Siirry pääsisältöön

JP Koskinen: Tulisiipi

"Moottori ulvoi, pakokaasu painui siipien alle, vauhti kiihtyi ja yhtäkkiä olin jo ilmassa. Tuntui, kuin olisin juuri eilen kivunnut koneesta ulos ja Nikolai olisi tuhertanut vihkooni merkintöjään. Puhkaisin usvan, sen yläpuolella oli aivan kirkasta. Sydämeni jätti muutaman lyönnin väliin, ääretön taivas oli typerryttävän kaunis."
JP Koskinen: Tulisiipi
Like 2019
351 sivua
Äänikirjan lukija Toni Kamula
Kesto 10 t 1 min

JP Koskisen uutuusromaani Tulisiipi vie lukijan ensin Amerikkaan, missä unelmien pitäisi olla toteutettavissa ja minne moni on unelmien perässä lähtenytkin. Kaarle on toisen sukupolven amerikansuomalainen, jonka suku on muuttanut Suomesta paremman elämän toivossa. Kun Amerikkaan iskee lama, alkavat houkuttelevat tiedot työläisten paratiisista kuulostaa koko ajan paremmilta.

Sitten lähdetäänkin Neuvosto-Karjalaan. Siellä pitäisi ahkeran työnteon tuottaa tulosta, siellä toivotetaan Amerikkaan lähteneet tervetulleiksi. Ja niin pakkaa Kaarlen perhe laukkunsa ja muuttaa maahan, jossa kaikki saavat osallistua päätöksentekoon ja jossa työläisiä arvostetaan.

Romaanin jännitteisyys syntyykin pitkälti tästä muutoksesta. Lukija tietää, että muuttaminen Neuvostoliittoon on riskialtis hanke, ellei romaanissa historiaa ole ihan uusiksi kirjoitettu. Eikä ole. Kauan ei mene, kun tunnelma uudessa kotimaassa alkaa kiristyä ja Kaarlen vanhemmat, varsinkin äiti, alkavat pohtia, oliko lähtö Amerikasta sittenkään järkevää.

Kaarle on kuitenkin melko lailla irrallaan vanhempiensa huolista. Nuorta poikaa, tarinan alkaessa lasta, kiinnostaa vain lentäminen. Poika tuntuu olevan hieman jalat irti maasta koko ajan eikä ole moksiskaan, vaikka joutuu uudessa kotimaassaan opettelemaan uuden kielen ja omaksumaan uuden nimenkin: Kaarlesta tulee Gennadi Zamorozkin, joka saa huomata monessa tilanteessa, että viisaampaa on puhua venäjää tai vaieta kuin lausua sanottavansa englanniksi tai suomeksi.

Unelma on se, mikä Kaarlea ympäröi koko tarinan ajan. Poika ei halua muuta kuin lentää, ja kun siihen avautuu mahdollisuus Neuvostoliitossakin, saattaa lukija päätyä pohtimaan, onko ympäröivä maailma lopulta ratkaiseva, jos unelmoi riittävästi. Kaarle saa lukijan puolelleen intohimollaan ja vankkumattomalla uskollaan tilanteissa, joissa moni jo luovuttaisi.

Tulisiipi on vetävä ja kertakaikkisen mainio lukukokemus. Tarina vie mukanaan, herättää tunteita ja sekoittaa kiehtovasti fiktiota ja historiallisia faktoja. Lopetuskin on senlaatuinen, että se jää kutkuttelemaan lukijan mielikuvitusta juuri sopivasti.

Tulisiivestä kirjoittaa myös Kirsi, joka oli kuuntelemassa kirjailijan haastattelua.

Keski-kirjastojen lukuhaasteesta kuittaan kohdan 32.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Mauri Kunnas: Hui kauhistus!

"- Äiti, minkä tähden me oikein kummittelemme? kysyy Hemppa. - Jaa-a, luulenpa, että ihmisten elämä olisi aika tylsää ilman jännittäviä kummitusjuttuja." Mauri ja Tarja Kunnas: Hui Kauhistus! (Otava 2011) Julkaistu alun perin 1985 43 sivua Meillä on ollut tapana, että yritämme hankkia omaan kirjahyllyyn kirjat, joiden pohjalta tehdyt teatteri- tai muut esitykset olemme lasten kanssa nähneet. Esimerkiksi Fedja-setä, kissa ja koira sekä Ronja, ryövärintytär  on nähty teatterissa. Tämän nyt esittelyssä olevan  Hui Kauhistuksen!  näimme lastenoopperana Savonlinnan oopperajuhlilla vuonna 2006. Hankin kirjan omaksi jo tuolloin, mutta koska se katosi, ostin tilalle uudemman painoksen pari vuotta sitten. Hui Kauhistus!  koostuu pienistä tarinoista, joissa käsitellään pelkoja sympaattisella tavalla. Esimerkiksi ensimmäisessä tarinassa, joka on nimeltään  Kummitusten yö , esillä ovat Pippendorfin kartanon kummitukset, jotka valmistautuvat yötä varten. Äiti komentaa perhettää

Tove Jansson: Muumipappa ja meri

"Eräänä iltapäivänä elokuun lopulla kulki eräs isä puutarhassaan ja tunsi olevansa tarpeeton. Hän ei tiennyt mihin ryhtyisi, sillä kaikki mitä oli tehtävä oli jo tehty, tai sitten joku muu oli juuri siinä puuhassa." Tove Jansson: Muumipappa ja meri (WSOY 2010) Alkuteos Pappan och havet ilmestynyt 1965 Suomenkielinen ensipainos 1965 Suomentanut Laila Järvinen Suomennoksen tarkistanut Päivi Kivelä 186 sivua Muumipappa ja meri  lähtee liikkeelle hetkestä, kun Muumipappa huomaa olevansa tarpeeton. Hänellä ei ole mitään tekemistä eikä kukaan tunnu häntä tarvitsevan. Hän haaveilee suuresta seikkailusta ja päättää viedä perheensä majakkasaarelle. Vaikka muumiperhe saapuu saarelle yöllä, ei majakan valo pala. - Ei majakkaa niin vain sammuteta, sanoi isä. - Jos mikään on varma, niin se että majakka palaa. Maailmassa on eräitä ehdottoman varmoja seikkoja, esimerkiksi merivirrat ja vuodenajat ja se, että aurinko nousee aamuisin. Ja että majakkavalot palavat. Kirjassa on J

Kassandra Montag: Tulvan jälkeen

Pearl oli vihainen, koska emme olleet yrittäneet auttaa heitä, ja minä yritin muistuttaa hänelle, että meidän oli tärkeää pysyä omissa oloissamme. Järkeilystäni huolimatta pelkäsin, että sydämeni oli kutistunut, kun vedenpinta oli noussut ympärilläni. Paniikki oli täyttänyt minut, kun vesi peitti maan, ja se työnsi tieltään kaiken muun ja kuihdutti sydämeni kovaksi, pieneksi möhkäleeksi, jota en enää tunnistanut. Kassandra Montag: Tulvan jälkeen HarperCollins Nordic 2020 alkuteos After the Flood suomentanut Hanna Arvonen äänikirjan lukija Pihla Pohjolainen kesto 14 h 2 min Suuren tulvan jälkeisessä ajassa eletään Kassandra Montagin romaanissa Tulvan jälkeen . Vesi on peittänyt alleen suuren osan maasta, ja luonnonvaroja on jäljellä enää. Ihmiskunnan rippeet taistelevat vähäisistä resursseista  ja yrittävät ehtiä ennen muita valtaamaan harvoja elinkelpoisia maa-alueita. Ikävät kohtaamiset ihmisten kesken ovat arkipäivää. Romaanin päähenkilö on aikuinen nainen, Myra, joka on jään