Tänä kesänä rauhallisten paikkojen löytäminen luonnosta vaatii laskelmointia, sillä koronapandemian seurauksena ihmisiä liikkuu metsissä ja kansallispuistoissa ennätysmäärä. Sosiaalisessa mediassa jaetaan kuvia, joissa Oulangan kansallispuiston Karhunkierroksen riippusillalle kulkee pitkä jono. Kuva hämmentää, sillä suomalaiset eivät ole tottuneet jonottamaan, saati sitten jonottamaan luonnossa.
Jenni Räinän tietoteos Kulkijat – Naisia metsissä, soilla ja tuntureilla vie lukijan erämaahan. Se myös herättää tiettömien taipaleiden kaipuun ja saa miettimään, miltä näyttää pohjoisessa Suomessa silloin, kun on syksy, ja miltä tuntuu, kun ympärillä on avaruutta ja rauhaa.
Räinä avaa kirjassaan sitä, miten naiset ovat näkyneet luonnossa kulkijoina – tai jääneet näkymättömiin. On kiehtovaa havaita, miten vaeltaminen ja eräretket on perinteisesti nähty kovin miehisenä alueena, vaikka historian perusteella se ei liene kovin perusteltu näkemys. Naiset ovat kyllä metsissä kulkeneet ja kulkevat edelleen, sen Räinä kirjassaan osoittaa.
Pidän paljon siitä, miten kauniisti Jenni Räinä aihettaan käsittelee. Hän yhdistelee faktoja ja omia havaintojaan saumattomasti haastattelemiensa naisten kokemuksiin: kirjaan on sisällytetty tarinoita Räinän luontoretkistä yhdeksän eri naisen kanssa. Keskiössä on tietenkin se, minkälainen kunkin luontosuhde on ja mitä kukin luonnosta hakee. Kiinnostavaa on pohtia esimerkiksi sitä, mitä varjopuolia sosiaalisessa mediassa virtaavilla luontokuvilla voi olla ja miten moninaisia hyödyllisiä vaikutuksia luonnossa liikkumisella voi olla.
On selvää, että luonnosta ei voi puhua tuomatta esille ilmastonmuutoksen uhkaa. Räinä puolustaa kirjassaan luonnon monimuotoisuutta ja muistuttaa siitä, miten tärkeää on pitää huolta siitä, että luonnossa samoileminen on mahdollista myös tulevaisuudessa. Räinä ei kuitenkaan saarnaa vaan tarkastelee aihetta maltillisesti.
Painetussa kirjassa on Teija Soinin kuvia, joista äänikirjan kuuntelija jää tietenkin paitsi. Onneksi niitä on mahdollista katsella e-kirjan sivuilta myös.
Kiinnostava kirja, josta en ollut kuullut aiemmin mitään. Tässä onkin hieman erilaista naisnäkökulmaa. Itse en kyllä ole mieltänyt luonnossa kulkemista tai erähommia mitenkään erityisen miehisiksi jutuiksi, mutta enpä toisaalta ole ns. luontoihminen, ainakaan sillä lailla että harrastaisin retkeilyä tms. Kirja kiinnostaa silti. :)
VastaaPoistaKirjassa pohditaan kiinnostavasti sitä, miten naiset ovat hirveän vähän esillä esimerkiksi eräkirjallisuudessa. Ja nykyään on kuitenkin niin, että enemmistö retkeilijöistä on naisia. Tämä on minusta kiinnostavaa. Ja retkeily kiinnostaa kyllä. :)
PoistaOlen kuunnellut tämän hienon luontoa rakastavista naisista kertovan kirjan. Pitääkin kurkistella e-kirjasta kuvia, sillä harmittelin, että jäin niistä paitsi.
VastaaPoistaTämä on kyllä hieno. Aion palata kuvien pariin vielä paremmalla ajalla. Painetussa versiossa ne taitavat päästä parhaiten oikeuksiinsa.
PoistaOlen alkanut pitää tietokirjoista, joissa kirjoittaja on ajatuksineen avoimesti läsnä. Esittelemäsi teos vaikuttaa juuri sellaiselta.
VastaaPoistaKiitos osallistumisestasi naistenviikkohaasteeseen!
Sellaista tässä kyllä on, samoin tilaa haastateltavien ajatuksille. Hyvä kokonaisuus.
PoistaKiitos naistenviikkohaasteen emännöimisestä tänäkin kesänä!
Tämän kirjan lukeminen toi todella hyvän olon. Ja kaipuun metsään!
VastaaPoista