"Aika kuluu.
Siinä ei ole mitään dramaattista, se on päinvastoin hyvinkin arkista, mutta aika kuluu, ja nykyään sähköpostini alkavat monesti juuri näin: onpa taas kulunut aikaa."
Merete Mazzarella määrittelee teoksensa esseistiikaksi, "joka on hypähtelyä ajatuksesta toiseen, assosioaatiosta toiseen". Sellaiseksi teos muodostuukin: kirjan alussa on kuukausi aikaa Mazzarella seitsemänkymmentävuotispäivään, ja merkkipäivän lähestyessä hän katsoo sekä eteen- että taaksepäin. Mistä ollaan tulossa, mihin menossa? Mitä on tapahtunut ja tapahtuu omassa elämässä, mitä laajemmin?
Aurinkokissan vuosi on kiehtova kokoelma ajatuksia elämänkulusta ja maailmanmenosta. Merete Mazzarella kirjoittaa kauniisti pohdiskellen muun muassa vanhenemisesta, ajan kulumisesta, ihmissuhteista, rakkaudesta ja kuolemasta. Hän pohtii myös esimerkiksi palvelukulttuuria ja kirjallisuuskritiikin ja lehdistön asemaa. Kirjan sivut tarjoavat oivalluksia ja houkuttavat lukijansa dialogiin - moni ajatus tekee mieli tallentaa tulevaa tarvetta varten.
Kirjasta muualla: Kulttuuri kukoistaa, Levoton lukija, Ullan Luetut kirjat ja Kirjavinkit.
Helmet-lukuhaasteessa Aurinkokissan vuosi sijoittuu kohtaan 26. Elämäkerta tai muistelmateos.
Siinä ei ole mitään dramaattista, se on päinvastoin hyvinkin arkista, mutta aika kuluu, ja nykyään sähköpostini alkavat monesti juuri näin: onpa taas kulunut aikaa."
Merete Mazzarella: Aurinkokissan vuosi (Tammi 2015) Alkuteos Solkattens år Suomentanut Raija Rintamäki 250 sivua |
Merete Mazzarella määrittelee teoksensa esseistiikaksi, "joka on hypähtelyä ajatuksesta toiseen, assosioaatiosta toiseen". Sellaiseksi teos muodostuukin: kirjan alussa on kuukausi aikaa Mazzarella seitsemänkymmentävuotispäivään, ja merkkipäivän lähestyessä hän katsoo sekä eteen- että taaksepäin. Mistä ollaan tulossa, mihin menossa? Mitä on tapahtunut ja tapahtuu omassa elämässä, mitä laajemmin?
Aurinkokissan vuosi on kiehtova kokoelma ajatuksia elämänkulusta ja maailmanmenosta. Merete Mazzarella kirjoittaa kauniisti pohdiskellen muun muassa vanhenemisesta, ajan kulumisesta, ihmissuhteista, rakkaudesta ja kuolemasta. Hän pohtii myös esimerkiksi palvelukulttuuria ja kirjallisuuskritiikin ja lehdistön asemaa. Kirjan sivut tarjoavat oivalluksia ja houkuttavat lukijansa dialogiin - moni ajatus tekee mieli tallentaa tulevaa tarvetta varten.
Useinhan me vasta jälkikäteen ylipäätään tajuamme valinneemme, tajuamme että meillä tosiaan oli vaihtoehtoja? Nykyhetkessä emme välttämättä tiedä olevamme käännekohdassa, vaan meistä tuntuu pikemminkin siltä, että yksi pieni askel johtaa aivan luonnollisesti seuraavaan.Mazzarellan teos on monitahoinen ja moniääninen. Se sisältää paljon anekdootteja elämästä, kosolti intertekstuaalisuutta ja runsaasti elämänviisautta. Kirjailija tulee lukijan lähelle kertomalla omasta elämästään avoimesti, kipukohtiakaan kaihtamatta. Mazzarella kirjoittaa tuttuun tapaansa viehättävällä tavalla.
Ja useimmilla meistä on taipumus tehdä niin kuin odotetaan, niin kuin on normaalia.
Kirjasta muualla: Kulttuuri kukoistaa, Levoton lukija, Ullan Luetut kirjat ja Kirjavinkit.
Helmet-lukuhaasteessa Aurinkokissan vuosi sijoittuu kohtaan 26. Elämäkerta tai muistelmateos.
Olen lukenut aika monta Mazzarellan kirjaa ja pitänytkin. Tämä Aurinkokissan vuosi oli hajanaisin, en oikein pitänyt.
VastaaPoistaMinusta tuossa hajanaisuudessakin on jotain viehättävää, tosin ei tämä minustakaan Mazzarellan parhaimpiin teoksiin kuulu. Pidän kovasti kirjailijan tyylistä.
PoistaEsseistiikkaa, "joka on hypähtelyä ajatuksesta toiseen, assosioaatiosta toiseen". Tämä kuulostaa niin hyvältä, että aion muistaa kirjan kun etsin taas uutta luettavaa. Kiitos, Jonna! <3
VastaaPoistaKiitos kommentistasi, Kaisa Reetta. <3 Toivottavasti pidät tästä, jos päädyt kirjaan tarttumaan.
Poista