Siirry pääsisältöön

Erika Vik: Hän sanoi nimekseen Aleia

"Hän makasi valveilla tuskin silmiään räpyttäen ja yritti löytää tien sinne minne ei enää ollut pääsyä. Lumimyrskyn hyisen muiston takaa hän ei löytänyt mitään, vaikka kuinka pinnisteli. Se tuskastutti.
Minun. Nimeni. On. Aleia.
Niin ajatteli tuo tummahiuksinen tyttö, joka samalla oli ja ei ollut Aleia."

Erika Vik:
Hän sanoi nimekseen Aleia
Kaksosauringot I
(Gummerus 2017)
532 sivua
Aleia on nuori nainen, joka päätyy kaukana tulevaisuudessa lumimyrskyn keskellä eräälle portille. Pihamaalta hänet löytää seleesi Corildon, jolla on mietittävää: ilman elementti on käyttäytynyt epävakaisesti, jotain outoa on meneillään. Mietittävää Corildonilla on pian lisää, kun kutsumaton vieras ei osaa sanoa menneisyydestään mitään. Selvää kuitenkin on, että tytössä on jotain erikoista.
Se ei ole magiaa, ihmisaistein havaittavissa. Se ei ole mahdin aikaansaama muutos.Se on itse mahtia.
Pian Coreildon ja tyttö, joka sanoo nimekseen Aleia, lähtevät pitkälle matkalle kohti Seleesiaa. He kohtaavat hyvyyttä ja pahuutta, itsensä kaltaisia ja erilaisia maassa, jossa on kaksi aurinkoa. He matkaavat Pohjoislinjan pikajunalla ja laivalla, taivaltavat ja taistelevat, kohtaavat matkallaan monenlaisia asioita.

Erika Vikin luoma maailma on kiehtova. Kuten takakansi lupaa, maailma on yhdistelmä villiä länttä, steampunkia ja luonnonläheistä magiaa. Lisäksi voisi todeta, että romaanin maailma on rakennettu niin taitavasti, että siihen on lukijan helppo asettua nautiskelemaan yhdistelmästä tulevaisuuden arvoituksia ja menneisyyden nostalgiaa.

En kuitenkaan onnistunut tarinan tenhoa täysin tavoittamaan, vaikka sen maailma on taidokkaasti luotu ja elementit sellaisia, että olisin voinut lumoutua. Olen siis samoilla linjoilla kirjojen ystävän Kristan (<3) kanssa. Henkilöt jäivät melko etäisiksi enkä saanut kiinni romaanin imusta - ehkä tiiviimpi lukeminen olisi voinut auttaa ainakin hieman. Lisäksi ilmaan jäi turhan paljon kysymyksiä, mutta ehkäpä vastauksia kysymyksiin saadaan myöhemmin.

Joka tapauksessa Hän sanoi nimekseen Aleia on huolella ja taitavasti rakennettu esikoisromaani, jonka uskon saavan vankan kannattajakunnan. Romaani aloittaa Kaksosauringot-trilogian, joten kannattajakunnalle on jatkossakin luvassa hienoja lukuhetkiä.

Hän sanoi nimekseen Aleia on saanut blogeissa suitsutusta osakseen. Vilkaisepa vaikka blogeja Oksan hyllyltä, Kirjaluotsi ja Pauline von Dahl. Kannattaa muuten käydä tutustumassa osoitteeseen seleesia.com, jos haluaa tutustua romaanin maailmaan.

Helmet 2017: 31. Fantasiakirja.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kirjabloggaajien klassikkohaaste, osa 13 – ilmoittaudu mukaan!

Klassikkohaasteen logo: Niina T. Kirjabloggaajien klassikkohaaste lähestyy taas! Haasteen kolmastoista osa on vuorossa heinäkuun viimeisenä päivänä, joten aikaa klassikon lukemiseen on kosolti – nyt siis valikoimaan, mikä kirja sopivasti kutkuttaa ja houkuttaa!  Klassikkohaasteen viralliset säännöt: 1. Valitse klassikko, jonka olet jo pitkään halunnut lukea, ja ilmoita valinnastasi tämän postauksen kommenttikenttään. (Voit myös vain ilmoittaa osallistumisestasi haasteeseen ja päättää klassikon myöhemmin.) 2. Lue valitsemasi klassikko. 3. Kirjoita postaus lukemastasi klassikosta ja julkaise postauksesi 31.7.2021. Linkitä postauksesi koontipostaukseen, jonka julkaisen blogissani edellisenä päivänä. 4. Kehu itseäsi: selätit klassikon - ja ehkä jopa nautit siitä! 5. Toista kohta neljä useasti! Voit osallistua myös ilman blogia. Jätä silloin tieto lukemastasi klassikosta haasteen koontipostaukseen ja kerro ajatuksesi kirjasta. Somessa käytetään tunnistetta  #klassikkohaaste . Haasteeseen vo

Anna-Leena Härkönen: Ihana nähä! ja muita kirjoituksia

"Panin soimaan Lordin levyn. Jos siihen ei Paavo Pesusieni reagoi, niin sitten ei mihinkään. Mitään ei tapahtunut. Paavo makasi edelleen lattialla kuin ruumis." Anna-Leena Härkönen: Ihana nähä! ja muita kirjoituksia (Otava 2015) 173 sivua Anna-Leena Härkösen teos Ihana nähä! ja muita kirjoituksia  sisältää kirjailijan havaintoja, oivalluksia ja omakohtaisia kokemuksia monista aiheista matkustamisesta naisena olemisen vaikeuteen ja äitiydestä vanhustenhoitoon. Kirjoittaja ottaa kantaa vahvasti ja napakasti, huumoria unohtamatta. Kyytiä saavat esimerkiksi asiakaspalvelun möröt ja Suuret Äidit. Moni huomio saa lukijan nyökyttelemään päätään ilahtuneena, sillä Härkönen kirjoittaa tutuista ilmiöistä tunnistettavalla ja kiinnostavalla tavalla. Mielikuvia luodessaan kirjailija saa lukijansa hyrisemään ilosta, ellei jopa nauramaan äänen. Nuorempana näin vanhenemisessa yhden ainoan hyvän puolen: sen kun saa mielenrauhaa ja tasapainoa. Kuvittelin, miten jakelen lempeästi hymy

Kirjabloggaajien klassikkohaaste: koonti

Logo: Niina T.   Kirjabloggaajien klassikkohaaste on edennyt kolmanteentoista toteutuskertaan, ja tällä kertaa mukaan ilmoittautui 26 kirjablogia.  Nyt pyydän teitä osallistujia kertomaan kommenteissa, mistä haastepostauksenne löytää. Postauksen voi mainiosti ajastaa heinäkuun viimeiselle päivälle ja linkin ilmoittaa tähän etukäteen. Kokoan kaikki linkit tähän postaukseen, jotta ne ovat myöhemminkin helposti löydettävissä. Somejulkaisuissa voi käyttää tunnistetta #klassikkohaaste. Seuraavaa klassikkohaastetta luotsaa Kartanon kruunaamaton lukija -blogin Elegia . Se onkin sitten järjestyksessään jo neljästoista klassikkohaaste. Toivottavasti haaste on tuonut mukanaan antoisia lukuelämyksiä! Kirjabloggaajien klassikkohaasteen 13. osaan osallistuneet: 1001 kirjaa ja yksi pieni elämä / Marile – Katherine Mansfield: Puutarhakutsut Amatöörihumanisti / Riina – Dhammapada Ankin kirjablogi / Anki – Leo Tolstoi: Anna Karenina Donna Mobilen kirjat / Leena Laurila – Albert Camus: Sivullinen Jotaki