Siirry pääsisältöön

Terveisiä kirjamessuilta!

Kirjoja, kirjoja!
Jyväskylässä on ollut kirja- ja muuta messupöhinää koko viikonvaihteen ajan: Paviljongissa saattoi kokea yhdellä kertaa niin kirja-, ruoka-, viini- kuin lemmikkieläinmessutkin. Nähtävää siis riitti hyvinkin vaikkapa kokonaiselle perheelle.

Minä keskityin - yllättäen - kirjamessuihin, ja muut osastot tuli ohitettua lähinnä vilkaisulla. Viime vuoden messuista jäi kohtuullisen laimea fiilis, mutta tällä kertaa messuilla oli mukava tunnelma. Kiinnostavaa ohjelmaa riitti varsinkin lauantaina niin, että kaikkeen ei millään ehtinyt mukaan ja valintoja oli pakko tehdä.

Lauantaina ehdin messuille puolilta päivin, ja ensimmäisenä ohjelmaani kuului Tiedon jano -paneeli, jossa keskusteltiin suomalaisesta koulutusihmeestä. Paneelissa olivat mukana koulutuksen asiantuntijat rehtori ja maailman rehtorijärjestön puheenjohtaja Ari Pokka, kasvatustieteen tohtori ja opetusneuvos Martti Hellström ja koulutussosiologian ja -politiikan professori Hannu Simola. Kaikki keskustelijat ovat julkaisseet ajatuksiaan myös kirjallisessa muodossa, ja huumorin sävyttämää keskustelua olisi mieluusti seurannut kauemminkin. Muu ohjelma kuitenkin houkutteli pois Canth-lavan ääreltä. 

Yksi etukäteen odottamani ohjelmanumero oli Tapper-lavalla, kun bloggaajat Krista ja Aino-Maria keskustelivat kirjoista ja kirjakritiikistä kirjailija Karo Hämäläisen ja Suomi lukee -palvelun tuottaja Pasi Luhtaniemen kanssa (Kristahan bloggaa myös Suomi lukee -palvelussa). Keskustelusta mieleen jäi erityisesti se, miten Karo Hämäläinen näki kirjablogien etuna niiden henkilökohtaisuuden, tunteen että blogeissa lukija kirjoittaa lukijalle. Hän toivoi, että perinteinen kirjallisuuskritiikki pysyisikin tässä suhteessa erilaisena verrattuna blogikritiikkeihin.
Tietokirjaraati meneillään.
Lauantain kiinnostaviin ohjelmanumeroihin kuului myös tietokirjaraati, jossa Raili Kivelä, Inkeri Pasanen, Keijo Siekkinen ja Tomi Tuomaala arvioivat uudehkoja tietokirjoja. Tilaisuutta juonsi varmaotteisesti Ari Elo. Raati oli erittäin kiinnostava, ja vaikka alkuun osallistujat vaikuttivat hyvinkin yksimielisiltä, alkoi tilaisuuden edetessä eroja löytyä. Eniten pisteitä keräsivät Erkki Vettenniemen Solženitsyn - Elämä ja eetos (Teos) ja Niina Junttilan Kavereita nolla - Lasten ja nuorten yksinäisyys (Tammi). 
Kiinnostavaa kirjakeskustelua ja kauniita korkoja.
Loppuun saakka en malttanut tietokirjaraatia seurata, sillä läheisellä lavalla oli jo alkamassa Katja Jalkasen ja Aino-Maria Savolaisen esittely tuoreesta teoksesta nimeltä Korot kopisten - Käytännön opas kulttuuriviidakkoon (Avain). Niin innostavasti ja kiinnostavasti (ja kauniissa koroissa) kirjoittajat opastaan esittelivät, että se piti käydä ostamassa sopuisaan messuhintaan, ennen kuin oli aika lähteä messuilta. Illan ohjelma oli osin muuta kuin kirjallista, mutta kotiin päästyä piti toki vielä tutustua tuoreeseen kirjahankintaan.
Uunituore kulttuuriopas.
Sunnuntaiaamu oli sattumalta varsin historiallinen. Ensin suuntasin kuuntelemaan Terhi Rannelaa, jota haastatteli Taija Tuominen. Esillä oli tietenkin juuri julkaistu romaani Frau (Karisto), johon sain ilokseni kirjailijan omistuskirjoituksen. Terhi Rannela kertoi kirjastaan ja sen syntyprosessista niin innostuneesti, että odotukseni kirjaa kohtaan ovat todella korkealla.
Terhi Rannela (oik.) ja Taija Tuominen.
Ihanasti aiheestaan innostunutta kirjailija päädyin kuuntelemaan myös seuraavana, kun asetuin Nisula-lavan tuntumaan. Siellä Maria Salonen kertoi kirjastaan Axel Munthen jäljillä (Avain). Kulttihahmoksi nousseesta kirjailijasta kertova teos vaikuttaa hyvin kiinnostavalta!

Sunnuntai jäi messujen suhteen osaltani lyhyeksi, sillä muut velvollisuudet kutsuivat aika pian. Kokonaisuudessaan Jyväskylän messuista jäi oikein hyvä mieli. Oli mukavaa kohdata kirjatuttuja ja kirjoista kiinnostuneita. 
Nostalgiaa.
Kirjamobiililla olisi esiintynyt ainakin
Jyri Paretskoi. Aikataulusyistä tiemme
eivät kohdanneet.




Kommentit

  1. Kiitos kirjamessukoostesta! Oli kiva sen myötä pistäytyä messuilemassa täältä satojen kilometrien päästä.

    VastaaPoista
  2. Kivalta näyttää, ja kiva juttu, että kirjamessuja on muuallakin kuin stadissa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen kyllä iloinen, että meidänkin kaupungissamme messuja järjestetään. :)

      Poista
  3. Kivalta vaikuttaa! Joskus pitää pääatä itsekkin messuilemaan.

    VastaaPoista
  4. Oltiin näköjään yhtä aikaa kirjabloggajia kuuntelemassa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No eipä havaittu toisiamme. Oli kiva nähdä bloggaajia lavalla.

      Poista
  5. Hauska lukea tunnelmia näistä messuista! On aina kiva kuulla, mitä ihmiset ovat mieltä kirjablogeista. Minustakin niissä on mukavinta oman lukukokemuksen esille tuominen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Karo Hämäläinen on muuten miellyttävä esiintyjä. Oli kiva kuulla hänen ajatuksiaan muutenkin, kuin myös muidenkin.

      Poista
  6. Onpa kiva messukooste! Oli mukava nähdä messuilla, ihanaa että olit kuuntelemassa meitäkin.

    Rannelan ja Tuomisen keskustelua oli kyllä ilo kuunnella. Rannela kertoi Frausta ja sen syntyhistoriasta niin hyvin, että aika kului kuin siivillä.

    Sympaattiset messut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Katja, oli tosiaan kiva nähdä! Sunnuntaiaamun piristyksiä olivat sekä Rannela että Tuominen, on inspiroivaa nähdä ja kuulla asiastaan innostuneita kirjailijoita.

      Poista
  7. Paljon ehditty parissa päivässä!
    Pidän Jyväskylän mielessä tulevia vuosia varten.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mielelläni olisin ehtinyt enemmänkin, oli niin kiintoisaa ohjelmaa tarjolla.
      Tervetuloa Jyväskylään tulevina vuosina!

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Shelley Read: Minne virta kuljettaa

  Eräänä yönä matalien pilvien riippuessa laakson yllä me kaksi – syntymätön lapseni ja minä – käperryimme pesäämme huopien alle, ja siellä maatessani kuvittelin kaikkien metsän eläinten tekevän samoin, asettuvan levolle, kääriytyvän kerälle omaan lämpöönsä. Mietin, että jotkut metsän äideistä tunsivat lastensa potkivan sisällään aivan samalla tavalla, kun toiset taas ruokkivat ja hoivasivat ja suojelivat jälkeläisiään niin kuin minä pian tekisin. Ajattelin kaikkea sitä elämää, joka alkoi, kesti ja päättyi ympärilläni, suurimmasta karhusta pienimpään hyönteiseen, siemeneen, nuppuun ja kukkaan. Metsässä en ollut yksin. Olin varma, että juuri se oli yksi niistä asioista, joita Wil oli yrittänyt selittää minulle. Syleilin lempeästi vatsani kumpua, sekä lastani että myös jotain muuta, jotain sanoin kuvaamatonta valtavuutta, jonka osa tunsin olevani. Shelley Read: Minne virta kuljettaa Otava 2023 alkuteos Go as a river suomentanut Jaakko Kankaanpää äänikirjan lukija Mirjami Heikkinen kesto

Nguyễn Phan Quế Mai: Vuorten laulu

Kuunnellessani sinä yönä Đat-enon tarinaa tajusin, miten hirvittävä asia sota oli. Sen osalliset joko kuolivat tai menettivät osan sielustaan niin, etteivät enää koskaan tunteneet itseään kokonaisiksi. Nguy ễ n Phan Qu ế  Mai: Vuorten laulu Sitruuna 2022 englanninkielinen alkuteos The Mountains Sing suomentanut Elina Salonen 349 sivua Vuorten laulun mukana tulee matkanneeksi nykyajasta menneisyyteen. Romaani avaa 1900-luvun jälkipuoliskoa vietnamilaisten näkökulmasta, kun isoäiti kertoo H ươ ngille, lapsenlapselleen, elämäntarinaansa. Isoäiti  Diệu Lan  on eräänlainen suvun keskushahmo, joka pitää lankoja käsissään kriisistä toiseen siinä määrin kuin kykenee. Kriisejä nimittäin riittää. Jo kommunistinen vallankumous ajaa perheen ahtaalle, ja kun maanomistajat rinnastetaan riistäjiin, joutuu Diệu Lan pakenemaan lastensa kanssa kauas kotoaan. Pakomatkalla hän joutuu tekemään vaikeita ratkaisuja, mutta silti hän odottaa saavansa koota perheensä luokseen sitten, kun ajat ovat suotuisammat