Siirry pääsisältöön

Nina Burton: Elämän ohuet seinät

Kesäöissä on myös lyyrinen tuulahdus. Kun maa jäähtyy, viinimäkikotilot lähtevät liikkeelle kohti vihreitä lehtiä tai parittelukumppania. Tyyntyvissä tuulissa viipyilee tuoksuja jotka koskettavat yöperhosen tuntosarvia. Hämärää seuraa kehrääjän lento tai leivosen valitusvirsi. Sellaisina öinä tekee mieli mennä ulos.

Nina Burton: Elämän ohuet seinät
S&S 2022
alkuteos Livets tunna väggar
suomentanut Katriina Huttunen
kansi Elina Warsta
256 sivua

Esseisti ja runoilija Nina Burtonin äidin menehdyttyä tämän asunto vaihdetaan kesämökkiin. Pieni mökki ja monet vajat isolla tontilla odottavat uusia ihmisiä. Idylli vaatii myös monenlaisia toimia, jotta siitä saadaan kunnollinen: luvassa on monenlaista remonttia ja luonto on asettumassa taloksi pyytämättä.

Siinä oikeastaan onkin elämisen ja Burtonin kirjan hienous: että luonto on osa jokapäiväistä elämää. Orava ei vastustelematta sulata sitä, että sen reviirille tullaan melskaamaan; lokki täyttää tyytyväisenä vatsansa mökin ihmisasukkaalle tarkoitetulla aterialla; mökin eteläseinää asuttavat niin kimalaiset kuin mehiläiset. 

Nina Burton huomaa asettuneensa todellakin luonnon keskelle. Tukholmalaisen jalavan ihastelu vaihtuu siihen, että hän kuuntelee yöllä ketun rääkäisyä ja ihmettelee muurahaisten tehokasta organisoitumista. 

Tästä kaikesta syntyy kiehtovaa tarinointia, jossa omat havainnot ja kokemukset yhdistyvät tutkittuun tietoon. Kun kirjailija ryhtyy pohtimaan meren elämää, hän nostaa samalla esille kirjallisuudesta poimimiaan huomioita. Kokonaisuus on luontevasti etenevä ja toimiva.

Luonnon ihmeiden havaitseminen vaatii pysähtymistä ja hiljentymistä. Kiireen keskellä ei ehdi huomata, mitä kaikkea ympärillä tapahtuu, mutta mökillä on mahdollista olla hiljaa, kuunnella ja katsella. Ja sitä Burton todella tekee. Havainnointia tukee oivallisesti levollinen ja maltillinen kerronta, joka ikään kuin pyytää lukijaa hidastamaan, pysähtymään.

Elämän ohuet seinät muistuttaa siitä, miten ihminen on osa luontoa ja miten helposti käy niin, että me astumme luonnon tilaan, eläinten ja kasvien asuinsijoille. Kirjaa lukiessa ajautuu pohtimaan, miten voisimme elää rinta rinnan luonnon kanssa sen sijaan, että siivoamme kaiken luontoon kuuluvan pois tieltämme. Rajanveto ei ole helppoa, sen kirjailijakin huomaa.

Nina Burtonin esseistinen teos on ihastuttava. Sen luettuaan sitä huomaa pohtivansa aiempaa enemmän, mitä kaikkea ulkona tapahtuukaan silloin, kun ihminen ei ole paikalla. Nyt talvella jäljet lumessa paljastavat, että pihassa on ollut monenlaista liikettä. Kirjan luettuani haluan havainnoida ja pysähtyä ihmettelemään aiempaa enemmän, enkä malta odottaa kevättä, kun muuttolinnut palaavat ja luonto herää taas kohti uutta kesää.

Helmet 2023 -lukuhaaste: 5. Kirjassa ollaan maan alla.

Kommentit

  1. Tämähän kuulostaa oikein kiinnostavalta! Olen uskoakseni kansikuvan nähnyt, mutta ohittanut kirjan kiinnittämättä sen paremmin huomiota. Ja kävisi vielä tuohon Ollaan maan alla -kohtaan, johon ei varsinaisesti ole tunkua! Kiitos siis vinkistä 😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannattaa tutustua tähän! En tiedä, kuinka kirjaimellisesti tuota maan alla -kohtaa pitäisi lukea. Tässä Burton kuitenkin puhuu myös maanalaisesta elämästä, ja sen tulkitsin tuohon haastekohtaan riittävän 😊

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Shelley Read: Minne virta kuljettaa

  Eräänä yönä matalien pilvien riippuessa laakson yllä me kaksi – syntymätön lapseni ja minä – käperryimme pesäämme huopien alle, ja siellä maatessani kuvittelin kaikkien metsän eläinten tekevän samoin, asettuvan levolle, kääriytyvän kerälle omaan lämpöönsä. Mietin, että jotkut metsän äideistä tunsivat lastensa potkivan sisällään aivan samalla tavalla, kun toiset taas ruokkivat ja hoivasivat ja suojelivat jälkeläisiään niin kuin minä pian tekisin. Ajattelin kaikkea sitä elämää, joka alkoi, kesti ja päättyi ympärilläni, suurimmasta karhusta pienimpään hyönteiseen, siemeneen, nuppuun ja kukkaan. Metsässä en ollut yksin. Olin varma, että juuri se oli yksi niistä asioista, joita Wil oli yrittänyt selittää minulle. Syleilin lempeästi vatsani kumpua, sekä lastani että myös jotain muuta, jotain sanoin kuvaamatonta valtavuutta, jonka osa tunsin olevani. Shelley Read: Minne virta kuljettaa Otava 2023 alkuteos Go as a river suomentanut Jaakko Kankaanpää äänikirjan lukija Mirjami Heikkinen kesto

Blogistanian Globalia -äänestyksen voittaja on...

Kirjabloggaajat, -grammaajat ja -tubettajat äänestivät jälleen parhaista lukukokemuksistaan. Vuoden 2023 kirjaparhaimmistoa äänestettiin viime viikolla: Blogistanian Globalia -kategoriassa ääniä antoi 51 äänestäjää ja mainituksi tuli 80 eri teosta. Voittajaksi nousi 15 pisteellä  Martha Wellsin  Hälytystila – Murhabotin päiväkirjat 1  (Hertta Kustannus) , suomentaja Mika Kivimäki! Arvioissa scifisarjan avaavaa teosta on luonnehdittu seuraavasti: Tämä olikin aika hurmaava tapaus tämä Murhabotti . –  Katarooman kirjaimia   Jäi lämmin fiilis . –  @kalmanoudotkirjat Miten mahtava tunne lukea näin hyvää scifiä suomeksi ja toivomme, että suomennoksen myötä teos löytää valtavan määrän uusia lukijoita, sillä sen se todella ansaitsee.      – @reading_with_pet_dragon Claire Keeganin  Nämä pienet asiat  (Tammi) , suomentaja Kristiina Rikman   sijoittui Globaliassa toiseksi yhdellätoista pisteellä. Siitä on todettu muun muassa näin: Sadassa sivussa Keegan luo täyden ja koskettavan kertomuksen, jok