Siirry pääsisältöön

Antti Holma: Kauheimmat runot

"Minun puutarhani ei ole puutarha,
se on hakkuuaukea,
kulottunut vaara,
äestetty pelto,
takapihan palanut ruohonsänki."

Antti Holma: Kauheimmat runot
(Otava 2015)
192 sivua
Antti Holman runokirjassa Kauheimmat runot tutustutaan neljään "runoilijasuuruuteen": Reino Leinoon, Sirsi Sunnakseen, Karin Toisiks-Paraskeen ja Edith Södermalmiin. Jo nimien perusteella on selvää, ketkä runoilijasuuruudet ovat toimineet teoksen "runoilijasuuruuksien" esikuvina, mutta Holman käsissä runoilijoista on muodostunut aivan omanlaisiaan oman tiensä kulkijoita. Esimerkiksi suomenruotsalainen modernisti Edith Södermalm esitellään espoolaiseksi ryhmäliikuntaohjaajaksi, yritysvalmentajaksi ja runoilijaksi, jonka tuotantoon kuuluu esimerkiksi teos Sinä olet viallinen pääjärjestelmäkäyttäjä.

Esikuvansa Holma on huolella lukenut, se on selvää. Teos tarjoaakin oivalluksen hetkiä runsaassa intertekstuaalisuudessaan, vaikka hellin ottein Holma ei parodioitaan rakennakaan. Pakko myöntää, että lukiessa tulee välillä miettineeksi, mennäänkö joillakin kohdin riman ylitse vai alitse. Varmasti mennään sekä ylitse että alitse, mutta niin hersyvää runoilua teos tarjoaa, että antaa mennä vain - tosin aivan herkimmille runon ystäville en uskalla Kauheimpia runoja mennä suosittelemaan, sillä aika härskiä meno tuppaa olemaan. Toisaalta sieltä alta kyllä löytyy myös oivallettavaa ja havaintoja nykymaailmasta.

Erikseen pitää mainita Elina Warstan kuvitusta. Kansissa yhdistyvät perinteinen runomaailma ja härskiys - aivan kuten kirjan runoissakin.

Reino Leinon runonlausuntaa löytyy täältä. Kauheimpiin runoihin ovat perehtyneet myös Kirjakko ruispellossa, Kirsin Book Club ja Kannesta kanteen.

Kiitos kustantajalle arvostelukappaleesta.

Kommentit

  1. Tämä oli kyllä mahtava! Ymmärrän etteivät kaikki tähän syty, sillä tämä ehkä vaatii sellaisen vähän nyrjähtäneen huumorin, sellaisen ihmisen joka yleensäkin tykkää Holmasta ja sen tyyppisestä huumorista. Minulle kolahti ja kovaa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On tosiaan ymmärrettävää, että kaikkiin kirja ei vetoa, eikä tietenkään tarvitsekaan. :)

      Poista
  2. Tämä täytyy kyllä lukea! :) En tosin häpeäkseni ole perehtynyt noiden runoilijaesikuvien tuotantoon kovin perusteellisesti, joten ehkä en saa tästä aivan kaikkea irti, mutta kuulostaa silti lukemisen arvoiselta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varmaan eniten saa irti, jos esikuvia tuntee, mutta kyllä tästä hauskuutta saa irti muutenkin. :)

      Poista
  3. Alkoi kiinnostaa. Luen runoja aika harvoin, mutta pitää laittaa korvan taakse. Tämmöinen "häiriintynyt" runoilu voisikin toimia :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luulen, että monen kohdalla tämä voisi toimia hyvänä "porttina" runouteen, jos ei muuten juuri tule runoja luettua.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Shelley Read: Minne virta kuljettaa

  Eräänä yönä matalien pilvien riippuessa laakson yllä me kaksi – syntymätön lapseni ja minä – käperryimme pesäämme huopien alle, ja siellä maatessani kuvittelin kaikkien metsän eläinten tekevän samoin, asettuvan levolle, kääriytyvän kerälle omaan lämpöönsä. Mietin, että jotkut metsän äideistä tunsivat lastensa potkivan sisällään aivan samalla tavalla, kun toiset taas ruokkivat ja hoivasivat ja suojelivat jälkeläisiään niin kuin minä pian tekisin. Ajattelin kaikkea sitä elämää, joka alkoi, kesti ja päättyi ympärilläni, suurimmasta karhusta pienimpään hyönteiseen, siemeneen, nuppuun ja kukkaan. Metsässä en ollut yksin. Olin varma, että juuri se oli yksi niistä asioista, joita Wil oli yrittänyt selittää minulle. Syleilin lempeästi vatsani kumpua, sekä lastani että myös jotain muuta, jotain sanoin kuvaamatonta valtavuutta, jonka osa tunsin olevani. Shelley Read: Minne virta kuljettaa Otava 2023 alkuteos Go as a river suomentanut Jaakko Kankaanpää äänikirjan lukija Mirjami Heikkinen kesto

Blogistanian Globalia -äänestyksen voittaja on...

Kirjabloggaajat, -grammaajat ja -tubettajat äänestivät jälleen parhaista lukukokemuksistaan. Vuoden 2023 kirjaparhaimmistoa äänestettiin viime viikolla: Blogistanian Globalia -kategoriassa ääniä antoi 51 äänestäjää ja mainituksi tuli 80 eri teosta. Voittajaksi nousi 15 pisteellä  Martha Wellsin  Hälytystila – Murhabotin päiväkirjat 1  (Hertta Kustannus) , suomentaja Mika Kivimäki! Arvioissa scifisarjan avaavaa teosta on luonnehdittu seuraavasti: Tämä olikin aika hurmaava tapaus tämä Murhabotti . –  Katarooman kirjaimia   Jäi lämmin fiilis . –  @kalmanoudotkirjat Miten mahtava tunne lukea näin hyvää scifiä suomeksi ja toivomme, että suomennoksen myötä teos löytää valtavan määrän uusia lukijoita, sillä sen se todella ansaitsee.      – @reading_with_pet_dragon Claire Keeganin  Nämä pienet asiat  (Tammi) , suomentaja Kristiina Rikman   sijoittui Globaliassa toiseksi yhdellätoista pisteellä. Siitä on todettu muun muassa näin: Sadassa sivussa Keegan luo täyden ja koskettavan kertomuksen, jok