"Talvi alkoi. Chibi saapui elämäämme raolleen jätetystä ikkunasta kuin pieni puronen, joka etenee kostuttaen pikku hiljaa kaltevaa pintaa. Kohtaloksi kutsuttu voima kuitenkin lähestyi tuota purosta."
Kissavieras on pieni, sievä kirja. Sen päähahmoksi asettuu pieni, sievä kissa Chibi, joka yllättäen alkaa vierailla tokiolaisen kirjailijapariskunnan luona. Kissan edesottamusten seuraaminen ja vierailujen odottaminen elävöittävät parin rauhallista elämää, ja erilaista ulottuvuutta kissavieraan kohtaamisiin tuo sen ymmärtäminen, että Chibi on vain vierailija, ei oma.
Japanilainen romaani on rauhoittavaa ja samalla virkistävää luettavaa. Nykyaikaisen tietotulvan keskellä on kiehtovaa hypätä ajassa taaksepäin hetkeen, jota ei kuormita internet sosiaalisine medioineen. Kirjailijapariskunnalla on aikaa pysähtyä seuraamaan luontokappaleen elämää, ja samalla lukija pääsee kurkistamaan japanilaisuuteen monin eri tavoin.
Paljon tarinassa ei tapahdu, ja sisältö tuleekin aivan muualta kuin juonesta. Minäkertoja havainnoi näkemäänsä ja kokemaansa tarkasti. Kissavieras kuvaa niin seesteistä tunnelmaa kuin japanilaista kulttuuria eleettömästi ja samalla viehättävästi.
Kissat, ja erityisesti yksi tietty kissa, ovat tarinassa tärkeitä. Ne nimetään, toisin kuin ihmiset, ja kissat nousevat itsenäisinä kulkijoina symboloimaan elämää, rakkautta ja elämän haurautta. Kirja itsessään korostaa hetkeen pysähtymisen tärkeyttä: se vaatii rauhoittumaan äärelleen. Sen tekeekin mielellään siitä lähtien, kun kirjan saa käsiinsä: Kissavieras on esineenäkin kovin kaunis. Viehättävä ulkoasu on Satu Kontisen käsialaa.
Pienestä kirjasta muualla: Ullan Luetut kirjat, Kirjanurkkaus, Kannesta kanteen, Lumiomena ja Yöpöydän kirjat.
Kissavieras avaa osallistumiseni Kurjen siivellä -haasteeseen. Helmet 2016 -haasteessa: 10. Aasialaisen kirjailijan kirjoittama kirja.
 |
| Takashi Hiraide: Kissavieras (S & S 2016) Alkuteos 猫の客 [Neko no kyaku] Suomentanut Raisa Porrasmaa 160 sivua |
Japanilainen romaani on rauhoittavaa ja samalla virkistävää luettavaa. Nykyaikaisen tietotulvan keskellä on kiehtovaa hypätä ajassa taaksepäin hetkeen, jota ei kuormita internet sosiaalisine medioineen. Kirjailijapariskunnalla on aikaa pysähtyä seuraamaan luontokappaleen elämää, ja samalla lukija pääsee kurkistamaan japanilaisuuteen monin eri tavoin.
Paljon tarinassa ei tapahdu, ja sisältö tuleekin aivan muualta kuin juonesta. Minäkertoja havainnoi näkemäänsä ja kokemaansa tarkasti. Kissavieras kuvaa niin seesteistä tunnelmaa kuin japanilaista kulttuuria eleettömästi ja samalla viehättävästi.
Kissat, ja erityisesti yksi tietty kissa, ovat tarinassa tärkeitä. Ne nimetään, toisin kuin ihmiset, ja kissat nousevat itsenäisinä kulkijoina symboloimaan elämää, rakkautta ja elämän haurautta. Kirja itsessään korostaa hetkeen pysähtymisen tärkeyttä: se vaatii rauhoittumaan äärelleen. Sen tekeekin mielellään siitä lähtien, kun kirjan saa käsiinsä: Kissavieras on esineenäkin kovin kaunis. Viehättävä ulkoasu on Satu Kontisen käsialaa.
Pienestä kirjasta muualla: Ullan Luetut kirjat, Kirjanurkkaus, Kannesta kanteen, Lumiomena ja Yöpöydän kirjat.
Kissavieras avaa osallistumiseni Kurjen siivellä -haasteeseen. Helmet 2016 -haasteessa: 10. Aasialaisen kirjailijan kirjoittama kirja.
Ihastuttavan kirjakansikuvan olet tehnyt. Täydellinen.
VastaaPoistaVoi kiitos, Ulla.
PoistaMinäkin ihastelin kirjankansikuvaasi: niin raikas ja kaunis. <3
VastaaPoistaTämän kirjan aion lukea pian, se kuulostaa jotenkin niin ihastuttavalta. <3
Kiitos, Sara. <3
PoistaHaluan mielelläni kuulla, mitä ajatuksia kirja sinussa herättää.
Tämä oli todella eleetön, kiehtova, suorastaan zeniläinen kirja. Ulkoasukin on upea.
VastaaPoistaHyvin rauhoittava, todellakin zeniläinen tarina.
PoistaTämä kiinnostaa minua tosi paljon, viehkeys ja eleettömyys vetoavat minuun.
VastaaPoistaEleettömyyden ystäville tätä voi lämpimästi suositella.
PoistaJonna, sinulle on haaste blogissani.
VastaaPoista<3
Kiitos haasteesta, Leena!
Poista