Siirry pääsisältöön

John Gillard: Luovan kirjoittajan työkirja

"Vuoropuhelua kirjoittaessa on tärkeää välttää turhaa täytettä. Yhtä tärkeää on, että jokainen repliikki vie toimintaa eteenpäin tai syventää henkilöhahmoa. --
Harjoitus. Kuvittele kaksi tuttavaa, jotka kohtaavat kadulla, häissä, hautajaisissa tai jossain muualla ja aloittavat keskustelun. Kirjoita vuoropuhelu pyrkien välttämään tyhjänpäiväistä höpinää."
John Gillard: Luovan kirjoittajan työkirja -
20 kirjailijaa, 70 sormiharjoitusta
(Art House 2017)
Alkuteos Creative Writer's Notebook:
20 Great Authors & 70 Writing Exercises
Suomentanut Urpu Strellman
192 sivua
John Gillardin Luovan kirjoittajan työkirja - 20 kirjailijaa, 70 sormiharjoitusta on kirjoittamisen opas, joka yhdistää kirjoittamisharjoituksia ja kirjailijaesittelyjä kiinnostavasti ja innostavasti. Kirjailijaesittelyistä kumpuaa harjoituksia, kuten Omaperäinen ääni, jossa astutaan William Faulknerin tapaan henkilöhahmon sisälle, tai Tuoksu, joka ohjaa kuvaamaan esinettä tai paikkaa ensisijaisesti hajuaistin avulla, Patrick Süskindin tavoin.

Mukana teoksessa on useita laajalti tunnettuja kirjailijoita, kuten Virginia Woolf, Ernest Hemingway ja Haruki Murakami. Jani Saxell on laatinut suomenkieliseen teokseen Anja Snellmanin ja Katja Ketun osuudet, jotka asettuvat mukavasti ulkomaisten kollegoiden keskuuteen. Kirjailijaesittelyissä on napakan perustiedon lisäksi kuvauksia kirjailijoiden tuotannosta ja asemasta kirjallisuuden kontekstissa.
Stephen King on yksi sukupolvensa luetuimmista ja tuotteliammista kirjailjoista. Hänen kirjansa, jotka kriitikot usein sivuuttavat bulkkiromaaneina, osoittavat aliarvostettua taituruutta.
"Sormiharjoituksia" kirjassa on kymmeniä, ja ne ohjaavat erilaisiin lähestymistapoihin häntä, joka haluaa kynäänsä vetristää. Osa harjoituksista on melko vaativia, mutta joukosta löytyy myös helpommin lähestyttäviä. Selkeästi taitetussa teoksessa on tilaa kirjoitusharjoittelijan omille merkinnöille, joskin viivojen välit ovat melko pieniä.

Mistään kertakäyttökirjasta ei tässä ole kysymys, vaikka kirjaan voikin omia merkintöjä tehdä. Harjoitukset ovat vaihtelevia ja usein sellaisia, että niitä voi tehdä yhä uudelleen. Kirjailijaosuudet ovat kiinnostavia, joskaan eivät kovin laajoja, mutta niiden parista on helppoa hakea innostusta, jos oma kynä uhkaa kangistua. Kuvittelisin, että Luovan kirjoittajan työkirjasta on erityisesti iloa, jos harjoituksia tehdään ryhmissä, mutta kyllä teosta voi itsenäiseen tekemiseenkin suositella.

Kirjasta muualla: TuijataSinisen linnan kirjasto, Ullan Luetut kirjat, Kirja vieköön! ja Kirjavinkit.

Helmet 2017: 15. Kirjassa harrastetaan tai se liittyy harrastukseen.

Kommentit

  1. Oi, blogissasi on uusi ulkoasu. Hieno! Olen sen lumoissa, joten kirjasta sanon, että olen samaa mieltä!

    VastaaPoista
  2. Jospa kesän sadepäivinä ehtisi tehdä mielikuvitus- ja sormiharjoituksia... Blogisi näyttää tosi tyylikkäältä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mainiota ajanvietettä sadepäivään, uskon! Kiitos, Riitta!

      Poista
  3. Tunnustan, etten ole lukenut muistaakseni kuin yhden kirjoitusoppaan - tämä tuntuu kuitenkin niin mielenkiintoiselta, että voisinpa vaikka tutustua. Kiitos mukavasta esittelystä! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on niin mukavalla tavalla käytännönläheinen, että uskon kirjalla olevan monelle annettavaa. Kiitos, Kaisa Reetta! <3

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tove Jansson: Muumipappa ja meri

"Eräänä iltapäivänä elokuun lopulla kulki eräs isä puutarhassaan ja tunsi olevansa tarpeeton. Hän ei tiennyt mihin ryhtyisi, sillä kaikki mitä oli tehtävä oli jo tehty, tai sitten joku muu oli juuri siinä puuhassa."
Muumipappa ja meri lähtee liikkeelle hetkestä, kun Muumipappa huomaa olevansa tarpeeton. Hänellä ei ole mitään tekemistä eikä kukaan tunnu häntä tarvitsevan. Hän haaveilee suuresta seikkailusta ja päättää viedä perheensä majakkasaarelle. Vaikka muumiperhe saapuu saarelle yöllä, ei majakan valo pala.
- Ei majakkaa niin vain sammuteta, sanoi isä. - Jos mikään on varma, niin se että majakka palaa. Maailmassa on eräitä ehdottoman varmoja seikkoja, esimerkiksi merivirrat ja vuodenajat ja se, että aurinko nousee aamuisin. Ja että majakkavalot palavat.
Vakuutteluistaan huolimatta Muumipappa joutuu toteamaan, että majakan valo on todellakin sammunut. Majakanvartijaa ei löydy, ja saarella on jotain outoa. Salaperäinen kalastaja asuu pienessä mökissään ja välttelee muita, e…

Laura Lindstedt: Oneiron

"Rivi on kaunis kuin kaunein hautajaissaatto, surullinen kuin surullisin sävel, lohdullinen kuin äiti maan syli. Rivi on täydellinen. Naiset eivät pelkää."
Laura Lindstedtin Finlandia-palkittu Oneiron tuli minulle joululahjaksi, ja taisin viime vuoden viimeisinä päivinä kirjan lukea loppuun. Kirjasta kirjoittaminen on kuitenkin venynyt uuden vuoden puolelle, sillä tuntui, että kovin pian lukemisen jälkeen oli romaanista vaikea sanoa yhtään mitään.

Nyt, kun olen ehtinyt makustella, tunnustella ja mietiskellä, totean: Oneiron on huimaava, jäljet jättävä romaani, jonka vaikutus ei hetkessä katoa.
Tarina keskittyy seitsemään naiseen. Newyorkilainen Shlomith, moskovalainen Polina, brasilialainen Rosa, marseillelainen Nina, hollantilainen Wlbgis, senegalilainen Maimuna ja itävaltalainen Ulrike ovat kaikki kuolleet. Romaani kertoo siitä, mitä tapahtuu kuoleman jälkeisenä aikana, keskellä valkeutta, ja mitä naisten elämässä oikein tapahtui. Huomasin, että alkuun minua kutkutti tietä…

John Irving: Kaikki isäni hotellit

"Jos sinulla oli salaisuus, äiti säilytti sen: jos halusit demokraattista asioiden puintia ja keskustelua, joka saattoi venyä tuntikausia, pahimmassa tapauksessa viikkokausia - jopa kuukausia - pitkäksi, silloin toit asiasi isälle."
John Irvingin romaani Kaikki isäni hotellit on perhetarina. Keskiössä on Berryn perhe, jonka isä Winslow ei jätä toteuttamatta haaveitaan, joita muut eivät välttämättä pidä realistisina. Perheen äiti Mary on haudannut omat opiskelu- ja urahaaveensa voidakseen huolehtia iäkkäistä vanhemmistaan. Esikoispoika Frank on homoseksuaali ja tytär Franny valmissanainen selviytyjä. Tarinan minäkertoja John rakastaa Franny-sisartaan yli kaiken. Pikkusisko Lilly on lopettanut alle kymmenvuotiaana kasvamisen ja kuopus Egg rakastaa tavaroita ja pukeutumusta eikä tunnu kuulevan juuri mitään - tai sitten hän kuulee vain sen, mitä haluaa. Perhe on eittämättä epätavallinen, vaikka Franny ja minäkertoja väittävätkin toista:
"Ei me olla mitenkään erikoisia"…