Siirry pääsisältöön

Sofia Lundberg: Punainen osoitekirja

"Hän kirjoittaa muutaman sanan, lajittelee uusia muistoja ja miettii, onko varmasti pannut ne oikeaan järjestykseen vai peräti kirjoittanut ne jo johonkin toiseen lukuun. Hänellä on niin paljon tapahtumia pidettäväksi järjestyksessä, niin monta vainajaa, jotka ovat olleet hänelle tärkeitä. Hän herättää henkiin osoitekirjan nimet, ihmiset jtka kulkivat ohitse ja jättivät jälkensä."


Sofia Lundberg:
Punainen osoitekirja
Otava (2018)
Alkuteos Den rödä adressboken 2017
Suomentanut Tuula Kojo
316 sivua
Äänikirjan lukija Karoliina Kudjoi
Kesto 9 tuntia 37 minuuttia.

Doris Alm on 96-vuotias ja tietää, että elinaikaa ei ole jäljellä enää paljon. Toisaalta hän ei sitä haluakaan vaan on valmis lähtemään. Kaikki rakkaat ympäriltä ovat jo kuolleet, paitsi Yhdysvalloissa asuva sisarentyttärentytär Jenny, joka on Dorikselle tärkeä ja jolle Doris alkaa kertoa elämäntarinaansa. Tukena on vuosikymmeniä mukana kulkenut punainen osoitekirja, johon Doris on merkinnyt elämänsä tärkeät henkilöt. Useimpien nimi on jo yliviivattu ja nimen viereen on kirjoitettu "Kuollut".

Doriksen muistelmien kautta hahmottuu elämä, joka on kantanut läpi kuohuvan maailman. 1930-luvun Pariisi muoteineen vaihtuu New Yorkiin ja hanttihommiin. Toinen maailmansota vaikuttaa suuresti ja tuo naisen monien koettelemusten kautta takaisin Eurooppaan ja viimein kotimaahan Ruotsiin.

Iäkkään ruotsalaisnaisen kautta muotoutuu kuva elämäntarinasta, joka pitää sisällään monenlaisia käänteitä, erilaisia ihmisiä ja useita valintoja. Doris on elänyt kiehtovan elämän, joka on sisältänyt niin hyvää kuin pahaa, niin oikeita kuin vääriä valintoja. Vai onko vääriä valintoja? Olisivatko toiset valinnat johtaneet parempaan vai vain erilaiseen elämään? Ainakaan Doris ei jää voivottelemaan vaan tuntuu olevan rauhassa elämänsä suhteen.

Olennainen kysymys toki on se, mikä elämässä lopulta on tärkeää. Mitä Doris vielä viimeisillä hetkillään ajattelee? Mitä hän kaipaa? Painavatko elämän vaakakupissa lopulta enemmän mallivuodet Chanelilla vai kohdatut ihmiset? Kauniisti kirjassa kuvataan vanhenemista ja kiehtovaa elämäntarinaa. Koskettavasti Punainen muistikirja tuo esille vanhan ihmisen yksinäisyyden tunteita ja sitä, millä tavoin vanhus kohdataan: vailla historiaansa ja ikään kuin hän ei itse kykenisi ymmärtämään tilaansa.

Punaisesta osoitekirjasta löytyy syvempiä teemoja ja teos antaa kyllä pohtimisen aihetta. Eittämättä romaani on kuitenkin viihdettä eräine kliseineen ja ennalta arvattavine juonenkäänteineen. Mutta vaikka viihdekirjallisuus ei yleensä minuun vetoa, onnistuu Punainen osoitekirja vetämään puolelleen, vaikkei mistään täydellisestä lukuelämyksestä voikaan puhua. Lundbergilla on taito herättää lukijan mielenkiinto ja saada päähenkilönsä elämään niin, että välillä huomasin odottavani, milloin taas pääsen kirjan pariin. Mainiota kesälukemista Lundberg lukijalleen tarjoaa.

Helmet 2018 -haaste: 48. Haluaisit olla kirjan päähenkilö – sitten joskus. Sovussa itsensä ja elämänsä kanssa, rauhassa valmis.

Kirjankansibingo: loma – ja bingo!


Punaisesta osoitekirjasta ovat kirjoittaneet myös esimerkiksi Susa, Riitta ja Amma.

Kommentit

  1. Yhdeksänkymppinen päähenkilö toi viihdekirjaan ihan uuden ulottuvuuden. Minäkin tykkäsin tästä, vaikka kliseinen olikin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, kivaa kun päähenkilönä on elämää nähnyt ja paljon kokenut ikäihminen.

      Poista
  2. Minusta oli aivan liian kliseinen, en innostunut. Onnea bingosta, minullakin on yksi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kliseitä kyllä riittää, mutta tällä kertaa en antanut niiden häiritä. :) Kiitos, onnittelut sinullekin bingosta!

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Shelley Read: Minne virta kuljettaa

  Eräänä yönä matalien pilvien riippuessa laakson yllä me kaksi – syntymätön lapseni ja minä – käperryimme pesäämme huopien alle, ja siellä maatessani kuvittelin kaikkien metsän eläinten tekevän samoin, asettuvan levolle, kääriytyvän kerälle omaan lämpöönsä. Mietin, että jotkut metsän äideistä tunsivat lastensa potkivan sisällään aivan samalla tavalla, kun toiset taas ruokkivat ja hoivasivat ja suojelivat jälkeläisiään niin kuin minä pian tekisin. Ajattelin kaikkea sitä elämää, joka alkoi, kesti ja päättyi ympärilläni, suurimmasta karhusta pienimpään hyönteiseen, siemeneen, nuppuun ja kukkaan. Metsässä en ollut yksin. Olin varma, että juuri se oli yksi niistä asioista, joita Wil oli yrittänyt selittää minulle. Syleilin lempeästi vatsani kumpua, sekä lastani että myös jotain muuta, jotain sanoin kuvaamatonta valtavuutta, jonka osa tunsin olevani. Shelley Read: Minne virta kuljettaa Otava 2023 alkuteos Go as a river suomentanut Jaakko Kankaanpää äänikirjan lukija Mirjami Heikkinen kesto

Blogistanian Globalia -äänestyksen voittaja on...

Kirjabloggaajat, -grammaajat ja -tubettajat äänestivät jälleen parhaista lukukokemuksistaan. Vuoden 2023 kirjaparhaimmistoa äänestettiin viime viikolla: Blogistanian Globalia -kategoriassa ääniä antoi 51 äänestäjää ja mainituksi tuli 80 eri teosta. Voittajaksi nousi 15 pisteellä  Martha Wellsin  Hälytystila – Murhabotin päiväkirjat 1  (Hertta Kustannus) , suomentaja Mika Kivimäki! Arvioissa scifisarjan avaavaa teosta on luonnehdittu seuraavasti: Tämä olikin aika hurmaava tapaus tämä Murhabotti . –  Katarooman kirjaimia   Jäi lämmin fiilis . –  @kalmanoudotkirjat Miten mahtava tunne lukea näin hyvää scifiä suomeksi ja toivomme, että suomennoksen myötä teos löytää valtavan määrän uusia lukijoita, sillä sen se todella ansaitsee.      – @reading_with_pet_dragon Claire Keeganin  Nämä pienet asiat  (Tammi) , suomentaja Kristiina Rikman   sijoittui Globaliassa toiseksi yhdellätoista pisteellä. Siitä on todettu muun muassa näin: Sadassa sivussa Keegan luo täyden ja koskettavan kertomuksen, jok