Siirry pääsisältöön

Sarah Winman: Kani nimeltä jumala

"'Ai', sanoin ja katsoin kanin kastanjanruskeaa turkkia, valkoista häntää ja kahta pientä papanaa, jotka olivat pudonneet sen takapuolesta, ja ajattelin, että se tosiaan näyttikin pojalta.
'No mikä sen nimi voisi olla?' kysyin.
'Jumala', veli sanoi mahtipontisesti."
Sarah Winman: Kani nimeltä jumala
Tammi 2012
Alkuteos When God Was a Rabbit 2011
Suomentanut Aleksi Milonoff
325 sivua

Sarah Winmanin esikoisteos Kani nimeltä jumala jäi jo vuosia sitten mieleeni kiittävien arvioiden ja erikoisen nimensä takia. Kun bongasin romaanin kirjaston hyllystä, lähti se isompia miettimättä mukaani.

Romaanin päähenkilö ja minäkertoja on Elly, joka syntyy 1960-luvun lopulla essexiläisperheeseen Joen pikkusiskoksi. Joe on sisarelleen tärkeämpi kuin kukaan muu, ja juuri Joe hankkii Ellylle kanin, joka nimetään jumalaksi ja jolla on myöskin suuri merkitys Ellyn elämässä.
'Sanoinhan, että hankin sinulle oikean ystävän.'
'Se on kani!' sanoin ihastuksesta suunniltani.
Merkittävä henkilö Ellyn elämässä on myös koulukaveri Jenny Penny, joka osaa tehdä taikoja ja elää erilaisessa maailmassa kuin Elly. Vaikka vuodet vievät tytöt erilleen toisistaan, ovat he aina olemassa toisilleen.
Hän oli toisesta maailmasta, erilainen. Mutta niin olin minäkin, salaa. Hän oli puuttuva palaseni, vastakappaleeni.
Romaani on eräänlainen kasvutarina, kuvaus Ellyn elämästä lapsuudesta aikuisuuteen saakka. Ensimmäinen osa kattaa ajanjakson lapsuusvuosista 1990-luvulle, kun sisarukset jättävät lapsuudenkotinsa. Elly muuttaa Lontooseen, Joe New Yorkiin. Toisessa osassa keskitytään aikuisuuteen ja uuden vuosituhannen koittoon, kun maailman myllerrykset ulottuvat myös Joen ja Ellyn elämään.

Kani nimeltä jumala on viehättävä. Erityisesti ensimmäisessä osassa on aivan omanlaistaan lumoa, suorastaan unenomaista tenhoa, joka vetoaa. Ellyn tapa katsella maailmaa on naiivin viehättävä, ja Sarah Winman tavoittaa upealla tavalla lapsenomaisen katseen. Toisen osan realistisuus on sekin vetoavaa mutta ei kosketa minua ensimmäisen osan tavoin. Ehkä olisinkin suonut tarinan jäävän kokonaisuudessaan ensimmäiseen osaan, joka viehätti minua toista enemmän.

Kirjasta ovat kirjoittaneet myös esimerkiksi Sara, Kirsi, Mannilainen, Amma ja Jassu.

Keski-kirjastojen lukuhaasteessa Kani nimeltä jumala asettuu kohtaan 27. Kirja sijoittuu vuosikymmenelle, jolla synnyit. Ei toki kokonaan mutta mielestäni riittävän paljon.

Kommentit

  1. Minullekin tämä kirja on painunut mieleen nimenomaan nimensä takia. Ostin sen joskus aikeenani lukea se "piakkoin", mutta edelleen se lopjuu hyllyssä lukemattomana. Siksi erityisen kiinnostuneena luin sinun kirjoituksesi tästä. Oikeastaan tämä vaikuttaakin ihan erilaiselta kuin olin kuvitellut. En siis itse kirjasta ole juuri mitään lukenut. Täytyypä noukkia kirja kotiin päästyäni esille jostain hyllyn syövereistä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kovin paljon tästä on tykätty, ja ehkä siksi odotukseni olivat tosi korkealla. Kiva olisi kuulla, mitä sinä tästä pidät, jos kirjan hyllystäsi löydät ja luet. :)

      Poista
  2. Luin tämän muutama vuosi sitten ja pidin siitä paljon. Oli ihan yllättävän hyvä. Kirja oli hyllyssä pitkän aikaa, koska vierastin kirjan erikoista nimeä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo nimi on kyllä kiehtova. Minua se on ehkä pitänyt loitolla näinkin pitkään, vaikka moni sitä kehui jo vuosia sitten.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Shelley Read: Minne virta kuljettaa

  Eräänä yönä matalien pilvien riippuessa laakson yllä me kaksi – syntymätön lapseni ja minä – käperryimme pesäämme huopien alle, ja siellä maatessani kuvittelin kaikkien metsän eläinten tekevän samoin, asettuvan levolle, kääriytyvän kerälle omaan lämpöönsä. Mietin, että jotkut metsän äideistä tunsivat lastensa potkivan sisällään aivan samalla tavalla, kun toiset taas ruokkivat ja hoivasivat ja suojelivat jälkeläisiään niin kuin minä pian tekisin. Ajattelin kaikkea sitä elämää, joka alkoi, kesti ja päättyi ympärilläni, suurimmasta karhusta pienimpään hyönteiseen, siemeneen, nuppuun ja kukkaan. Metsässä en ollut yksin. Olin varma, että juuri se oli yksi niistä asioista, joita Wil oli yrittänyt selittää minulle. Syleilin lempeästi vatsani kumpua, sekä lastani että myös jotain muuta, jotain sanoin kuvaamatonta valtavuutta, jonka osa tunsin olevani. Shelley Read: Minne virta kuljettaa Otava 2023 alkuteos Go as a river suomentanut Jaakko Kankaanpää äänikirjan lukija Mirjami Heikkinen kesto

Tiina Raevaara: Minä, koira ja ihmiskunta – Lajien välisen yhteiselon historia

Ihmisen kulttuuri ja yhteiskunta eivät kuitenkaan sisällä pelkästään ihmisiä. Ei ole olemassa mitään puhtaasti ihmistä sisältävää kokonaisuutta. Elämme pienellä pallollamme yhdessä toisten lajien kanssa. Muut eläimet ovat muokanneet kulttuuriamme ja rakentaneet yhteiskuntaamme. Tai ehkä asia pitäisi sanoa näin: ihmiskunta on muokannut itseään ja maailmaansa muiden eläinlajien avulla. Tiina Raevaara: Minä, koira ja ihmiskunta – Lajien välisen yhteiselon historia Otava 2022 317 sivua Tiina Raevaara on suunnattoman taitava kirjoittaja, ja siitä on osoitus tämäkin: Minä, koira ja ihmiskunta – Lajien välisen yhteiselon historia  on kiehtova ja hyvin kirjoitettu tietoteos ihmisen ja hänen parhaan ystävänsä yhteisestä taipaleesta historian hämäristä nykypäivään. Kokonaisuuteen nivoutuu luontevasti anekdootteja kirjailijan kokemuksista koirien ja muiden eläinten kanssa. Kimmoke kirjan olemassaoloon löytyy mitä ilmeisemmin kirjailijasta itsestään: "Kaikista eläinlajeista nimenomaan koira o