Siirry pääsisältöön

Jarkko Tontti: Viisastuminen sallittu

"Mustaa ja valkoista on maailmassa hyvin vähän, harmaata paljon. Oman ajattelun ja arvomaailman ristiriitaisuuksien etsiminen kannattaa, olen huomannut."
Jarkko Tontti: Viisastuminen sallittu - esseitä
(Kosmoskirjat 2016)
213 sivua
Jarkko Tontin esseekokoelma Viisastuminen sallittu sisältää yhdeksän esseetä, jotka kaikki ovat sujuvasti kirjoitettuja, keskustelevia ja keskusteluun houkuttavia. Tontti puhuu esseissään niin kirjallisuudesta kuin politiikasta - ja monesta asiasta vielä lisäksi.

Sananvapaudesta

Erityisesti esseekokoelman alkupuoli on kiinnostavaa luettavaa. Esimerkiksi sananvapauden pohdinta herättää ajatuksia ja muistuttaa, että käsite ei suinkaan ole yksiselitteinen ja selkeästi määriteltävissä, vaikka sen avulla perustellaan nykyään monenlaista sanansäilän käyttöä.
Sananvapauden peruslähtökohta on se, että tyhmiäkin saa puhua ja kiivaskin keskustelu on sallittua, myös maahanmuutosta. Loppujen lopuksi se on meidän kaikkien edun mukaista. Kun mielipiteet kalahtelevat toisiaan vasten tarpeeksi kauan, lopulta voi löytyä niistä kestävin.

Kirjallisuudesta

Koska Tontti on paitsi lakimies, myös kirjailija, on hänellä paljon sanottavaa kirjallisuudesta. Esimerkiksi Finlandia-palkinnon ja apurahojen merkityksestä - ja epäoikeudenmukaisuudesta - hän sanoo sanan ja toisenkin, ja kirjabloggaajaa toki kiinnostaa se, mitä sanotaan kirjallisuuteen liittyvistä verkkokeskusteluista:
Internetin aiheuttama journalismin kannattavuuskriisi on iskenyt pahimmin taidekritiikkiin, ja kirja-arvostelujen määrä on muutamassa vuodessa romahtanut. Sen tilalle on tullut verkkokeskustelu. Ennen muinoin kirjailijat saivat lukijoilta kirjeitä, nykyään kirjallisuuden harrastajat pitävät blogeja. Se on sinänsä hienoa. Parhaimmillaan ne rikastuttavat ja demokratisoivat aidosti kirjallisuuskeskustelua. Hintana on ollut ammattilaiskritiikin aseman heikentyminen.
Tämä on aihe, josta on keskusteltu runsaasti. Itse haluaisin nähdä, että kirjablogit voivat olla täydentämässä ammattilaiskritiikkiä aikana, jona sama kirja-arvostelu voidaan julkaista useassa lehdessä ja ylipäätään kirja-arvostelujen määrä on vähentynyt. Ovatko blogit heikentäneet ammattilaiskritiikin asemaa vai ovatko asialla lehdet itse?

Politiikasta

Viisastuminen sallittu on ollut varmaan eniten esillä siksi, että siinä suomitaan suorin sanoin vihreitä. Vihreän eduskuntaryhmän lainsäädäntösihteerinä ja eduskuntasihteerinä toimineena Tontilla lienee varsin kattava käsitys entisen puoleensa politiikasta, eikä hän sanojaan säästelekään arvostellessaan puolueen toimintaa ja toimijoita nimellä mainiten.
Vihreissä toimiessani huomasin, että niin sanottujen tavallisten ihmisten ylimielinen ja ironinen väheksyminen on monen vihreän toimijan tietoinen tai tiedostamaton elämänpoliittinen perussuuntautuminen. Toki useimmat heistä tulevat järkiinsä, kunhan kasvavat aikuisiksi.

Lopuksi

Tontin esseekokoelma on kaikkiaan kiintoisaa luettavaa, sillä kirjailija ilmaisee mielipiteitään paikoin kipakastikin. Esseet kurkottavat moniaalle, kun niissä viitataan esimerkiksi filosofiaan ja historiaan. Kokoelma nivoo yhteen erilaisia aineksia luontevasti yhdistellen. Ehkäpä lukijassa voi sitä myöten jonkinlaista viisastumistakin tapahtua, onhan se ainakin sallittua.

Päällimmäiseksi esseekokoelmasta jäi mieleen se, miten kirjoittaja kritisoi entistä puoluettaan. Itse pidin enemmän esimerkiksi kirjallisuuteen ja kirjailijan asemaan liittyvistä pohdinnoista, mutta toisaalta moni varmasti jakaa tunteen pettymyksestä politiikkaan - puoluetaustasta riippumatta.

Helmet 2017: Politiikasta tai poliitikosta kertova kirja.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Mauri Kunnas: Hui kauhistus!

"- Äiti, minkä tähden me oikein kummittelemme? kysyy Hemppa. - Jaa-a, luulenpa, että ihmisten elämä olisi aika tylsää ilman jännittäviä kummitusjuttuja." Mauri ja Tarja Kunnas: Hui Kauhistus! (Otava 2011) Julkaistu alun perin 1985 43 sivua Meillä on ollut tapana, että yritämme hankkia omaan kirjahyllyyn kirjat, joiden pohjalta tehdyt teatteri- tai muut esitykset olemme lasten kanssa nähneet. Esimerkiksi Fedja-setä, kissa ja koira sekä Ronja, ryövärintytär  on nähty teatterissa. Tämän nyt esittelyssä olevan  Hui Kauhistuksen!  näimme lastenoopperana Savonlinnan oopperajuhlilla vuonna 2006. Hankin kirjan omaksi jo tuolloin, mutta koska se katosi, ostin tilalle uudemman painoksen pari vuotta sitten. Hui Kauhistus!  koostuu pienistä tarinoista, joissa käsitellään pelkoja sympaattisella tavalla. Esimerkiksi ensimmäisessä tarinassa, joka on nimeltään  Kummitusten yö , esillä ovat Pippendorfin kartanon kummitukset, jotka valmistautuvat yötä varten. Äiti komentaa perhettää

Tove Jansson: Muumipappa ja meri

"Eräänä iltapäivänä elokuun lopulla kulki eräs isä puutarhassaan ja tunsi olevansa tarpeeton. Hän ei tiennyt mihin ryhtyisi, sillä kaikki mitä oli tehtävä oli jo tehty, tai sitten joku muu oli juuri siinä puuhassa." Tove Jansson: Muumipappa ja meri (WSOY 2010) Alkuteos Pappan och havet ilmestynyt 1965 Suomenkielinen ensipainos 1965 Suomentanut Laila Järvinen Suomennoksen tarkistanut Päivi Kivelä 186 sivua Muumipappa ja meri  lähtee liikkeelle hetkestä, kun Muumipappa huomaa olevansa tarpeeton. Hänellä ei ole mitään tekemistä eikä kukaan tunnu häntä tarvitsevan. Hän haaveilee suuresta seikkailusta ja päättää viedä perheensä majakkasaarelle. Vaikka muumiperhe saapuu saarelle yöllä, ei majakan valo pala. - Ei majakkaa niin vain sammuteta, sanoi isä. - Jos mikään on varma, niin se että majakka palaa. Maailmassa on eräitä ehdottoman varmoja seikkoja, esimerkiksi merivirrat ja vuodenajat ja se, että aurinko nousee aamuisin. Ja että majakkavalot palavat. Kirjassa on J

Kassandra Montag: Tulvan jälkeen

Pearl oli vihainen, koska emme olleet yrittäneet auttaa heitä, ja minä yritin muistuttaa hänelle, että meidän oli tärkeää pysyä omissa oloissamme. Järkeilystäni huolimatta pelkäsin, että sydämeni oli kutistunut, kun vedenpinta oli noussut ympärilläni. Paniikki oli täyttänyt minut, kun vesi peitti maan, ja se työnsi tieltään kaiken muun ja kuihdutti sydämeni kovaksi, pieneksi möhkäleeksi, jota en enää tunnistanut. Kassandra Montag: Tulvan jälkeen HarperCollins Nordic 2020 alkuteos After the Flood suomentanut Hanna Arvonen äänikirjan lukija Pihla Pohjolainen kesto 14 h 2 min Suuren tulvan jälkeisessä ajassa eletään Kassandra Montagin romaanissa Tulvan jälkeen . Vesi on peittänyt alleen suuren osan maasta, ja luonnonvaroja on jäljellä enää. Ihmiskunnan rippeet taistelevat vähäisistä resursseista  ja yrittävät ehtiä ennen muita valtaamaan harvoja elinkelpoisia maa-alueita. Ikävät kohtaamiset ihmisten kesken ovat arkipäivää. Romaanin päähenkilö on aikuinen nainen, Myra, joka on jään