Siirry pääsisältöön

Audrey Magee: Sopimus

"Faber pani kätensä takaisin ja muut miehet seurasivat esimerkkiä. Sotilaspastori puhui, ja muutamassa minuutissa Faber oli vihitty Berliinissä asuvan naisen kanssa, jota hän ei ollut koskaan tavannut. Puolentoista tuhannen kilometrin päästä täsmälleen samalla hetkellä nainen osallistui samanlaiseen seremoniaan, jonka todistajina olivat hänen isäntä ja äitinsä; se oli hänen osuutensa sotasopimuksesta, joka tapasi Faberille naimaloman ja hänelle leskeneläkkeen, mikäli Faber kaatuisi."
Audrey Magee: Sopimus
(Atena 2015)
Alkuteos The Undertaking 2014
Suomentanut Heli Naski
242 sivua
Audrey Mageen romaani Sopimus sijoittuu toisen maailmansodan ajalle. Helposti voisi ajatella, että toinen maailmansota on kirjallisuudessa loppuunkaluttu aihe, mutta Audrey Magee lähestyy aihetta tavanomaisesta poikkeavalla tavalla: päähenkilöt Peter Faber ja Katharina Spinell solmivat sopimusavioliiton, jonka myötä Faber pääsee rintamalta lomalle. Katharina puolestaan saa leskeneläkkeen, mikäli mies kaatuu sotatantereilla.

Puolisot valitsevat toisensa kuvien perusteella, ja vihkiminen tapahtuu niin, että morsian ja sulhanen ovat kaukana toisistaan. Peter pääsee kuitenkin Berliiniin tapaamaan Katharinaa, ja pian naisesta sekä tapaamisen seurauksena syntyvästä lapsesta muodostuu rintamalla syy taisteluun ja hengissä pysymiseen.

Sopimus on kaunistelematon, paikoin raaka kuvaus elämästä sodan keskellä. Näkökulmat vaihtelevat Peterin ja Katharinan välillä niin, että vuoroin paetaan kotirintamalla pommisuojaan tai käydään kutsuilla, vuoroin vaelletaan keskellä kylmyyttä ja lunta  Stalingradin lähellä. Katharinalla on omat murheensa kotona, kun veli palaa särkyneenä rintamalta ja isä uskoo vankkumatta natsismiin ja on läheisissä väleissä puolueen ylempään väkeen kuuluvan tohtori Weinartin kanssa. Eikä Katharinakaan juuri kyseenalaista sitä, miksi perhe yhtäkkiä pääsee muutamaan hienoon asuntoon kaupungissa, jossa juutalaisia ajetaan keskellä yötä kodeistaan. Samaan aikaan Peter joutuu rintamalla näkemään, mitä tapahtuu, kun voitonvarmuus murenee eikä kipeästi kaivattua apua kuulu.
Tosiasia on, että minä kuolen nälkään ja palellun hengiltä tuhansien kilometrien päässä kotoa. Minkä tähden? Suuremman, vahvemman Saksan, joka on vapaa kommunistijuutalaisista. Siinä tosiasiat.
Sotavuodet tarkoittavat nälkää, menetyksiä, selviytymistä ja toistuvia taisteluja tai pakenemisia pommisuojaan. Yhtäkkiä kaikki entinen on mennyttä.
Hän hautasi kasvonsa niihin, nuuhki Peteriä, nuuhki lakanoita, huojui taakse ja eteen, nyyhkytti kankaaseen, tahtoi sen kaiken olevan ohi, tahtoi Peterin kotiin ja kaiken olevan taas normaalia. Vaikka hän ei enää tiennyt, mikä oli normaalia. Hän oli unohtanut. Hänellä ei ollut siitä enää aavistustakaan.
Epänormaali tilanne ei voi olla muuttamatta ihmisiä, ja taistelujen viimein päätyttyä maailma on toinen kuin vuosia aiemmin. Pitääkö sodan alkuvuosina tehty sopimus vai onko liikaa kauheutta tullut väliin? Mitä tapahtuu, kun "Saksaa vihataan niin" ja kun velvollisuutensa täyttäneet palaavat lyötyinä ja vahingoittuneina kotiin?

Sopimus ei ole kielellisesti mitenkään erityinen, mutta kirjan tarina, joka nojaa paljoltí dialogiin, on vahva. Romaani herättää tunteita, kun sota-aikana vallitsevat arvot, joita on vaikea käsittää ja jotka tuntuvat usein äärettömän epäoikeudenmukaisilta. Esimerkiksi Katharinan isä on opportunisti, jolle mikään ei tunnu olevan pyhää, ja Katharinan vanhempien tapa syyllistää tytärtään, joka yrittää tehdä parhaansa vaikeissa olosuhteissa, tuntuu kohtuuttomalta. Tietynlainen ajattelun musta-valkoisuus näkyy tarinan loppuratkaisussakin. Sopimus ei luo romantisoitua kuvaa 1940-luvun Saksasta vaan repii ja raastaa kylmäävän vakuuttavasti ja saa pohtimaan, keneen voi lopulta todella luottaa.

Blogeissa Audrey Mageen romaania on luettu ahkerasti. Postauksia löytyy ainakin seuraavista paikoista:

Kirjan vuoden haastelistaa pääsen pitkästä aikaa täyttämään: Sopimus on kirjailijan esikoisteos, joten romaani asettuu kohtaan 15. A popular author's first bookKirjankansibingosta ruksaan kohdan valokuva.

Kommentit

  1. Tämä oli kyllä varsin hieno teos. Erityisesti pidin Mageen tavasta kuljettaa tarinoita rinnakkain.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rakenne ja dialogin runsaus tekivät kirjasta nopealukuisen, raskaasta aiheesta huolimatta. Doerrin teoksessa (Kaikki se valo jota emme näe) on samanlainen rakenne, ja muutenkin tuli lukiessa verrattua aika paljon siihen.

      Poista
  2. Pidin kirjan tyylistä kovasti eli siinä oli jotain äärimmäisen tehokasta. Tällainen teos toimii vahvasti niillekin, jotka eivät ole toisen maailmansodan historiaan kovasti perehtyneet. Vaikka kirjoittaja on irlantilainen, hän lienee saksalaisen kirjallisuuden ystävä, sillä kuulin teoksessa Böllin kaikuja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta tosiaan, tämä toimii hyvin vaikkei historia niin hallussa olisikaan. Hyytävän elävästi Magee hahmojaan ja sota-aikaa kuvaa.

      Poista
  3. Tämä kirja jätti minuun voimakkaan lukujäljen, pidin kirjan rakenteesta ja tarinasta, lopustakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin pidin lopusta, minusta se sopi jotenkin hyvin kokonaisuuteen. Aika armoton tarina mielestäni on, mutta varmaan siksikin niin vaikuttava.

      Poista
  4. Tämä on minulle niitä kirjoja, jotka intuitio vain käskee lukemaan, mutta joihin tarttumista jostain käsittämättömästä syystä välttelee. Kiitokset hienosta arviostasi! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Kaisa Reetta! <3 Ehkä tällekin tulee sinun kohdallasi aikansa.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Venla Kuoppamäki: "Sun poika kävi täällä"

Tuntui, että vihdoin kaikkein pahin puristus rinnassani alkoi hellittää, vaikka sairaalassa käynnit olivat edelleen kokonaisuutena raskaita. En silti edes miettinyt vaihtoehtoa, etten olisi siellä käynyt, sillä vielä paljon raskaampaa olisi ollut olla käymättä. Oma pieni rakas poikani. Venla Kuoppamäki: "Sun poika kävi täällä" Teos 2022 ulkoasu Dog Design 224 sivua äänikirjan lukija Vilma Melasniemi kesto 9 t 18 min Venla Kuoppamäen teos "Sun poika kävi täällä"  kertoo äidin näkökulmasta, minkälaista elämä mielenterveysongelmaisen nuoren kanssa on. Kuoppamäen poika Oskari sairastuu alle kaksikymppisenä tyypin 1 kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön. Ajoittain poika on hyvin alakuloinen, ajoittain maaninen ja lopulta myös psykoottinen. "Sun poika kävi täällä"  on päiväkirjamainen kuvaus syksystä 2014 vuoden 2018 lopulle. Kuoppamäki käy töissä, joogaa ja matkustaa, mutta kaiken keskellä on Oskari, joka ei pärjää ilman äitinsä tukea. Äiti tekee kaikkensa saadakse

Laura Malmivaara: Vaiti

Tämä talon puolikas on vain minun. Kaikesta muusta olen luopunut, mutta en tästä. Täällä olen turvassa. Kukaan ei odota minun sanovan yhtään mitään. En ota puhelinta esiin laukusta. Ikkunasta siivilöityvä valo on pehmeää, harmonia näennäisen täydellinen. Vain mahassa vellova möykky etoo.  Laura Malmivaara: Vaiti Otava 2021 kansi Elina Warsta 243 sivua äänikirjan kesto 6 t 46 min lukijat Laura Malmivaara ja Marja Packalén Laura Malmivaaran esikoisteos Vaiti  vie minäkertojan mielenmaisemaan. Autofiktiivisen romaanin päähenkilö muistuttaa kirjailijaa itseään, hänen ex-puolisonsa Atte taas tuo mieleen Malmivaaran entisen puolison, työtavoistaan syntyneessä kohussa ryvettyneen Aku Louhimiehen. Tyttäriä pariskunnalla on kaksi, kuten oikeassakin elämässä. Vaiti  ei kerro kuitenkaan yksinomaan siitä, miten Atte – Aku – kärsii kohun keskellä tai miten ryöpytys vaikuttaa perheeseen. Se on yksi sivujuonne, mutta ennemminkin romaanissa on kysymys minäkertojasta, hänen suhteestaan läheisiinsä ja e

Kirjabloggaajien klassikkohaaste, osa 13 – ilmoittaudu mukaan!

Klassikkohaasteen logo: Niina T. Kirjabloggaajien klassikkohaaste lähestyy taas! Haasteen kolmastoista osa on vuorossa heinäkuun viimeisenä päivänä, joten aikaa klassikon lukemiseen on kosolti – nyt siis valikoimaan, mikä kirja sopivasti kutkuttaa ja houkuttaa!  Klassikkohaasteen viralliset säännöt: 1. Valitse klassikko, jonka olet jo pitkään halunnut lukea, ja ilmoita valinnastasi tämän postauksen kommenttikenttään. (Voit myös vain ilmoittaa osallistumisestasi haasteeseen ja päättää klassikon myöhemmin.) 2. Lue valitsemasi klassikko. 3. Kirjoita postaus lukemastasi klassikosta ja julkaise postauksesi 31.7.2021. Linkitä postauksesi koontipostaukseen, jonka julkaisen blogissani edellisenä päivänä. 4. Kehu itseäsi: selätit klassikon - ja ehkä jopa nautit siitä! 5. Toista kohta neljä useasti! Voit osallistua myös ilman blogia. Jätä silloin tieto lukemastasi klassikosta haasteen koontipostaukseen ja kerro ajatuksesi kirjasta. Somessa käytetään tunnistetta  #klassikkohaaste . Haasteeseen vo