vaan on aika uskoa, pastori sanoi,
ja neljäsataa ihmistä itki.
Kolmekymmentä vuotta myöhemmin aamu on hiljainen
ja uskoa vailla. On aika
esittää kysymyksiä."
Maggie Nelsonin romaanit Jane – Eräs murha ja Punaiset osat on julkaistu Suomessa yhteisniteenä vuonna 2020. Niteen osat ovat jossain määrin erilaisia mutta vahva yhteinen tekijä niissä on kirjailija Maggie Nelsonin täti Jane Mixer, jota Nelson ei koskaan ehtinyt tapaamaan: Jane murhattiin muutama vuosi ennen sisarentyttärensä syntymää.
Ja Janen murha on se tapahtuma, jonka ympärille kaikki kietoutuu. Se on tapahtuma, joka vaikuttaa koko Janen perheen elämään ja sittemmin myös esimerkiksi Maggie Nelsonin elämään.
Jane – Eräs murha on vaikuttava ja moninainen tutkielma murhasta, joka tapahtui vuonna 1969. Kaksikymmentäkolmevuotias yliopisto-opiskelija Jane Mixer oli lähdössä käymään vanhempiensa luona mutta ei koskaan päässyt perille. Janen ruumis löydettiin pieneltä hautausmaalta seuraavana aamuna. Jane kuvaa näitä tapahtumia. Romaani koostuu Janen päiväkirjakatkelmista, runoista ja erilaisista lähteistä, joiden kautta muotoutuu kuva nuoresta naisesta, joka oli täynnä elämää ja muutakin kuin vain murhan uhri.
Punaiset osat on Janen jatkumo. Ensimmäisen osan ilmestyttyä kävi ilmi, että kehittyneiden DNA-tutkimusten avulla voi olla mahdollista tavoittaa Janen murhaaja vielä vuosikymmeniä myöhemmin. Punaiset osat kuvaa oikeudenkäyntiä ja sen ohessa ensimmäistä osaa laajemmin myös kirjailijan omaa elämää: kasvua naiseksi yhteisössä, jossa vallitsee väkivallan kulttuuri, ja perheessä, jossa kohdataan monenlaisia tragedioita isän kuolemasta sisaren vangitsemiseen.
Jane – Eräs murha on ihmeellinen. Se on sekoitus erilaisia tekstilajeja, ilmava ja samalla painava. Ilmaisussa on herkkyyttä, joka nivoutuu hämmästyttävän saumattomasti osaksi dokumentaarista raportointia ja nuoren naisen päiväkirjamerkintöjä. Runon keinoin Nelson kuvaa vaikuttavasti sitä, miten surmanteko kalvaa läheisiä vielä vuosia myöhemmin ja on vakiintunut osa perheen historiaa, puhuttiinpa siitä ääneen tai ei.
Punaiset osat on ensimmäistä osaa esseemäisempi ja henkilökohtaisempi. Siinä kirjailija tulee aiempaa enemmän esille, avaa itseään lukijalle samalla, kun meneillään on oikeudenkäynti, joka raastaa ja repii auki haavoja. Teos kritisoi väkivaltakulttuuria, joka mässäilee murhilla ja rikosoikeudenkäynneillä. Yksilöistä tulee yhtäkkiä julkista riistaa kaiken kauheuden keskellä. Vaikka Punaiset osat on hieno teos, ei se minun lukukokemuksessani nouse aivan Janen tasolle. Ensimmäisessä osassa ihastuin erityisesti ilmaisuun, ja vaikka toinenkin osa on kertakaikkisen hyvin kirjoitettu, en tavoita siitä samaa lumoa kuin ensimmäisestä.
Maggie Nelsonin yhteisniteestä muualla: Kulttuuri kukoistaa, Tarukirja, Reader, why did I marry him?, Kirjaluotsi, Lumiomena ja Mitä luimme kerran.
Keski-kirjastot 2021: 18. Runoromaani tai säeromaani.
Helmet 2021: 38. Kirja on käännetty hyvin.
Kuulostaa kiinnostavalta teokselta, vaikka aihepiiri on surullinen. Kiitos lukuvinkistä.
VastaaPoistaNyt nauttimaan aurinkoisesta kevätpäivästä.
Aihepiiristä huolimatta en kokenut, että olisi liian raskas. Toki rankkaakin sisältöä mukana on.
PoistaAurinkoisia kevätpäiviä, Mai!
Tämä kiinnostaa. Toivottavasti tulee joskus kirjastossa vastaan.
VastaaPoistaToivottavasti saat kirjan käsiisi!
Poista