuisuusprojektini, johon olen hitaaseen tahtiin yrittänyt kirjoja lueskella. Hitaasta tahdista kertoo se, että juuri ennen Jokken haasteen käynnistymistä luin Maria Jotunin vaikuttavan Huojuvan talon mutta siinä välissä ehtikin vierähtää lähes viisi vuotta edellisen listakirjan lukemisesta. Se muuten oli Oscar Wilden Dorian Grayn muotokuva, joka kannatti lukea.

Kannatti lukea myös nämä kaksi kirjaa, jotka sain haasteeseen luettua – tai oikeammin sanottuna kuunneltua: John Irvingin Garpin maailma ja Gabriel García Márquezin Sadan vuoden yksinäisyys. Molemmat siis kuuntelin äänikirjoina.

Vaikka kirjat ovat hyvin erilaisia, yhdistää niitä eittämättä runsaus. Se on määrite, jonka ensimmäisenä kumpaankin teokseen yhdistän, niin reheviä, elämäntäyteisiä ja muhkeita nämä romaanit ovat.

Olen valintoihini oikein tyytyväinen. Tavoitettani en aivan saavuttanut, sillä ilmoittautuessani haasteeseen aioin lukea neljä kirjaa. Onneksi lista ei nytkään katoa mihinkään, vaan sen äärelle voi palata, kun aika on otollinen.

Keskisuomalaisen sata kirjaa -listani löytyy päivitettynä täältä.

Kommentit

  1. Hienot kirjat olet kuunnellut! Sadan vuoden yksinäisyys on minullakin luettuna, mutta siitä on jo monta vuotta aikaa... kirjan rakenne oli muistaakseni sen verran kimurantti, etten ehkä itse olisi edes tohtinut koettaa sitä äänikirjan muodossa. Mutta voisi tietysti olla kiinnostavaa kokeilla. Sinulla on listan lukukin edistynyt hyvin, olet minua 11 kirjaa edellä. Itse en tosiin taida ottaa listaa projektiksi, vaikka muutamia kirjoja olenkin sieltä poiminut omalle lähitulevaisuuden lukulistalle. Mm. Sofi Oksasen Puhdistus ja Steinbeckin Eedenistä itään houkuttelevat. Ja Victor Hugon Kurjat voisi olla hyvä valinta klassikkohaasteen jollekin kierrokselle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luulen, että Sadan vuoden yksinäisyyden pariin olisi hyvä jossain vaiheessa palata siten, että lukisin painetun kirjan. Sen verran runsas tarina on, että äänikirjamuodossa varmasti meni jotain ohitse.
      Sekä Oksasen, Steinbeckin että Hugon teoksia rohkenen suositella. Ovat minusta hienoja!
      Keskisuomalaisen listalta löytyy muutenkin upeita teoksia. Ihan kaikki eivät kuitenkaan isommin houkuttele puoleensa, joten listan kirjojen lukeminen voi olla varsinainen ikuisuushanke. :)

      Poista
  2. Hyvin olet päässyt eteenpäin. Minulla tämä oli ikuisuusprojekti, jonka päätin saattaa loppuun. On hyvin valittuja kirjoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Upeaa, että sait projektin loppuun. Onnittelut siitä!

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin

Kaikki mitä tarvitsin tai halusin oli kodin ja yhteisön näkökulmasta väärin. Siksi se kaikki oli pidettävä salassa. Olin lapsesta asti tottunut kätkemää omat tarpeeni, ja siihen oli aina liittynyt ahdistus, häpeä ja kylmä yksinäisyyden tunne. Noina vuosina ristiriita kasvoi niin valtavaksi, että halusin vain olla rauhassa. Samaa halusivat ystäväni. He pakenivat kodin sääntöjä, uhkailua ja väkivaltaa karkaamalla, ja minä lähdin heidän mukaansa. Kun lähdimme, meillä ei enää ollut kotia. Olimme yhteiskunnalle näkymättömiä ja yhteisön silmissä hylkiöitä, mutta meillä oli toisemme. Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin WSOY 2022 kansi Anna Makkonen 226 sivua Ujuni Ahmed on 3-vuotiaana Somaliasta Suomeen muuttanut musliminainen, joka avaa Elina Hirvosen kanssa kokemuksiaan ja elämäntarinaansa kirjassa Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin . Teos on tarkoitettu ensisijaisesti Ujuni Ahmedin kaltaisille, jotka kokevat olevansa vääränlaisia ja erilaisia

Tuuve Aro: Lihanleikkaaja

"Hän kosketti nenäänsä ja ajatteli että se oli hänet pettänyt. Hän kumartui ja asetti päänsä pölkylle. Kirvestä oli hankala pidellä mutta se osui kohteeseen nirhaisten nenänpäästä palan joka jäi ihosta roikkumaan." (Novellista Haju ) Tuuve Aro: Lihanleikkaaja (WSOY 2017) 153 sivua Tuuve Aron novellikokoelma Lihanleikkaaja  on tuttua Aroa: Vinksahtaneisuutta ja absurdiutta tarjoillaan lukijalle tiiviissä paketeissa. Arkisiin tilanteisiin sekoittuu mystisyyttä, joka jää paikoin mietityttämään pitkäksi aikaa. Kahdentoista novellin joukosta löytyy monenlaisia lukukokemuksia. Aloitusnovelli Suojatie  etenee varsin ennalta arvattavasti mutta päättyy kauniisti: Hetken verran kurjet pysyivät tiukasti muodossaan kuin yhteisen mielen liikuttamana, sitten aura jo hajosi ja muutti suuntaa. Kokoelman päättävä Kahdet kasvot  puolestaan on ilahduttava tarina Tomista, jonka elämän lähtökohdat eivät ole loistokkaat ja jolle arkea ovat asiat, joista nykytodellisuudessa nostettaisii