Siirry pääsisältöön

Heidi Köngäs: Mirjami

Jatkamme töitämme ihan hiljaisina, vain radio on auki, uutisten välillä soitetaan surumusiikkia. Helsinkiä pommitettu, paljon kuolonuhreja, sanotaan uutisissa.Ajatukset sakkaavat. Loukkaantuneita. Kuolonuhreja. Tavallisia ihmisiä.
Heidi Köngäs: Mirjami
Otava 2019
357 sivua
Äänikirjan lukija Mirjami Heikkinen
Kesto 7 t 32 min

Mirjami on Sandran tyttäristä keskimmäinen – äidin tarinaan päästiin tutustumaan romaanissa Sandra (2017), mutta Sandran tarinaa ei tarvitse tuntea pystyäkseen uppoutumaan Mirjamin ja hänen läheistensä elämään Mäntässä. Sotavuosien varjo on pitkä ja se vaikuttaa niin Mirjamin kuin hänen sisartensa Soilin ja Annikin elämään. Tarinan kertojia ovat sisaret ja heidän äitinsä.

Lähtöpiste on 1920-luvun lopulla, kun kaikki kotitalosta myydään. Perhe pakkaa vähät tavaransa ja muuttaa uudelle kotiseudulle, sinne mihin oli valtavan pitkä matka. Matkalla saavuttiin ensin Vilppulaan, mistä jatkettiin lopulliseen määränpäähän Mänttään.
Ympärillä oli vain suota ja lepikkoa, mutta meidän tontille oli nopeasti kyhätty koppeli, jossa oli vain yksi huone. Me juostiin katsomaan sitä koppelia ja siellä tuoksui tuoreelle puulle.
Mäntässä perhe rakentaa uuden alun elämälleen. Samaan aikaan lapset kasvavat. Pojat joutuvat silmätysten sodan kanssa tavalla tai toisella, tyttäret etsivät omia suuntiaan yhteiskunnassa, joka muuttuu valtavasti ja avautuu vähitellen maailmalle. 1920-luvulta 1940-luvun lopulle on lopulta vain hetki, mutta henkinen matka on suuri. Mitä sodan keskellä eläneet voivat elämältään odottaa?
Istun paikoillani ja näen kylmän aamun jo valkenevan. Kaikki siintää edessäpäin kuin horisontin kapea, pian jo päiväksi venyvä punainen viiva.
Heidi Köngäs kirjoittaa tavattoman kauniisti. Sodan varjojen keskellä elävä tarina ilmentää sitä, miten laajasti ja raskaasti sota satuttaa ja jättää jälkensä. Nuorten naisten tarinoissa on kaihoa ja kauneutta, ja kotirintamalla joudutaan alati pohtimaan, mitä kuuluu veljille, jotka joutuvat rintamalle. Samaan aikaan on kuitenkin tarjolla myös rakkautta, työtä ja mahdollisuuksia katsoa eteenpäin. Erityisesti tilaa saa Mirjamin ja hänen rakastettunsa välinen suhde.

Hieman minua mietitytti tarinaa kuunnellessa kieli, joka kyllä on kaunista mutta paikoin sisältää kovin nykyaikaista sanastoa. En osaa sanoa, miten 1940-luvulla tavattiin puhua, mutta jotkut sanat pistivät korvaan kovin nykyaikaiselta tuntuvina.

Romaanista kirjoitetaan myös näissä blogeissa: Kirja vieköön! ja Tuijata. Kulttuuripohdintoja.

Kommentit

  1. Nykyajan sanasto häiritsi minuakin. Paikoin erittäin hienoa tekstiä. Henkilönimiä oli turhan paljon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tekstin hienous kiinnitti huomioni useaan kertaan, kun tarinaa kuuntelin, mutta huomiota tosiaan kiinnittivät myös nuo nykyaikaisilta tuntuvat sanat. Köngäs kirjoittaa kauniisti.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin

Kaikki mitä tarvitsin tai halusin oli kodin ja yhteisön näkökulmasta väärin. Siksi se kaikki oli pidettävä salassa. Olin lapsesta asti tottunut kätkemää omat tarpeeni, ja siihen oli aina liittynyt ahdistus, häpeä ja kylmä yksinäisyyden tunne. Noina vuosina ristiriita kasvoi niin valtavaksi, että halusin vain olla rauhassa. Samaa halusivat ystäväni. He pakenivat kodin sääntöjä, uhkailua ja väkivaltaa karkaamalla, ja minä lähdin heidän mukaansa. Kun lähdimme, meillä ei enää ollut kotia. Olimme yhteiskunnalle näkymättömiä ja yhteisön silmissä hylkiöitä, mutta meillä oli toisemme. Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin WSOY 2022 kansi Anna Makkonen 226 sivua Ujuni Ahmed on 3-vuotiaana Somaliasta Suomeen muuttanut musliminainen, joka avaa Elina Hirvosen kanssa kokemuksiaan ja elämäntarinaansa kirjassa Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin . Teos on tarkoitettu ensisijaisesti Ujuni Ahmedin kaltaisille, jotka kokevat olevansa vääränlaisia ja erilaisia

Tuuve Aro: Lihanleikkaaja

"Hän kosketti nenäänsä ja ajatteli että se oli hänet pettänyt. Hän kumartui ja asetti päänsä pölkylle. Kirvestä oli hankala pidellä mutta se osui kohteeseen nirhaisten nenänpäästä palan joka jäi ihosta roikkumaan." (Novellista Haju ) Tuuve Aro: Lihanleikkaaja (WSOY 2017) 153 sivua Tuuve Aron novellikokoelma Lihanleikkaaja  on tuttua Aroa: Vinksahtaneisuutta ja absurdiutta tarjoillaan lukijalle tiiviissä paketeissa. Arkisiin tilanteisiin sekoittuu mystisyyttä, joka jää paikoin mietityttämään pitkäksi aikaa. Kahdentoista novellin joukosta löytyy monenlaisia lukukokemuksia. Aloitusnovelli Suojatie  etenee varsin ennalta arvattavasti mutta päättyy kauniisti: Hetken verran kurjet pysyivät tiukasti muodossaan kuin yhteisen mielen liikuttamana, sitten aura jo hajosi ja muutti suuntaa. Kokoelman päättävä Kahdet kasvot  puolestaan on ilahduttava tarina Tomista, jonka elämän lähtökohdat eivät ole loistokkaat ja jolle arkea ovat asiat, joista nykytodellisuudessa nostettaisii