Siirry pääsisältöön

Kyung-sook Shin: Hovitanssija

Geunjeongmunin portille johtavan sillan alla virtasi kirkasvetinen puro. Victor oli pysähtynyt katselemaan vettä, kun hän huomasi vanhemman ja nuoremman hovineidin kävelevän kaarevan sillan yli heitä kohti. Vanhemmalla hovineidillä oli jalassaan siniset, kärjestä ylös kaareutuvat kengät. Hän käveli pontevasti ja itsevarmasti. Hänen askeleensa huokuivat ylpeyttä siitä, että hän oli hovineiti. Victor suuntasi kameransa kohti tämän takana kävelevää, punakenkäistä hovineitiä.Joissakin silmissä on kohtalo.
Kyung-sook Shin: Hovitanssija
Into 2019
Alkuteos 리진 2007
Suomentanut Taru Salminen
400 sivua

Kyung-sook Shin nousi Suomessakin julkisuuteen romaanillaan Pidä huolta äidistä (linkki kustantajan sivuille tässä), joka on julkaistu 36 maassa. Hovitanssija vie lukijan 1800-luvun lopun Koreaan ja sieltä Ranskaan, erilaiseen aikaan ja erilaisiin maailmoihin kuin mihin nykyajan ihminen on tottunut. Ja kuinka taidokkaasti hän sen tekeekään!

Romaanin päähenkilö on Yi Jin, kaunis ja viehättävä hovitanssija. Hovineidit ovat kuninkaan omaisuutta, mutta kun ranskalainen diplomaatti Victor rakastuu hovitanssijaan ensi silmäyksellä, antaa kuningas miehelle luvan viedä rakastettunsa mukanaan kotimaahan Ranskaan. Yi Jin on oppinut isä Blancin avulla ranskan kielen, ja uuden tuttavuuden myötä taito nousee arvoon arvaamattomaan.
– Sinulla ei ole aavistustakaan, kuinka säkenöivä sielusi on. Olet kaunis täälläkin, mutta kun pääsemme kotimaahani, sinusta tulee vapaa. Maani ihmiset lumoutuvat sinusta varmasti.
Nuorelle korealaisnaiselle matka uuteen kotimaahan on pitkä niin ajassa kuin kilometreissä mitattuna, mutta henkinen siirtymä on vielä suurempi. Tarkkaan säädelty hovietiketti jää taakse, kun Yi Jin muuttaa länsimaahan, vapaaseen ja sallivaan Ranskaan. Hovin lisäksi Yi Jin jättää jälkeensa myös ystävänsä, erityisesti tärkeän Kang Yeonin, joka ei lausu ääneen sanoja mutta jonka kanssa Yi Jinilla on sanaton yhteys.

Elämä uudessa ympäristössä ei kuitenkaan ole mutkatonta. Hovitanssijassa keskeisiksi asioiksi nousevatkin niin muukalaisuus kuin erilaisuus. Yi Jin ei pidä siitä, miten ihmiset katsovat häntä kuin jonkinlaista eksoottista ilmestystä. Kammottavalla tavalla eräs eläintarhavierailu rinnastuu siihen, miten eksotiikkaa katsotaan.

Yi Jin kaipaa kotimaahansa, joka kuitenkin elää mullistusten kourissa. Kiinnostavasti tarinassa tuodaan esille yhteiskunnallista epävakautta ja sitä, miten Kiina ja Japani taistelevat herruudesta Korean niemimaalla. Mullistuksiin kietoutuu myös Yi Jinin kohtalo, ja Koreaan palatessaan nainen joutuu miettimään, onko hän kotonaan enää sielläkään.

Hovitanssija ei ole helppo kirja. Se ei ole järin juonivetoinen vaan pysähtyy hetkiin ja tunnelmiin vaatien myös lukijaa pysähtymään mukanaan. Samalla tarina onnistuu kietoutumaan lukijan ympärille niin, että Yi Jin säilyy mielessä varmasti pitkään. Tarina on traaginen ja melankolinen sortumatta ylisanoihin tai paisutteluun. Tyylikkäästi tunteisiin vetoava, sitä Hovitanssija on.

Kiehtovuutta lisää se, että romaanin lähtökohtana on tositarina hovitanssijasta, johon ranskalaisdiplomaatti rakastui. Vähäisten tietojen pohjalta on syntynyt kaunis tarina, johon kannattaa tutustua. Romaani avaa Korean historiaa mielenkiintoisesti mutta erityisesti se antaa mahdollisuuden kurkistaa erään kiehtovan naisen mahdolliseen tarinaan ja osoittaa, että erilaisuuden kokemuksessa on jotain hyvin ajatonta.

Hovitanssijasta kirjoittavat myös ainakin Jane, Kirjaluotsi, Kirjahilla ja Mikko.

Kiitos kustantajalle arvostelukappaleesta!

Kommentit

  1. Kiinnostava teos. Olen lukenut kirjailijan kaksi aiempaa teosta ja tykkäsin niistä tosi paljon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä kuuntelin joskus Jään luoksesi -romaanin, mutta Pidä huolta äidistä on edelleen lukematta. Se alkoi nyt kiinnostaa.

      Poista
  2. Tästä tuli hieman mieleeni Min Jin Leen Pachinko, jossa liikutaan osittain samassa ajassa (ja maassakin). Historialliset romaanit kiinnostavat ja tämä kiinnostaa nyt aivan erityisesti. Täytyy malttaa joulukuulle, jolloin kirjasta pitäisi tulla englanninnos.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulle tämä oli ihan ensimmäinen 1800-luvun Koreaan sijoittuva teos. Tuntuu, että historia avautui hyvin kiehtovasti tämän kautta.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tove Jansson: Muumipappa ja meri

"Eräänä iltapäivänä elokuun lopulla kulki eräs isä puutarhassaan ja tunsi olevansa tarpeeton. Hän ei tiennyt mihin ryhtyisi, sillä kaikki mitä oli tehtävä oli jo tehty, tai sitten joku muu oli juuri siinä puuhassa."
Muumipappa ja meri lähtee liikkeelle hetkestä, kun Muumipappa huomaa olevansa tarpeeton. Hänellä ei ole mitään tekemistä eikä kukaan tunnu häntä tarvitsevan. Hän haaveilee suuresta seikkailusta ja päättää viedä perheensä majakkasaarelle. Vaikka muumiperhe saapuu saarelle yöllä, ei majakan valo pala.
- Ei majakkaa niin vain sammuteta, sanoi isä. - Jos mikään on varma, niin se että majakka palaa. Maailmassa on eräitä ehdottoman varmoja seikkoja, esimerkiksi merivirrat ja vuodenajat ja se, että aurinko nousee aamuisin. Ja että majakkavalot palavat.
Vakuutteluistaan huolimatta Muumipappa joutuu toteamaan, että majakan valo on todellakin sammunut. Majakanvartijaa ei löydy, ja saarella on jotain outoa. Salaperäinen kalastaja asuu pienessä mökissään ja välttelee muita, e…

Kristin Hannah: Satakieli

"Vianne sulki silmänsä ja ajatteli: Tule jo kotiin, Antoine.
Enempää hän ei sallinut itselleen, vain yhden hiljaisen pyynnön. Miten hän selviytyisi yksin tästä kaikesta – sodasta, kapteeni Beckistä, Isabellesta?"


Kristin Hannahin romaani Satakieli tarkastelee toista maailmansotaa ja saksalaisten osuutta siinä näkökulmasta, joka ei usein tule esille: nyt ollaan Ranskassa, jonka natsit ovat miehittäneet. Keskitysleirit jäävät enimmäkseen taustalle, mutta saksalaisten uhka on läsnä vahvasti.

Vianne on nuori perheenäiti, jonka puoliso joutuu sotaan. Vianne huolehtii pariskunnan Sophie-tyttärestä ja yrittää pärjätä säännöstelyn ja pelottavien uutisten keskellä. Elämää saapuu Pariisista sekoittamaan Viannen pikkusisko Isabelle, joka ei halua taipua uhkien ja vallanpidon alle. Nuori nainen liittyy vastarintaliikkeeseen ja on valmis vaarantamaan paljon vastustaakseen vallitsevaa yhteiskunnallista tilaa.

Tarina sijoittuu kahdelle aikatasolle. Liikkeelle lähdetään vuodesta 1995, kun Vi…

Alex Michaelides: Hiljainen potilas

"Alician asianajaja oli niin ikään paikalla, mutta Alicia pysyi vaiti koko tapaamisen ajan. Silloin tällöin hänen kalvakat huulensa värähtelivät, mutta ääntä ei kuulunut. Hän ei vastannut ainoaankaan kuulustelijan esittämään kysymykseen eikä sanonut mitään edes siinä vaiheessa, kun tämä syytti häntä Gabrielin murhasta ja määräsi hänet pidätettäväksi. Alicia ei suostunut sen enempää kiistämään kuin myöntämäänkään syyllisyyttään.
Hän ei puhunut enää koskaan."

Hiljainen potilas kertoo nimensä mukaisesti hiljaisesta potilaasta. Hän ei ole pelkästään hiljainen vaan lähes täysin eristäytynyt muista ja oikeastaan kaiken vuorovaikutuksen ulottumattomissa.

Hiljainen potilas on Alicia Berenson. Hän on taiteilija ja murhaaja, joka ampui raa'asti aviomiehensä ja vaikeni sen jälkeen. Yleisen mielipiteen tuomitsema nainen näyttäytyy tarinassa monenlaisessa valossa: jonkun mielestä hän on väkivaltainen ja arvaamaton, jonkun mielestä herkkä ja kykenemätön tappamaan ketään. Mikä on totuus?