Katri Alatalo: Ikuisesti, siskoni

Tuuli yltyi, se kantoi yhä kylmempää jäätä ja kovempia sanoja, näkymättömiä kivensiruja, joista huokui raivo ja ikuisuus. 

Luulit olevasi meitä viisaampi, kuolevainen, koe siis voimamme nyt. Sinusta tulee kuolematon kuten meistä. Pystytkö kantamaan sellaisen voiman?

Ei, ei. En minä mitään sellaista pyytänyt. Doilidh –

Katri Alatalo: Ikuisesti, siskoni
Gummerus 2019
471 sivua

Katri Alatalon fantasiaromaanin Ikuisesti, siskoni päähenkilö on Caitriona, Cat, joka on kuolematon. Ikuinen nuoruus kuulostaa ensi alkuun tavoittelemisen arvoiselta, mutta Cat on tuomittu kuolemattomuuteen nuoruutensa valtavan virheen vuoksi. Nainen kantaa tuomiotaan mukanaan vuosikymmenestä toiseen, katsoo harvojen läheistensä vanhenemista ja maailman muuttumista.

Cat on druidi, jolla on mystisiä voimia ja kyky keskustella jumalten kanssa. Jumalat vain ovat jäämässä unohduksiin, kun ihmiset eivät enää usko entisaikojen jumaliin vaan suuntaavat henkisyytensä muualle. Uutta toivoa ikiaikaisille jumalille tuo Gilly, jolla on mittavia voimia ja josta tulee Catin oppilas.

Catin ja Gillyn yhteinen matka muodostaa tarinan toisen juonteen. Toinen juonne syntyy Catin menneisyydestä, kun hän haluaa malttamattomasti taistelemaan ja elää tavallista ja ilmeisen onnellista lapsuutta ja nuoruutta vanhempiensa sekä pikkusiskonsa Lilin kanssa. Nuoren naisen malttamattomuus kuitenkin johtaa harkitsemattomaan päätökseen, ja viimein Cat päätyy miekkoineen loputtomaan sotaan. Koko ajan läsnä ovat kaihoisa epätoivo ja kalvava syyllisyys. Cat ei anna anteeksi itselleen menneisyytensä virhettä mutta ei yksinäisyydessään löydä anteeksiantoa mistään muualtakaan.

Hän ei tuntenut kuolemattomuutta, mutta syyllisyyden hän tunsi. Se oli asettunut painoksi vatsanpohjaan. Se oli hellittämätön, kivulias, tiukasti paikallaan. Teki mieli kyyristyä sen ympärille, maata jossakin ja kuolla.

Kuolema ei kuitenkaan ole kuolemattomalle vaihtoehto, vaan hänen tehtävänään on jatkaa maallista kulkuaan. Cat ja Gilly vaeltavat parantamassa vaaralliseen varjotautiin sairastuneita ja keräävät työssään kiitosta ja kunniaa. Samalla he kuitenkin herättävät kiinnostusta myös vaarallisilla tahoilla, eikä Catin erityislaatuisuus jää huomaamatta. Juoni vetääkin tarinassa niin hyvin, että kirjaa on vaikea lasketa käsistä ennen kuin selviää, mitä Catille tapahtuu.

Ikuisesti, siskoni on haikean kaunis ja taitavasti kirjoitettu romaani, jota lukiessa on helppo matkata Catin, Gillyn ja Lilin maailmaan, niin elävää miljöökuvaus on. Tarinassa on viehättävää kelttiläisvivahdetta ja kaiken kaikkiaan senlaatuista tenhoa, että kirjan kansien sulkeuduttua romaanin fantasiamaailma kulkee mukana mielessä vielä hyvän aikaa.

Katri Alatalon romaanista muualla: Kirjavinkit, hyvähuomen, Siniset helmet, Yksi luku vielä ja Kirjasähkökäyrä.

Kirja löytyi kirjaston suositteluhyllystä, joten kuittaan tällä fantasiaromaanilla Keski-kirjastojen lukuhaasteesta kohdan 7: Kirjaston työntekijän suosittelema kirja. Helmet-haasteesta kuittaantuu vastaava kohta eli 50: Kirjaston henkilökunnan suosittelema kirja.