Latelimme latteuksia niin kuin aikuiset, mutta yhtäkkiä ymmärsin ällistyneenä ja iloisena, että sydämeni tyhjyys ja päivieni synkkyys olivat johtuneet yhdestä ainoasta asiasta: Andréen poisssaolosta. Elämä ilman häntä ei ollut elämää. Neiti de Villeneuve asettui opettajankorokkeelle, ja minä hoin mielessä: "Ilman Andréeta en ole elossa." Iloni muuttui ahdistukseksi. Miten minun siis kävisi, jos hän kuolisi? minä mietin.
Simone de Beauvoirin (1908–1986) Erottamattomat on kirjailijan omiin kokemuksiin perustuva pienoisromaani, joka julkaistiin de Beauvoirin oman toiveen mukaan postuumisti. Käsikirjoitus on syntynyt jo vuonna 1954 mutta se julkaistiin kirjana vasta viime vuonna ja suomennos tuli julki tänä vuonna.
Erottamattomien taustalla on Simone de Beauvoirin ja Élisabeth Lanconin eli Zazan (1907–1929) nuoruudenaikainen ystävyys. Jonkinlaista etäännyttämistä lienee se, että kirjan henkilöt ovat Sylvie ja Andrée – selvää kuitenkin on, että yhteys tosielämään on olemassa. Tätä valottavat myös de Beauvoirin kasvattityttären Sylvie Le Bon de Beauvoirin kirjoittama esipuhe ja kirjan lopun valokuvat ja kirjekatkelmat. Kasvattitytär löysi käsikirjoituksen kirjailijan arkistoista joitakin vuosia sitten.
Romaanin minäkertojan Sylvien elämä mullistuu, kun katolisessa tyttökoulussa opintonsa aloittaa myös Andrée. Tyttöjen välille syntyy vuosia kestävä ystävyys, jossa on läheisyydestä huolimatta myös jotain hyvin etäistä: he esimerkiksi teitittelevät toisiaan. Sylvie tuntee suhteessa Andréehen syvää epävarmuutta mutta myös suoranaista hullaantumista: hän rakastaa ystäväänsä ja kokee elämänsä tyhjäksi, kun Andrée ei ole paikalla.
Ystävyys säilyy, vaikka kaikki muut eivät sitä välttämättä pidä hyvänä – esimerkiksi Andréen äiti katselee ajoittain kovin karsaasti Sylvien läsnäoloa tyttären elämässä. Yhteys on kuitenkin kiinteä aina Andréen menehtymiseen saakka. Sylvien rakas ystävä menehtyy vain parikymppisenä – samanlainen kohtalo oli todellisen elämän Zazalla.
Erottamattomat on romaani paitsi ystävyydestä, myös siitä, minkälaisessa ajassa nuoret naiset elivät. Sodan varjot ja tiukka sovinnollisuus asettavat rajoitteita sille, miten omia unelmia voi tavoitella. Andréen vapaus osoittautuu näennäiseksi ja elämä lopulta hyvin rajoitetuksi, kun Sylvie tutustuu häneen paremmin ja näkee pinnan taakse. Sitä, miten tiukasti yhteisön normit elämää raamittavat, kuvataan vaikuttavasti.
Simone de Beauvoirin romaani on intensiivinen. Se syventyy Andréen ja Sylvien väliseen ystävyyteen mutta tuo kiinteästi mukaan tarinaan ympäröivän yhteiskunnan, uskonnollisuuden ja tavat. Romaanissa on yhtä aikaa jotain toteavaa ja samalla hyvin kiihkeää, ja erityisesti ihailen sitä tarkkanäköisyyttä, jota kertoja osoittaa maailmaansa katsellessaan.
Tällä postauksella osallistun kirjablogien naistenviikkoon, jota emännöi Tuija.Erottamattomista muualla: Kirja vieköön!, Books, wine and nonsense ja Kirjavinkit.
Helmet-lukuhaaste: 30. Kirja on julkaistu kirjoittajan kuoleman jälkeen.
de Beauvoirilta olen lukenut vain Toisen sukupuolen. Voisi tutustua myös hänen romaaneihinsa.
VastaaPoistaTämä ainakin on kiehtova. Minullekin entuudestaan on tuttu vain Toinen sukupuoli, mutta enemmän haluaisin de Beauvoiriin tutustua.
Poista