Siirry pääsisältöön

Katri Lipson: Detroit

"Tuolla he nyt ovat kolmistaan. Pimeydessä taivaltava tyttö ja kaksi tähdenlentoa, joista toinen on jo maassa kaikki neljä sakaraa säpäleinä, ja toinen tulossa hyvää vauhtia perässä. Toinen tekisi mitä tahansa, jos tuntisi edes vaatteet ihollaan, ja toinen on tehnyt kaikkensa, ettei tuntisi mitään."
Katri Lipson: Detroit
(Tammi 2016)
375 sivua

Katri Lipsonin romaani Detroit keskittyy nuorten jääkiekkotähtien ympärille. Tai oikeastaan Timothy Callahan ja Nathan Delorme ovat molemmat entisiä jääkiekkotähtiä, entisiä lupauksia.

Kirja alkaa hoitokodista, jossa Timothy makaa halvaantuneena. Jääkiekkopelissä tapahtunut taklaus on vienyt nuorukaiselta liikuntakyvyn, ja Timothy makaa sairaalassa odottamassa, että suuri pelaaja ja paras ystävä Nathan tulisi käymään. Häntä ei kuitenkaan näy.

Samaan aikaan lähtee tapahtumia liikkeelle toisaalla. Nathan on ajautunut oman elämänsä sivuraiteelle ja hankkii seurakseen sokean stripparin, jonka kanssa lähtee matkalle.

Mitä tapahtui? Miksi Nathan ei saavu parhaan kaverinsa luokse ja miksi Timothy odottaa? Kysymyksiin tarina vastaa pala kerrallaan, ja osin vastaukset ovat sellaisia, että niitä osaa odottaa. Tarinan kannalta ei kuitenkaan ole olennaista se, ovatko käänteet ennalta arvattavia vai eivät. Olennaista on tarinan intensiivisyys, haaksirikkoisten jääkiekkoilijoiden ajatusten ja valintojen kuvaus, jonka Lipson tekee taidolla.

Detroitin keskeiset henkilöhahmot ovat rujoja ja inhimillisiä, eivät kovin rakastettavia mutta silti epätäydellisyydessään kiinnostavia. Muista hahmoista erityisesti mieleen jäävät Timothyn äiti, joka on rasittava mutta uskottava, ja Timothyn hoitaja Nellie, joka tekee työtään antaumuksella. Skuuppia etsivän lehtimiehen rooli tuntuu kokonaisuudessa tarpeettomalta.

Katri Lipsonin romaani on sähäkän pelin lailla etenevä tarina ystävyydestä, rakkaudesta, syyllisyydestä ja vastuusta. Timothyn ja Nathanin tarina vie lukijan paitsi NHL-jäiltä autiomaahan, myös pohtimaan unelmia ja niiden toteutumista sekä toivoa.

Helmet 2016 -luettelossa Detroit asettuu kohtaan 28. Perheenjäsenellesi tärkeää aihetta käsittelevä kirja. Tämän valinnan syynä on se, että perheessämme on jääkiekkofani.

Kommentit

  1. Minulle tämä kirja oli positiivinen yllätys. En ole aikaisemmin lukenut Lipsonia, joten häneen tutustuminen todella kannatti. Lähdin Porista ja jääkiekosta, mutta ei se jääkiekko minusta mihinkään lähde:) Toisaalta tämä kirja on paljon enemmän...

    <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lipson on kyllä kiinnostava kirjailija! Jääkiekko ei saisi pelästyttää tämän kirjan ääreltä pois, tämä tosiaan on paljon enemmän.

      Poista
  2. Lipsonin kiinnostaa kirjoittajana, luin Kosmonautin muutama vuosi sitten ja se teki vaikutuksen. Tässä jääkiekko-aihe hieman säikäyttää, pitäisi päästä siitä yli, sillä Detroit vaikuttaa kertakaikkisen hienolta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä tälle kannattaa antaa mahdollisuus. En ole jääkiekkofani, mutta tarina vei mukanaan.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin

Kaikki mitä tarvitsin tai halusin oli kodin ja yhteisön näkökulmasta väärin. Siksi se kaikki oli pidettävä salassa. Olin lapsesta asti tottunut kätkemää omat tarpeeni, ja siihen oli aina liittynyt ahdistus, häpeä ja kylmä yksinäisyyden tunne. Noina vuosina ristiriita kasvoi niin valtavaksi, että halusin vain olla rauhassa. Samaa halusivat ystäväni. He pakenivat kodin sääntöjä, uhkailua ja väkivaltaa karkaamalla, ja minä lähdin heidän mukaansa. Kun lähdimme, meillä ei enää ollut kotia. Olimme yhteiskunnalle näkymättömiä ja yhteisön silmissä hylkiöitä, mutta meillä oli toisemme. Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin WSOY 2022 kansi Anna Makkonen 226 sivua Ujuni Ahmed on 3-vuotiaana Somaliasta Suomeen muuttanut musliminainen, joka avaa Elina Hirvosen kanssa kokemuksiaan ja elämäntarinaansa kirjassa Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin . Teos on tarkoitettu ensisijaisesti Ujuni Ahmedin kaltaisille, jotka kokevat olevansa vääränlaisia ja erilaisia

Tuuve Aro: Lihanleikkaaja

"Hän kosketti nenäänsä ja ajatteli että se oli hänet pettänyt. Hän kumartui ja asetti päänsä pölkylle. Kirvestä oli hankala pidellä mutta se osui kohteeseen nirhaisten nenänpäästä palan joka jäi ihosta roikkumaan." (Novellista Haju ) Tuuve Aro: Lihanleikkaaja (WSOY 2017) 153 sivua Tuuve Aron novellikokoelma Lihanleikkaaja  on tuttua Aroa: Vinksahtaneisuutta ja absurdiutta tarjoillaan lukijalle tiiviissä paketeissa. Arkisiin tilanteisiin sekoittuu mystisyyttä, joka jää paikoin mietityttämään pitkäksi aikaa. Kahdentoista novellin joukosta löytyy monenlaisia lukukokemuksia. Aloitusnovelli Suojatie  etenee varsin ennalta arvattavasti mutta päättyy kauniisti: Hetken verran kurjet pysyivät tiukasti muodossaan kuin yhteisen mielen liikuttamana, sitten aura jo hajosi ja muutti suuntaa. Kokoelman päättävä Kahdet kasvot  puolestaan on ilahduttava tarina Tomista, jonka elämän lähtökohdat eivät ole loistokkaat ja jolle arkea ovat asiat, joista nykytodellisuudessa nostettaisii