Siirry pääsisältöön

Hanna Kauppinen: Kirja, jota kukaan ei koskaan lukenut

"Kirja, jota kukaan ei koskaan lukenut on kirja, joka on kirjoitettu sinua varten, ja joka tuhoaa sinut. Mutta sinä luet sen joka tapauksessa."
Hanna Kauppinen:
Kirja jota kukaan ei koskaan lukenut
(Myllylahti 2016)
138 sivua (e-kirja)
Nuoren Hanna Kauppisen esikoisteos Kirja, jota kukaan ei koskaan lukenut herätti mielenkiintoni jo nimensä perusteella. Teos olikin helppo klikata luettavaksi, kun huomasin sen vapaana kirjaston e-kirjavalikoimassa.

Tarinan päähenkilö on nuori Mila, joka on kulkuri, kotoaan lähtenyt ja kirjojen perässä liikkuva. Hän etsii täydellistä kirjaa ja samalla ehkä myös henkistä kotiaan: oma erityisyys erottaa Milan muista. Herra H:n Tarinataivaasta, uudesta erikoisesta kirjakaupasta, Mila kuitenkin löytää niin kirjoja kuin sielunystäviä. Erityisesti mieltä kutkuttaa ikätoveri Toni, ja ajatuksia herättää myös arvoituksellinen Julia.

Kirja, jota kukaan ei koskaan lukenut sisältää kehystarinan, jossa nainen saapuu kustantajan luokse mukanaan erikoinen pyyntö: hän haluaa, että hänen kirjansa kustannetaan, mutta tarkoitus ei ole, että kukaan lukisi kirjaa. Eikä kirjaa pitäisi painaa enempää kuin yksi kappale.

Varsinainen tarina muodostuu sitten tuosta kustannettavaksi haluttavasta kirjasta. Se sisältää fantasiaa, ja olennaisen osan muodostavat kirjat, jotka ovat kuin hiljaa eläviä olentoja, ja kirjakauppa, tuo satumainen Tarinataivas.
"Minusta on mukavaa, että pääsit tulemaan", Herra H hymyili minulle. "Kauppa on kaivannut sinua. Minä olin rehellisesti sanoen hiukan huolissani sujuiko sinun tutustuttamisesi Tarinataivaaseen toivotulla tavalla, sillä kuten varmasti ymmärrät, kauppa oli hyvin väsynyt siinä vaiheessa iltayötä. Mutta minusta tuli hyvin onnellinen eilen illalla, kun huomasin kaupan ikävöivän sinun perääsi."
Hanna Kauppinen kirjoittaa kauniisti ja luo tarinaansa miellyttävää tunnelmaa, jonka pariin uppoutuu mielellään. Itse tarinalle jäin kaipaamaan hieman enemmän jäntevyyttä: jonkin aikaa joutui odottamaan, että juoni lähti kunnolla vetämään. Kertomuksen hahmot ovat kiinnostavia, ja kaivattua jännitettä tarinaan tuo Sebastian Kunnas, joka vainoaa noituutta (ja erilaisuutta ylipäätään?).

Erityisesti Kirja, jota kukaan ei koskaan lukenut on tarina kirjoista ja rakkaudesta kirjoihin.
Siirryin tutkimaan kirjojen selkämyksiä ja kansia. Yritin asetella ne takaisin niin taitavasti kuin osasin, sillä en tahtonut rikkoa huoneen sotkuista järjestystä, jossa jokainen tavara oli aseteltu paikalleen tarkoituksella.
Huoneen joka ikistä kirjaa oli rakastettu. Se sai sydämeni pakahtumaan.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tove Jansson: Muumipappa ja meri

"Eräänä iltapäivänä elokuun lopulla kulki eräs isä puutarhassaan ja tunsi olevansa tarpeeton. Hän ei tiennyt mihin ryhtyisi, sillä kaikki mitä oli tehtävä oli jo tehty, tai sitten joku muu oli juuri siinä puuhassa."
Muumipappa ja meri lähtee liikkeelle hetkestä, kun Muumipappa huomaa olevansa tarpeeton. Hänellä ei ole mitään tekemistä eikä kukaan tunnu häntä tarvitsevan. Hän haaveilee suuresta seikkailusta ja päättää viedä perheensä majakkasaarelle. Vaikka muumiperhe saapuu saarelle yöllä, ei majakan valo pala.
- Ei majakkaa niin vain sammuteta, sanoi isä. - Jos mikään on varma, niin se että majakka palaa. Maailmassa on eräitä ehdottoman varmoja seikkoja, esimerkiksi merivirrat ja vuodenajat ja se, että aurinko nousee aamuisin. Ja että majakkavalot palavat.
Vakuutteluistaan huolimatta Muumipappa joutuu toteamaan, että majakan valo on todellakin sammunut. Majakanvartijaa ei löydy, ja saarella on jotain outoa. Salaperäinen kalastaja asuu pienessä mökissään ja välttelee muita, e…

Kristin Hannah: Satakieli

"Vianne sulki silmänsä ja ajatteli: Tule jo kotiin, Antoine.
Enempää hän ei sallinut itselleen, vain yhden hiljaisen pyynnön. Miten hän selviytyisi yksin tästä kaikesta – sodasta, kapteeni Beckistä, Isabellesta?"


Kristin Hannahin romaani Satakieli tarkastelee toista maailmansotaa ja saksalaisten osuutta siinä näkökulmasta, joka ei usein tule esille: nyt ollaan Ranskassa, jonka natsit ovat miehittäneet. Keskitysleirit jäävät enimmäkseen taustalle, mutta saksalaisten uhka on läsnä vahvasti.

Vianne on nuori perheenäiti, jonka puoliso joutuu sotaan. Vianne huolehtii pariskunnan Sophie-tyttärestä ja yrittää pärjätä säännöstelyn ja pelottavien uutisten keskellä. Elämää saapuu Pariisista sekoittamaan Viannen pikkusisko Isabelle, joka ei halua taipua uhkien ja vallanpidon alle. Nuori nainen liittyy vastarintaliikkeeseen ja on valmis vaarantamaan paljon vastustaakseen vallitsevaa yhteiskunnallista tilaa.

Tarina sijoittuu kahdelle aikatasolle. Liikkeelle lähdetään vuodesta 1995, kun Vi…

Alex Michaelides: Hiljainen potilas

"Alician asianajaja oli niin ikään paikalla, mutta Alicia pysyi vaiti koko tapaamisen ajan. Silloin tällöin hänen kalvakat huulensa värähtelivät, mutta ääntä ei kuulunut. Hän ei vastannut ainoaankaan kuulustelijan esittämään kysymykseen eikä sanonut mitään edes siinä vaiheessa, kun tämä syytti häntä Gabrielin murhasta ja määräsi hänet pidätettäväksi. Alicia ei suostunut sen enempää kiistämään kuin myöntämäänkään syyllisyyttään.
Hän ei puhunut enää koskaan."

Hiljainen potilas kertoo nimensä mukaisesti hiljaisesta potilaasta. Hän ei ole pelkästään hiljainen vaan lähes täysin eristäytynyt muista ja oikeastaan kaiken vuorovaikutuksen ulottumattomissa.

Hiljainen potilas on Alicia Berenson. Hän on taiteilija ja murhaaja, joka ampui raa'asti aviomiehensä ja vaikeni sen jälkeen. Yleisen mielipiteen tuomitsema nainen näyttäytyy tarinassa monenlaisessa valossa: jonkun mielestä hän on väkivaltainen ja arvaamaton, jonkun mielestä herkkä ja kykenemätön tappamaan ketään. Mikä on totuus?