Siirry pääsisältöön

Onnen hippusia

Sielunmaisemaa.
Tuija houkutti mukaan Sieluni hymyt -haasteeseen, johon kylläkin ehdin jo aiemmin osallistua - postaus löytyy täältä. Vaikka olen jo onnellisuudesta kuukausi takaperin kirjoittanut, ei kai haittaa, vaikka onnea miettii uudemmankin kerran, vähän eri näkökulmasta? Ei haittaa, totean itse, ja listaan satunnaisessa järjestyksessä asioita, jotka ovat viime aikoina tuoneet onnen ja ilon hippusia elämääni.
  • Järvimaisema jaksaa sykähdyttää aina vain. Varsinkin se tuttu ja kotoisa.
  • Auringonpaiste.
  • Lämmin ulkoilma.
  • Talven horroksesta heräävä luonto.
  • Koivu, joka yhtäkkiä onkin kasvattanut hiirenkorvat, vaikka äsken oli vielä talviasussaan.
  • Aamulla lapsen sängystä kantautuva tomera "äiti!"
  • Minua varten valmiiksi laitettu aamupala.
  • Perhe.
  • Töihin matkatessa nähty lapsi, jonka pyörän tarakalla matkusti valtava nallekarhu.
  • Krookukset, kevään airut.
  • Joutsenten huuto järvellä.
  • Työkavereilta saatu ilahduttava muistaminen - ja työkaverit.
  • Ulkoileminen.
  • Lukeminen, kirjat, hyvät tarinat.
Vappuna.
Kiitos Tuijalle haasteesta!
Tähän haasteeseen on jo moni vastannut, joten en enää haasta ketään. Mutta jos sinä, joka tätä luet, et olekaan vielä onnen aiheitasi listannut, otapa koppi! Haasteen alkuperä ja tarkemmat ohjeet löytyvät Iltatähden syttyessä -blogista.

Kommentit

  1. Ihana kirjoitus, ja kyllä onnesta sopii useampaankin kertaan kirjoittaa <3 Koivujen hiirenkorvat ja koko vihertyvä maa ovat kyllä ihana ihme! Onni on jo nämä toisiaan seuraavat vuodenajat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Katja! Vaihtelevat vuodenajat ovat rikkaus, kummasti sitä aina huomaa kohta kaipaavansa uutta aikaa vuodesta. Mutta nyt on ihanaa nauttia keväästä, joka juuri tällä hetkellä säteilee lämpöä!

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tove Jansson: Muumipappa ja meri

"Eräänä iltapäivänä elokuun lopulla kulki eräs isä puutarhassaan ja tunsi olevansa tarpeeton. Hän ei tiennyt mihin ryhtyisi, sillä kaikki mitä oli tehtävä oli jo tehty, tai sitten joku muu oli juuri siinä puuhassa."
Muumipappa ja meri lähtee liikkeelle hetkestä, kun Muumipappa huomaa olevansa tarpeeton. Hänellä ei ole mitään tekemistä eikä kukaan tunnu häntä tarvitsevan. Hän haaveilee suuresta seikkailusta ja päättää viedä perheensä majakkasaarelle. Vaikka muumiperhe saapuu saarelle yöllä, ei majakan valo pala.
- Ei majakkaa niin vain sammuteta, sanoi isä. - Jos mikään on varma, niin se että majakka palaa. Maailmassa on eräitä ehdottoman varmoja seikkoja, esimerkiksi merivirrat ja vuodenajat ja se, että aurinko nousee aamuisin. Ja että majakkavalot palavat.
Vakuutteluistaan huolimatta Muumipappa joutuu toteamaan, että majakan valo on todellakin sammunut. Majakanvartijaa ei löydy, ja saarella on jotain outoa. Salaperäinen kalastaja asuu pienessä mökissään ja välttelee muita, e…

Laura Lindstedt: Oneiron

"Rivi on kaunis kuin kaunein hautajaissaatto, surullinen kuin surullisin sävel, lohdullinen kuin äiti maan syli. Rivi on täydellinen. Naiset eivät pelkää."
Laura Lindstedtin Finlandia-palkittu Oneiron tuli minulle joululahjaksi, ja taisin viime vuoden viimeisinä päivinä kirjan lukea loppuun. Kirjasta kirjoittaminen on kuitenkin venynyt uuden vuoden puolelle, sillä tuntui, että kovin pian lukemisen jälkeen oli romaanista vaikea sanoa yhtään mitään.

Nyt, kun olen ehtinyt makustella, tunnustella ja mietiskellä, totean: Oneiron on huimaava, jäljet jättävä romaani, jonka vaikutus ei hetkessä katoa.
Tarina keskittyy seitsemään naiseen. Newyorkilainen Shlomith, moskovalainen Polina, brasilialainen Rosa, marseillelainen Nina, hollantilainen Wlbgis, senegalilainen Maimuna ja itävaltalainen Ulrike ovat kaikki kuolleet. Romaani kertoo siitä, mitä tapahtuu kuoleman jälkeisenä aikana, keskellä valkeutta, ja mitä naisten elämässä oikein tapahtui. Huomasin, että alkuun minua kutkutti tietä…

John Irving: Kaikki isäni hotellit

"Jos sinulla oli salaisuus, äiti säilytti sen: jos halusit demokraattista asioiden puintia ja keskustelua, joka saattoi venyä tuntikausia, pahimmassa tapauksessa viikkokausia - jopa kuukausia - pitkäksi, silloin toit asiasi isälle."
John Irvingin romaani Kaikki isäni hotellit on perhetarina. Keskiössä on Berryn perhe, jonka isä Winslow ei jätä toteuttamatta haaveitaan, joita muut eivät välttämättä pidä realistisina. Perheen äiti Mary on haudannut omat opiskelu- ja urahaaveensa voidakseen huolehtia iäkkäistä vanhemmistaan. Esikoispoika Frank on homoseksuaali ja tytär Franny valmissanainen selviytyjä. Tarinan minäkertoja John rakastaa Franny-sisartaan yli kaiken. Pikkusisko Lilly on lopettanut alle kymmenvuotiaana kasvamisen ja kuopus Egg rakastaa tavaroita ja pukeutumusta eikä tunnu kuulevan juuri mitään - tai sitten hän kuulee vain sen, mitä haluaa. Perhe on eittämättä epätavallinen, vaikka Franny ja minäkertoja väittävätkin toista:
"Ei me olla mitenkään erikoisia"…