Ja täällä mä nyt olen, ilman muita suunnitelmia, pysähtelen välillä, suljen silmät. Mietin, mistä asti tulee tuuli, joka kasvoihin nyt osuu. Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan mulla on tilaa kunnolla ajatella. Ajatella esimerkiksi sua. On niin paljon kaikenlaista, mitä mä olen halunnut sulle sanoa, ja senkin takia mä olen nyt täällä. Syksyllä tulee kuluneeksi kolmekymmentä vuotta siitä, kun sä et palannut kotiin.
Eeva on kadottanut veljensä. Juha katosi laivalta muutamia kuukausia ennen kahdeksantoistavuotispäiväänsä. Kotona oli odottamassa auto, vuosimallin -83 Mazda 626, kotiin jäi punainen toppatakki muistuttamaan veljestä, joka ei yhtäkkiä enää palaa.
Juha katosi Vaasanlaivojen M/S Fennia-alukselta, joka matkasi Sundsvallista Vaasaan. Nuorukainen nähtiin viimeksi sunnuntai-iltana 6.8.1989 klo 23. Sen jälkeen havaintoja ei ole. Kaverit Ketola ja Kuusela tulevat seuraavana päivänä ilmoittamaan, että Juhaa ei enää nähty, jonnekin se jäi. Siitä alkaa perheenjäsenten odottaminen, kaipaus ja jäytävä kipu.
Mustarastaan taustalla on todellinen tarina. Eeva Soivion veli katosi 1980-luvun lopulla, ja romaani pohjautuu Inka Nousiaisen ja Eeva Soivion keskusteluihin sekä Soivion monologinäytelmään Mustarastas, kadonnut veli, joka sai ensi-iltansa KOM-teatterissa vuonna 2017. Eeva Soivio on äänikirjaversion lukija.
Inka Nousiainen sanallistaa yhden ihmiskohtalon tavattoman kauniisti. Mustarastas on haikea ja äärimmäisen hienovireisesti rakennettu kuvaus siitä, mitä läheisille tapahtuu, kun yksi joukosta katoaa. Tarina tekee kipeää ja on samalla lohdullinen. Se on myös tarpeellinen muistutus siitä, miten arvaamatonta elämä voi olla. En voi kuin ihailla Nousiaisen taitoa kirjoittaa.
Romaanista on kirjoittanut myös ainakin Helmi Kekkonen.
 |
| Inka Nousiainen: Mustarastas WSOY 2019 151 sivua Äänikirjan lukija Eeva Soivio Kesto 3 t 11 min. |
Eeva on kadottanut veljensä. Juha katosi laivalta muutamia kuukausia ennen kahdeksantoistavuotispäiväänsä. Kotona oli odottamassa auto, vuosimallin -83 Mazda 626, kotiin jäi punainen toppatakki muistuttamaan veljestä, joka ei yhtäkkiä enää palaa.
Juha katosi Vaasanlaivojen M/S Fennia-alukselta, joka matkasi Sundsvallista Vaasaan. Nuorukainen nähtiin viimeksi sunnuntai-iltana 6.8.1989 klo 23. Sen jälkeen havaintoja ei ole. Kaverit Ketola ja Kuusela tulevat seuraavana päivänä ilmoittamaan, että Juhaa ei enää nähty, jonnekin se jäi. Siitä alkaa perheenjäsenten odottaminen, kaipaus ja jäytävä kipu.
– Nyt on paha tilanne, Juha ei tullut takaisin.Mustarastas on veljen muistelemista ja samalla kuvausta elämästä, joka kulkee eteenpäin ilman poikaa ja veljeä. Eeva, äiti ja veljet odottavat jonkinlaista viestiä, sillä pahinta on, ettei tiedä. Tulee aika, kun tieto kuolemastakin olisi parempi kuin jatkuva epätietoisuus. Ja samalla elämä jatkuu, perheenjäsenet muuttuvat ja muuttavat. Juha pysyy aina nuorena.
Janin rauhoitteleva ääni kuului luurista läpi. Kuulemma se lähtisi ajamaan heti kotiin.
Puhelun jälkeen äiti taittui polviensa päälle ja alkoi itkeä, eikä se ollut ihmisen itku, se oli eläimen itku, rannan lintujen huuto. Se oli jotain sellaista, että kun sen kerran on kuullut, niin sitä ei unohda koskaan.
Mustarastaan taustalla on todellinen tarina. Eeva Soivion veli katosi 1980-luvun lopulla, ja romaani pohjautuu Inka Nousiaisen ja Eeva Soivion keskusteluihin sekä Soivion monologinäytelmään Mustarastas, kadonnut veli, joka sai ensi-iltansa KOM-teatterissa vuonna 2017. Eeva Soivio on äänikirjaversion lukija.
Inka Nousiainen sanallistaa yhden ihmiskohtalon tavattoman kauniisti. Mustarastas on haikea ja äärimmäisen hienovireisesti rakennettu kuvaus siitä, mitä läheisille tapahtuu, kun yksi joukosta katoaa. Tarina tekee kipeää ja on samalla lohdullinen. Se on myös tarpeellinen muistutus siitä, miten arvaamatonta elämä voi olla. En voi kuin ihailla Nousiaisen taitoa kirjoittaa.
Romaanista on kirjoittanut myös ainakin Helmi Kekkonen.
Kommentit
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!