Tuo harmaa tiistaiaamu oli tuhansien kilometrien liftausmatkan ensimmäinen päivä. Seuraava etappini olisi Latvian pääkaupunki Riika, mutta lopullinen päämäärä oli huomattavasti kauempana. Olin päättänyt liftata Tallinnasta Iranin pääkaupunkiin Teheraniin, koska molempien kaupunkien nimi alkoi T:llä. Se oli minulle riittävän hyvä syy lähteä matkaan.
Emma Vepsä: Tie Teheraniin – peukalokyydillä Iraniin Atena 2019 278 sivua |
Emma Vepsän teos Tie Teheraniin kuvaa sellaista matkustamisen tapaa, johon itse en kykenisi. Tiedän, että minulla ei riittäisi rohkeus matkata tuhansia kilometrejä liftaamalla: eihän sitä koskaan tiedä, millaisen sekopään kyytiin osuu!
Vepsä kuitenkin matkustaa rohkeasti mutta ei hullunrohkeasti. Hän tiedostaa riskejä ja luottaa vaistoihinsa. Lisäksi hän onnistuu matkustamaan määränpäähänsä, Tallinnasta Teheraniin, ja vielä vähän pidemmällekin. Tuhansien kilometrien matkalle mahtuu monenlaisia autoilijoita ja vain muuan ikävä kokemus. Liftatessaan Emma Vepsä kohtaa uusia ihmisiä ja uusia paikkoja. Edes yhteisen kielen puuttuminen ei useinkaan ole este, kun matka jatkuu kohti Irania.
Olin onnekas niin kyydin saamisessa kuin liftaussäässäkin. Paul-niminen mies poimi minut kyytiin vain viiden minuutin odottelun jälkeen. Hänellä oli suuret silmälasit ja pikimustat kulmakarvat. Meillä ei oikeastaan ollut yhteistä kieltä, mutta silti hän puhua pälpätti iloisena koko matkan ja osoitteli asioita ympärillämme. Hymyilin ja nyökyttelin höpötyksen tahtiin.Tie Teheraniin on todella mielenkiintoinen kirja. Se ei kutistu vain matkanteon kuvaamiseksi vaan Emma Vepsä tarjoaa lukijalle mielenkiintoista tietoa paikoista, jotka hän matkallaan kohtaa. Näkökulma on erilainen kuin mitä olen aiemmin tavannut, ja kirjaa lukiessani opin paljon. Enpä esimerkiksi tiennyt, että maailmassa on sellainen valtio kuin Transnistria.
Ehkä enemmän kuin valtioista ja kansallisuuksista kirjassa on kuitenkin kysymys ihmisistä. Emma Vepsä kohtaa matkallaan tavallisia ihmisiä tavallisine arkineen, unelmineen ja huolineen. Kohtaamisia sävyttää hyväntahtoisuus ja luottamus kanssakulkijoihin. Se lämmittää mieltä valtavasti.
Selitin motiivini liftauksen taustalla ja että halusin kirjoittaa siitä mihin uskoin: suurin osa maailman ihmisistä on ihan mukavaa porukkaa ja toisille tarkoituksella pahaa tahtovat ihmiset ovat vähemmistö. Halusin ihmisten hyväntahtoisuuden vietäväksi heittäytymällä osoittaa tämän myös käytännössä.Tie Teheraniin ei ole minulle kirja, joka herättää levottoman matkakuumeen. Se on kirja, jonka äärelle on ihanaa uppoutua omalla kotisohvalla. Olen onnellinen siitä, että saan matkata Vepsän mukana ja kohdata ihmisiä ilman, että minun tarvitsee tehdä muuta kuin kääntää sivua.
Emma Vepsän kirjasta muualla: Kirjala.
Keski-kirjastojen lukuhaaste: 49. Kirjan nimessä on jokin kaupunki.
Tämä on kyllä kiinnostava kirja ja jotenkin tuo Vepsän kuvaama ihmisten avuliaisuus ja hyväntahtoisuus vaan aina yllättävät tällaisen kyynikon. Minustakaan ei tuollaiseen reissuun olisi.
VastaaPoistaTuosta avuliaisuudesta ja hyväntahtoisuudesta jäi kyllä hyvä mieli. :)
Poista