Siirry pääsisältöön

Kreetta Onkeli: Ilonen talo

"Äiti ei ole käynyt kotona viikkoon. Mummo soittaa opettajalle. Opettaja kyselee äidistä. Kiemurtelen pulpetissa enkä katso opettajaa silmiin. En tykkää kyselyistä. Ne tahtovat kysymyksillään jotain pahaa."
Kreetta Onkeli:
Ilonen talo
(WSOY 1996)
148 sivua
Luin Kreetta Onkelin Ilonen talo -esikoisromaanin vuosia sitten, ja nyt olikin kiinnostavaa tarttua teokseen uudelleen. Kovin paljon en sisällöstä enää muistanut: päällimmäiseksi mieleen oli jäänyt hieman ahdistava ja ankeakin tunnelma.

Kyseessähän on alkoholistiperheen tarina Ruut-tyttären näkökulmasta. Perheen isä kuolee alkuvaiheissa ja äiti tarrautuu pulloon. Seuraa miesvieraita ja äidin pitkiä poissaoloja, äidin etsintää ja Ruutin ja Birgen tukeutumista toisiinsa. Kun vuosia sitten luin tarinaa pääosin ahdistavana kertomuksena siitä, millaista perhe-elämä voi kaikessa kauheudessaan olla, löysin nyt Ilosesta talosta   mustaa huumoria: tasaisen harmaan tilalle on tullut eri sävyjä, jopa värin pilkahduksia.

Romaanin miljöönä on keskisuomalainen maalaiskylä, Luhanka. Sitä Onkeli rakentaa onnistuneesti, kylä nousee kuviksi mieleen. Kun aiemmalla lukukerralla miljöö näyttäytyi hieman resuisena, tällä kertaa huomioni kiinnittyi kyläyhteisöön. Ruutin perheellä ja varsinkin äidillä on epämääräinen maine, ja sen vuoksi moni aikuinenkin kääntää selkänsä. Onneksi kuitenkin on myös heitä, jotka haluavat auttaa lapsia, kun äiti, jolla on ajelehtivan ihmisen elämä, on teillä tietymättömillä.

Tyyli rakentuu lyhyistä virkkeistä toteavaksi, lakoniseksi. Tyyli etäännyttää ja muodostaa kuvaa lapsesta, jonka kautta tarina välittyy. Kerronta ei tuo esille suuria tunteita, eikä se niitä vaadi lukijaltakaan, tosin ei romaani kylmäksikään jätä.
Kerran kauppias toi ruuat omalla autolla kun äiti oli kotona. Sitten kauppias riisui vaatteensa ja yritti saada äidin kiinni. Äiti juoksi ranstakan kanssa Birgen perässä ja yritti saada Birgen kiinni. Äiti etsi pulloa joka me oltiin kaadettu maahan. Äiti otti Birgeä tukasta ja tukka jäi äidin käteen. Kauppias nosti äidin ilmaan ja vei sen uuninpankolle.
Romaani on kasvutarina, kun Ruut kasvaa tytöstä nuoreksi naiseksi, aikuiseksi joka ajaa autolla ja jolla on työpaikka. Ajankulua on vaikea hahmottaa, ja jäin kaipaamaan sitä, että tyyli olisi matkan varrella muuttunut edes hieman Ruutin kasvun myötä.

Vuosia sitten Ilonen talo piirtyi mieleeni varsin toivottomana syrjäytyneen perheen kuvauksena. Nyt kuitenkin tuntuu siltä, että kertomus sai syvemmin pohtimaan perhesuhteita ja syrjäytymisen tematiikkaa. Birge haluaa olla erikoinen ja kyseenalaistaa kriittisesti äitinsä elämäntapaa mutta astuu kuitenkin syrjään. Miksi? Tietoisesti vai siksi, ettei lopulta osaa muutakaan? Ruutilla kuitenkin näyttää olevan toivoa. Onko myös Birgellä? Romaanin kiehtova lopetus ei ole yksiselitteinen mutta saa kallistumaan siihen suuntaan, että ehkä syrjäytyminen ei sittenkään periydy vaan molemmat tytöt pystyvät lopulta tekemään ratkaisuja, jotka katkaisevat kierteen.

Ilonen talo on vahva ja omaääninen esikoisteos, jossa on paljon ulottuvuuksia. Toivon sen kertovan maailmasta, jota ei enää ole, mutta samalla tiedän, että samansuuntaisia kohtaloita koetaan edelleenkin. Niinpä Onkelin esikoisromaani on ajankohtainen vielä nykyäänkin.

Helmet 2017: 32. Kirja on inspiroinut muuta taidetta - Onkelin romaanista on tehty elokuva vuonna 2006.

Kirsi kirjoitti romaanista Kirjojen Suomen merkeissä.

Kommentit

  1. Tämä kirja on aina kuulunut suosikkeihini. Kirjailijan oma lapsuus oli lasinen lapsuus, joten hän antoi äänen kaikille meille lasisen lapsuuden kokeneille lapsille. Mikä pahinta, huostaanotot lisääntyvät koko ajan. Suomalaisten älytön viinanjuonti ja sekakäyttö kostautuu lapsille. Osa selviää, osa ei. Edelleenkin tabu, koska valtio saa verorahat omasta monopolistaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tarina kuvaa todella vakuuttavasti sitä, miten vanhempien alkoholismi näyttäytyy lapsen silmissä. Hurjaa ja kuitenkin valitettavan totta, edelleenkin.

      Poista
  2. Olen lukenut kirjan vuosia sitten. Muistan siitä kolkkouden ja mustan huumorin. Sinun tapauksessasi on hienoa, että uudella lukukerralla löysit uusia puolia kirjasta. Se on hyvä juttu myös kirjan kannalta, se kestää aikaa ja on monitulkintainen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minusta on aina kiehtovaa huomata, miten kirjat herättävät eri lukukerroilla erilaisia ajatuksia. Toisaalta joitakin kirjarakkauksiani menneisyydestä en ole rohjennut enää myöhemmin avata, koska olen pelännyt, että lumous on kaikonnut kokonaan.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Shelley Read: Minne virta kuljettaa

  Eräänä yönä matalien pilvien riippuessa laakson yllä me kaksi – syntymätön lapseni ja minä – käperryimme pesäämme huopien alle, ja siellä maatessani kuvittelin kaikkien metsän eläinten tekevän samoin, asettuvan levolle, kääriytyvän kerälle omaan lämpöönsä. Mietin, että jotkut metsän äideistä tunsivat lastensa potkivan sisällään aivan samalla tavalla, kun toiset taas ruokkivat ja hoivasivat ja suojelivat jälkeläisiään niin kuin minä pian tekisin. Ajattelin kaikkea sitä elämää, joka alkoi, kesti ja päättyi ympärilläni, suurimmasta karhusta pienimpään hyönteiseen, siemeneen, nuppuun ja kukkaan. Metsässä en ollut yksin. Olin varma, että juuri se oli yksi niistä asioista, joita Wil oli yrittänyt selittää minulle. Syleilin lempeästi vatsani kumpua, sekä lastani että myös jotain muuta, jotain sanoin kuvaamatonta valtavuutta, jonka osa tunsin olevani. Shelley Read: Minne virta kuljettaa Otava 2023 alkuteos Go as a river suomentanut Jaakko Kankaanpää äänikirjan lukija Mirjami Heikkinen kesto

Nguyễn Phan Quế Mai: Vuorten laulu

Kuunnellessani sinä yönä Đat-enon tarinaa tajusin, miten hirvittävä asia sota oli. Sen osalliset joko kuolivat tai menettivät osan sielustaan niin, etteivät enää koskaan tunteneet itseään kokonaisiksi. Nguy ễ n Phan Qu ế  Mai: Vuorten laulu Sitruuna 2022 englanninkielinen alkuteos The Mountains Sing suomentanut Elina Salonen 349 sivua Vuorten laulun mukana tulee matkanneeksi nykyajasta menneisyyteen. Romaani avaa 1900-luvun jälkipuoliskoa vietnamilaisten näkökulmasta, kun isoäiti kertoo H ươ ngille, lapsenlapselleen, elämäntarinaansa. Isoäiti  Diệu Lan  on eräänlainen suvun keskushahmo, joka pitää lankoja käsissään kriisistä toiseen siinä määrin kuin kykenee. Kriisejä nimittäin riittää. Jo kommunistinen vallankumous ajaa perheen ahtaalle, ja kun maanomistajat rinnastetaan riistäjiin, joutuu Diệu Lan pakenemaan lastensa kanssa kauas kotoaan. Pakomatkalla hän joutuu tekemään vaikeita ratkaisuja, mutta silti hän odottaa saavansa koota perheensä luokseen sitten, kun ajat ovat suotuisammat