Siirry pääsisältöön

Venla Saalo: Kukkia maan alla

Mariannan maanalaiseen kukkakauppaan astuvat kiireisen oloinen nainen turkoosinsinisessä mekossa ja pieni poika paljain jaloin. Nainen sormeilee ruukkuja ja kimppuja, nostelee ja laskee takaisin, yhden toisensa jälkeen, hätäisesti, katsomatta kunnolla. Pikkupoika roikkuu äidin kädessä ja tuijottaa Mariannaa. Marianna erottaa pojan silmissä ukkossään harmaanmustan valtameren sävyjä ja valkoisen pilvivaahdon kuorruttaman järviveden sävyjä. Ne ovat kuin kaksi kirkasta maapalloa.

Venla Saalo: Kukkia maan alla
Gummerus 2020
159 sivua
äänikirjan lukija Anniina Piiparinen
kesto 2 t 37 min

Venla Saalon ensimmäinen aikuisille suunnattu romaani vie lukijansa sananmukaisesti maan alle. Siellä, berliiniläisessä Pankstrassen asematunnelissa, päivänsä viettää Marianna. Hän myy kaupassaan kukkia; asettelee esille tulppaaneja ja katselee ihmisiä, jotka kiirehtivät ohitse. Hän vastailee ohikulkijoiden kysymyksiin ja tulkitsee asiakkaitaan. Aika ajoin hän soittaa veljelleen Borysille Puolaan, Gubiniin, ja kyselee tältä, mitä kuuluu äidille, joka asuu lähellä Mariannaa.

Amalia puolestaan on pienen Karimin äiti, jolla on kiire päiväkotiin, töihin, junaan ja tulevaisuuteen. Amalia on Karimin kanssa matkalla tapaamaan siskoaan ja vanhempiaan ja pysähtyy kiireisenä ostamaan Mariannan kaupasta kukkia. Näyttää siltä, että matkasta ei lopulta tule mitään, ja Amalian sisällä taistelevat vahva velvollisuudentunto ja halu jättää matka tekemättä.

Kukkia maan alla on kuin kokoelma kuvia, jotka vaihtuvat ja ovat samaan aikaan kevyitä ja painavia. Tarina osoittaa yksityiskohtia ja kääntää lukijan katseen katsomaan hetkiä, jotka ovat lyhyitä ja kohta ohitse. Kuvien keskellä ovat ihmiset, jotka hakevat paikkaansa ja asemaansa suhteessa toisiin.

Pienoisromaanin kuvat ovat kirkkaita. Ne ovat kuin välähdyksiä, jotka onnistuvat hetkessä herättämään ajatuksia. Tunnelma on voimakas, ja vaikka tarina on lyhyt, se jää kiehtovalla tavalla mieleen. Kerrontaa ei ole kuorrutettu liiaksi vaan se toimii hienosti juuri sellaisenaan. Kukkia maan alla on ehdottomasti lukemisen arvoinen romaani.

Aika on maan alla erilaista, ja Karim alkaa ymmärtää, millä tavalla. Maan alla minuutit venyvät ja monistuvat. Maan alla aikaa on enemmän.

Kirjasta muualla: Aina joku keskenKirjavinkit, Helmi Kekkonen ja Annelin kirjoissa.

Helmet 2021: 41. Kirjassa matkustetaan junalla.

Keski-kirjastojen lukuhaaste 2021: 28. Valitse kirja lehti- tai blogiarvostelun perusteella – kiinnostuin kirjasta Tuijan bloggauksen ansiosta.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin

Kaikki mitä tarvitsin tai halusin oli kodin ja yhteisön näkökulmasta väärin. Siksi se kaikki oli pidettävä salassa. Olin lapsesta asti tottunut kätkemää omat tarpeeni, ja siihen oli aina liittynyt ahdistus, häpeä ja kylmä yksinäisyyden tunne. Noina vuosina ristiriita kasvoi niin valtavaksi, että halusin vain olla rauhassa. Samaa halusivat ystäväni. He pakenivat kodin sääntöjä, uhkailua ja väkivaltaa karkaamalla, ja minä lähdin heidän mukaansa. Kun lähdimme, meillä ei enää ollut kotia. Olimme yhteiskunnalle näkymättömiä ja yhteisön silmissä hylkiöitä, mutta meillä oli toisemme. Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin WSOY 2022 kansi Anna Makkonen 226 sivua Ujuni Ahmed on 3-vuotiaana Somaliasta Suomeen muuttanut musliminainen, joka avaa Elina Hirvosen kanssa kokemuksiaan ja elämäntarinaansa kirjassa Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin . Teos on tarkoitettu ensisijaisesti Ujuni Ahmedin kaltaisille, jotka kokevat olevansa vääränlaisia ja erilaisia

Tuuve Aro: Lihanleikkaaja

"Hän kosketti nenäänsä ja ajatteli että se oli hänet pettänyt. Hän kumartui ja asetti päänsä pölkylle. Kirvestä oli hankala pidellä mutta se osui kohteeseen nirhaisten nenänpäästä palan joka jäi ihosta roikkumaan." (Novellista Haju ) Tuuve Aro: Lihanleikkaaja (WSOY 2017) 153 sivua Tuuve Aron novellikokoelma Lihanleikkaaja  on tuttua Aroa: Vinksahtaneisuutta ja absurdiutta tarjoillaan lukijalle tiiviissä paketeissa. Arkisiin tilanteisiin sekoittuu mystisyyttä, joka jää paikoin mietityttämään pitkäksi aikaa. Kahdentoista novellin joukosta löytyy monenlaisia lukukokemuksia. Aloitusnovelli Suojatie  etenee varsin ennalta arvattavasti mutta päättyy kauniisti: Hetken verran kurjet pysyivät tiukasti muodossaan kuin yhteisen mielen liikuttamana, sitten aura jo hajosi ja muutti suuntaa. Kokoelman päättävä Kahdet kasvot  puolestaan on ilahduttava tarina Tomista, jonka elämän lähtökohdat eivät ole loistokkaat ja jolle arkea ovat asiat, joista nykytodellisuudessa nostettaisii